• Etusivu
  • Hoitotyöt

Hurmaavat kukkapuut juhlistavat kesää

Rakentajan toimitusKaupallinen yhteistyö Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Julkaistu 30.05.2023
20235_81947.jpg

Omenankukat ovat kauniita loppukeväästä

Koristeelliset kukkapuut mahtuvat pieneenkin pihaan ja toimittavat muiden lehtipuiden tapaan tärkeää tehtäväänsä puutarhan viihtyisyyden ja kasvillisuuden kerroksellisuuden luomisessa. Ne houkuttelevat myös puutarhaan pölyttäjiä, jotka vuorostaan vetävät perässään suurempiakin luonnon eläimiä, vaikkapa siilejä, lintuja ja oravia.

Monet kukkapuut ovat luonnostaan hillittykasvuisia. Silti ne antavat suojaa paahteelta mutta myös tuulelta ja sateelta. Ne siivilöivät valoa muodostaen kevyen siimeksen, joten niiden läheisyyteen muodostuu monille muille kasveille suotuisaa mikroilmastoa. Siinä aratkin kasvit viihtyvät paremmin kuin avoimella kasvupaikalla. Kukkivat pikkupuut ovatkin oivallisia istutusryhmien kokoajina.

Onko puutarhahaaveenasi koko kesän kukinta?

Yhdistelemällä eri aikaan kukkivia lajeja pääset nauttimaan pitkästä kukinnasta vaihtuvissa väreissä. Pienenkin pihan omistajalla on valinnan varaa, sillä useat runsaasti kukkivat puut ovat pienikasvuisia. Sopivia lajeja löytyy ruukkuihinkin istutettavaksi.

Lajin valintaa ohjaava tekijä voi olla myös syysväritys, sillä keltaisen ja punaisen eri sävyissä leimuavat puut saavuttavat toisen kukoistuksen kesän vaihtuessa syksyyn. Ruska-aikaa voikin täydellä syyllä pitää toisena loiston aikana. Syysväritykseen tai sen puutteeseen havahdutaan harmillisen usein vasta syksyn tullen, kun istutukset on jo tehty.

Katso ruskakasvivinkit

Koristekirsikat (Prunus)

Herkimmän kukinnan tarjoavat jo varhain keväällä erilaiset koristekirsikat, jotka hurmaavat tummemmin tai vaaleamman punaisin tai valkoisin kukin. Lajista riippuen kukat voivat olla kerrannaisia tai yksinkertaisia. Kirsikkapuiden tuhansien kukkien hehku on usein lyhyehkö, mutta sitäkin henkeäsalpaavampi. Kukinnan lopuksi maahan leijailevat terälehdet luovat erityisen, aivan omanlaisensa tunnelman, jota kannattaa odottaa keväästä toiseen.

Suurikasvuisimmat koristekirsikat saavuttavat muutamien metrien korkeuden, kun varrennettujen, pienimpien lajien runko ei kasva lainkaan korkeutta. Niiden runko kasvaa tukevuutta, latvus kokoa.

Ensimmäisinä keväällä kukkaan kiirehtivät koristekirsikat, joiden kukinta ihastuttaa monella mantereella.
Ensimmäisinä keväällä kukkaan kiirehtivät koristekirsikat, joiden kukinta ihastuttaa monella mantereella.

Jos kaipaat puutarhaasi koristekirsikoiden herkkää kukintaa, tutustu erilaisiin vaihtoehtoihin.

Tuomipihlajat (Amelanchier)

Tuomipihlaja ei ole nimestään huolimatta tuomi eikä pihlaja, vaan aivan oma sukunsa. Siihen kuuluu niin puita kuin pensaitakin. Puina kasvatetaan erityisesti rusotuomi- tai sirotuomipihlajia. Puut ovat siroja, soikealehtisiä ja niiden valkoiset kukkatertut ovat löyhiä. Yksinkertaisten kukkien terälehdet ovat pitkät ja kapeat. Siksi puut kukkiessaan peittyvät ikään kuin pilveen ja ovat erityisen viehättäviä.

Tuomipihlajat ovat tarpeiltaan vaatimattomia ja menestyvät monenlaisissa oloissa. Ne kukkivat innokkaasti myös kevyessä siimeksessä, hajavalossa, jossa suoraa auringonvaloa on vain vähän.

Elegantti sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) peittyy kukkiessaan valkoiseen harsoon.
Elegantti sirotuomipihlaja (Amelanchier laevis) peittyy kukkiessaan valkoiseen harsoon.

Rungolliset syreenit (Syringa)

Varsinaisen kesän aloittavat syreenien tuoksuva kukinta. Runkoon varrennettujen jalosyreenien kukat ovat perinteikästä pihasyreeniä suuremmat ja värivaihtoehtoja on useita. Näissäkin pikku puissa vain latvus kasvaa eikä runkoon tule enää lisää pituutta, ainoastaan paksuutta.

