Myrkylliset sisäkasvit?

Rakentajan toimitus

Julkaistu 09.12.2011

liuska-aralia

Maisteluikäisen pienokaisen äitinä haluaisin tietää, mitä sisäkasveja pitäisi lapsiperheessä välttää.

Monet myrkyllisiksi luokitellut kasvit eivät onneksi ole tappavan myrkyllisiä, mutta saattavat aiheuttaa ripulia tai muita oireita. Useat myrkylliset kasvit maistuvat kitkerälle tai polttavalle, joten niitä ei suuria määriä yleensä edes pysty syömään. Vakavat myrkytykset ovat siis onneksi harvinaisia. Mutta mitä pienempi lapsi tai lemmikki on kyseessä, niin sitä vaarallisempi tilanne saattaa olla. Kasvimyrkytystä epäiltäessä on aina heti otettava yhteyttä lääkäriin.

Tuttuja, vaan ei täysin turvallisia...

Monet tavalliset kasvit, kuten esimerkiksi hyasintti ja tulppaani ovat - ainakin joiltain osiltaan - myrkyllisiä, mutta eivät pieninä määrinä syötynä yleensä aiheuta mitään oireita. Myös mm. omenan, luumun, kirsikan, persikan ja kriikunan siemenet ovat myrkyllisiä. Niiden siemeniä tuskin kukaan jaksaa popsia niin runsaasti, että siitä olisi vakavaa haittaa. Pienten lasten kanssa kannattaa kuitenkin nämäkin aina muistaa.

Myrkyllisiä sisäkasveja

Sisäkasveista myrkyllisiä ovat mm. vehkat, araliat, aaloet, ritarinkukat eli amaryllikset, anopinhampaat ja –kielet, kahvipensaat, ihmepensaat eli krootonit, tupsukit ja joulutähti. Lisäksi tyräkkikasvien maitiaisneste voi aiheuttaa vakavatkin ihovauriot (pylvästyräkki, joulutähti).

Ensiapu

Myrkyllistä kasvia syönyttä ei saa laittaa oksentamaan, vaan hänelle annetaan ensiapuna lääkehiiltä. Apteekissa myytävä lääkehiili on tehokkain ensiapu lääke-, kasvi- ja sienimyrkytyksissä. Myrkytysten hoidossa tarvittava lääkehiilimäärä on suuri - yliannostuksen vaaraa ei ole.

Hiilijauhepullo sisältää aikuisellekin riittävän kerta-annoksen (50 g). Lapsille lääkehiiltä annostellaan myrkytyksissä 1 g/kg. Nopeasti annettu lääkehiili estää myrkyllisten aineiden imeytymistä mahalaukusta.

Jos selkeitä myrkytykseen viittaavia oireita ei ole, mutta epäilet myrkytyksen mahdollisuutta - tai haluat neuvoja ja toimintaohjeita, niin soita Myrkytystietokeskukseen (avoinna 24 t/vrk), p. 09 471 977 (suora) tai 09 4711 (vaihde).

Selvitä ennen Myrkytystietokeskukseen soittamista mitä kasvia ja kasvinosaa epäilet. Katso sitten näkyykö suussa jälkiä kasvista ja haistele, tunnetko hengityksessä jonkin tietyn hajun. Selvitä myös mahdollisuuksien mukaan niellyn aineen määrä ja kauanko tapahtuneesta on kulunut aikaa.

Noudata Myrkytystietokeskuksesta saamiasi ohjeita esimerkiksi lääkehiilen annostuksesta.

Hätätilanteessa soita hätänumeroon 112.
Seuraa autettavan tilaa ammattiavun tuloon saakka ja soita 112 uudestaan, jos tila selkeästi muuttuu.

Lue lisää:

Katso kasvikortistosta

myrkylliset kasvit

Myrkylliset ja

allergiaoireita aiheuttavat

kasvit

Lisätietoja Myrkytystietokeskuksesta.

Kasvillisuus

Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje

Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Hoitotyöt

Kalkitus maanparannuksen kulmakivenä

Kalkitus on yksi maanparannuksen kulmakivistä. Liian happamassa maassa ravinteet eivät ole kasville käyttökelpoisessa muodossa. Suomen maaperä on luonnostaan melko hapanta, ja lisäksi kalkkia kuluu kasvien käyttöön maasta vuosittain hurja määrä: n. 100 g/m2. Ei siis turhaan puhuta säännöllisen kalkituksen tärkeydestä.

Varusteet

Sahaa oksia nopeasti ja helposti

Saha on puutarhanhoidon yksi perustyökaluista. Tarpeita oksien sahaamiseen tulee niin siistimisten, harvennuksien kuin puun kaadon yhteydessä. Myös erilaisissa rakennusprojekteissa sahaa tarvitaan lähes aina. Perinteinen käsisaha on kaikille tuttu luottopeli, mutta nyt sahaustyöt voi hoitaa aiempaa nopeammin ja vähällä vaivalla − vain liipaisinta painamalla. Uusi akkukäyttöinen akkuoksasaha on kompakti ja tehokas työkalu kodin erilaisissa sahaustöissä.

Kasvillisuus

Istuta pihapuu

Puut ovat pihan peruskasvejaPihapuuta valitessa yksi tykkää kauniista kukinnasta, toiselle on tärkeintä upea syysväri ja kolmas halajaa isoja lehtiä ja peittävyyttä. Talvenkestävyys ja tuholaisarkuus on otettava huomioon joka tapauksessa. Myös kävyt ja hedelmät saattavat vaikuttaa valintaan. Uudelle pihalle kannattaa istuttaa ensimmäiseksi puut, koska osa on hyvinkin hidaskasvuisia.Pieneen pihaan ei kannata valita tammia (Quercus robur) tai metsävaahteroita (Acer platanoides), jotka varjostavat laajoilla latvuksillaan koko pihan. Sinne sopivat mm. pilarikatajat (Juniperus communis f. suecica), muita kuusia kapeampi serbiankuusi (Picea omorika), pilarituija (Thuja occidentalis ’Columna’ tai ’Fastigiata’), kartiotuija (Thuja occidentalis ’Brabant’, ’Holmstrup’ tai ’Pyramidalis’), marjakuuset (Taxus), pylväspihlaja (Sorbus aucuparia ’Fastigiata’), pylväshaapa (Populus tremula ’Erecta’) ja siivosenlehmus (Tilia x vulgaris ’Siivonen’). Myös puiden riippamuodot ovat hyviä valintoja: esimerkiksi riippapihlaja (Sorbus aucuparia ’Pendula’), riippajalava (Ulmus glabra ’Pendula’), sateenvarjojalava (Ulmus glabra ’Camperdownii’), riippahernepensas (Caragana arborescens 'Pendula') ja riipparaita (Salix caprea ’Pendula’).Suureen pihaan tuovat uljautta mm. balkaninhevoskastanja (Aesculus hippocastanum), lehmukset (Tilia), salavat ja pajut (Salix), poppelit (Populus), saarnit (Fraxinus), männyt (Pinus), kuuset (Picea), pihdat (Abies) sekä lehtikuuset (Larix).

Hoitotyöt

Onko mitään tehtävissä?

Lumen alta paljastui ikävä yllätys; kasvien oksia oli kaluttu puhtaaksi, hedelmäpuun taimia ja pensaita latvottu sekä puiden runkoja syöty!Talven korkeat lumikinokset mahdollistivat sen, että jänikset pääsivät syömään hedelmäpuiden ja muiden lehtipuiden taimia ja runkoja suojaustenkin yläpuolelta. Lisäksi niille ovat maistuneet erityisesti norjanangervot, jotka voitu latvoa hyvinkin huolellisesti. Lisäksi tuhojaan ovat lumihangen alla tehneet myös myyrät, joiden jäljiltä on puun tyvet paljaina (peltomyyrä) ja juuria katkottu (vesimyyrä). Monilla paikoilla myös hiiret ovat tehneet tuhojaan; maanpeitehavut ja keijuangervot on pikkuruisilla hampailla kaluttu puhtaaksi.

Rakentaminen

Ekologiseksi voi oppia

Havahdutko sinäkin välillä maailmaan, jossa kaikki tehdään yhtäkkiä bambusta, jota sitäkin pitäisi suojella, etteivät pandat kärsi? Ihan sama ostatko kasvorasvaa, teepaitaa vai vihanneksia, niin tuntuu, että joku kauhistelee tekojesi vaikutuksia. Ajatus taustalla on kaunis. Vihdoin on havahduttu siihen, ettei maapallon huonovointisuus olekaan huhupuhetta, ja samalla on ymmärretty, kuinka paljon tuhoa on ehditty saamaan aikaiseksi.