Syreenit kukkivat edellisvuotena kasvaneeseen versoon, joten oksien leikkaamista vältetään, ellei se ole oikeasti tarpeellista. Leikkaamista ei seuraa sen vakavampaa kuin kenties yhden vuoden kukinnan menettäminen. Latvus kaipaakin aika ajoin keventämistä. Sen voi tehdä kertaleikkauksen sijaan osissa. Ensimmäisenä vuonna leikataan puolet tai kolmasosa oksista ja seuraavana vuonna jatketaan, kunnes koko kasvusto on uusiutunut.

Syreenejäkin voi yhdistellä eri aikaan kukkivilla lajeilla, sillä esimerkiksi likusterisyreenit kukkivat myöhään.

Jos syreenit sykähdyttävät, katso rungollisten syreenien valikoimaa.

Likusterisyreeni kukkii syreeneistä viimeisimpänä, vasta heinäkuussa.
Likusterisyreeni kukkii syreeneistä viimeisimpänä, vasta heinäkuussa.

Pihlajat (Sorbus)

Pihlajien kukinnan aikaan on kuin pienet poutapilvet täyttäisivät puun. Vaikutelma syntyy tiheistä kukkatertuista ja kukkien pitkistä heteistä, jotka tuovat kukkaterttuihin pörröisyyttä.

Pihlajan kukkien hunajainen tuoksu houkuttelee pölyttäjiä herkkulautasen äärelle. Syyskesällä kypsyvät marjat ovat paitsi kauniita, kutsuvat paikalle monia lintuja herkuttelemaan antimillaan.

Saksanpihlaja, Sorbus aria, hehkuu hopeisin lehdin, jotka eivät ole pihlajalle tyypillisesti sormijakoisia.
Saksanpihlaja, Sorbus aria, hehkuu hopeisin lehdin, jotka eivät ole pihlajalle tyypillisesti sormijakoisia.

Pihlajien suku on paljon muutakin kuin tuttu kotipihlaja. Variaatiot eri pihlajalajien välillä ovatkin suuret, sillä niiden kasvutavat, lehdyköiden koko ja muoto vaihtelevat. Monien marjat kypsyvät heleän punaisina, mutta joukkoon mahtuu myös valkoisia, keltaisia, vaaleanpunaisia tai tumman viininpunaisia lajeja.

Jos pihlajat viehättävät, tutustu erilaisiin.

Koristeomenapuut (Malus)

Koulujen päättymisen aikoihin puutarhat täyttyvät koristeomenapuiden loisteliaalla kukinnalla. Puut puhkeavat kukkaan uskollisesti joka vuosi. Kukat ovat usein tumman- ja vaaleanpunaisen eri sävyissä, jotkut kevyesti kerrannaisia, jotkut valkoisia. Talvenkestävyytensä vuoksi ne ovat aivan ylivertaisia puutarhan koristepuita, etenkin kun joukossa on täysikasvuisina hyvinkin eri kokoisia puita. Siksi pieneenkin pihaan mahtuu koristeomenapuu.

Syksyllä koristeomenapuut saavat oksilleen sievät hedelmät. Niiden väri ja koko vaihtelee ja osa on hyödynnettävissä talousomenana. Pienimmät hedelmät ovat puisevia ja kovia ja siksi käyttökelvottomia. Ne saavatkin kaunistaa puuta pitkälle syksyyn.

Vilkaise variaatiot

Usein mielikuva koristeomenapuiden kukista on hempeän vaalea. Voimakkaan värisiin lajikkeisiin kuuluu muun muassa ’Tumma Kaunotar’
Usein mielikuva koristeomenapuiden kukista on hempeän vaalea. Voimakkaan värisiin lajikkeisiin kuuluu muun muassa ’Tumma Kaunotar’

Kannattaa muistaa myös tarhaomenapuut, jotka tuottavat puutarhojen suosituimmat hedelmät. Kukka-aikaan ne ovat maalauksellisen kauniita.

Ruusuorapihlajat (Crataegus)

Varmasti unohdetuin, vaan ei suinkaan vähäisin kukkapuista on orapihlajien suku. Ruusu- ja helmiorapihlaja kuuluvat puihin, jotka ovat kasvutavaltaan tanakoita ja kauniita pyöreine latvuksineen. Ne vangitsevat huomion puhkaistessaan somat, valkoiset tai punaiset kukkaterttunsa. Jokainen pieni kukka on kuin kerrannainen ruusu miniatyyrikoossa. Helmiorapihlaja on aivan yhtä soma, lähes valkokukkainen lajike.

Juurruttuaan kunnolla orapihlajat kasvavat uskollisesti kestäen paahdetta, tuulta ja kuivuuttakin. Vaikka ne ovat tarpeiltaan vaatimattomia, kannattaa ne istuttaa multavaan maahan ja aurinkoiselle paikalle.

Ruusuorapihlajan tiheän kerrannaiset kukat muodostavat tiiviin tertun.
Ruusuorapihlajan tiheän kerrannaiset kukat muodostavat tiiviin tertun.

Rungolliset syyshortensiat (Hydrangea)

Syyshortensian kukinta on puutarhan aatelistoa. Kukinnan pituus ja näyttävyys on vertaansa vailla ja takaa huomion puutarhan keskipisteenä elokuulta syksyyn.

Runkoon varrennetut hortensiat kuuluvat näyttävyydestään huolimatta kukkapuiden minipuihin, jotka ovat edukseen matalien pensaiden, perennojen ja pienien havukasvien ympäröiminä.

Hortensian oksat ovat hauraita ja kasvavat pitkiksi. Siksi niitä kannattaa leikata vuosittain voimakkaasti ja jättää vain yhden tai kahden silmuparin verran pituutta kuhunkin oksaan. Sopiva leikkausaika on keväällä ennen kasvun alkua. Jo syksyllä leikataan kuihtuneet kukinnot pois, jotta lumen paino ei revi oksia hallitsemattomasti.
Moni syyshortensian lajike vaihtaa kukan väriä syysviileän puhkuessa pihaan. Värisävyn vaihto on lajikkeesta riippuen joko hyvin hillitty tai melkoisen rohkea.

Nuori runkohortensia kukkii kauniisti Vanajanlinnan puutarhassa.
Nuori runkohortensia kukkii kauniisti Vanajanlinnan puutarhassa.

Millaiselle kasvupaikalle

Kukkapuut rakastavat aurinkoa ja valoisaa kasvupaikkaa. Ne tarvitsevat valoa muodostaakseen runsaasti kukkasilmuja. Siksi ne eivät viihdy varjoisalla seinustalla, jossa kasvu ei muodostu lajilleen tyypillisiksi.

Kuten useimmat puutarhakasvit, kukkapuutkin tarvitsevat syvämultaisen, ravinteikkaan kasvualustan. Nuori puu saattaa kaivata aluksi tuentaa, joka helpottaa puun juurtumista. Latvuksen tulisi saada heilua, mutta juurten pysyä paikoillaan. Siksi tukikepin sidokset tehdään rungon puoliväliin.

Leikkaustarve on lähes kaikilla lajeilla vähäinen. Runkoon kasvatettu syyshortensia sen sijaan hyötyy vuosittaisesta, voimakkaastakin leikkaamisesta, jotta latvus ei kasva liian raskaaksi. Latvaan varrennetuista, riippuvaoksaisista lajeista karsitaan varrennuskohdan alapuolelle kasvavat oksanalut.

Katso ohjeet

Teksti: Muhevainen Oy Tuuli Järvinen
Kuvat: Tuuli Järvinen, Pixabay ja iStock

Puutarhamyymälä Muhevainen Oy
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20172_48286.jpg
Pihasta puutarhaksi hyvällä suunnittelulla
Pihasuunnitelmaa pidetään kalliina ylellisyystuotteena, vaikka kyseessä on tärkeä pihan rakentamista ohjaava ja helpottava työkalu. Suunnittelussa asiakkaan hajanaiset ajatukset ja toiveet jalostetaan toimivaksi kokonaisuudeksi.
20174_48967.jpg
Puutarhassa ovat oikeat kasvit paikoillaan
Ollakseen viihtyisä piha tarvitsee lattian, seinät ja katon, aivan kuten sisätilatkin. Mittakaava ulkotiloissa vain on huomattavasti suurempi. Puut tuovat puutarhaan kaivattua korkeusvaihtelua ja katosmaista tunnelmaa.
20175_49247.jpg
Havukasvit pihan suunnittelussa
Jos kasvivalikoimasta puuttuvat havukasvit, saattaa kesällä rehevä puutarha muuttua syksyn tullen tyhjäksi ja autioksi. Ikivihreät kasvit ryhdistävät pihaa ja etenkin talvella ne tuovat pihaan kaivattua vehreyttä!Puutarhamyymämälä Muhevaisella kasvivalikoimaa riittää
202312_83315.jpg
Tulppaanit puutarhassa
Tulppaanien laji- ja lakikekirjosta löytyvät sopivat värisävyt jokaiseen puutarhaan. Tulppaanit viihtyvät parhaiten multavassa hieta- ja hiekkamaassa ja ne ovat parhaimmillaan laajoina ryhminä.
20185_53242.jpg
Viisi vinkkiä vihreälle parvekkeelle
Nyt on paras aika laittaa parvekkeet kesäkuntoon. Näiden Puutarhaliiton vinkkien avulla pääset nauttimaan kukoistavasta parvekkeesta myöhäiseen syksyyn asti:
20227_77188.jpg
Omenapuiden leikkaaminen
Omenapuu, jota ei leikata, tulee pian liian tiheäksi ja tuottaa huonompaa satoa. Tiiviissä kasvustossa taudit alkavat vaivaamaan eikä valoa pääse riittävästi latvuksen sisälle. Omenapuu kasvaa nopeasti myös liian korkeaksi, jolloin sadonkorjuu hankaloituu.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton