• Etusivu
  • Kasvillisuus

Hyötykasvien kylväminen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.07.2022
20227_78949.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Taimien esikasvatus hallituissa olosuhteissa (ikkunalaudalla, kasvihuoneessa, kasvilavassa) on usein varmin menetelmä, kun kyseessä ovat pitkän kasvukauden vaativat yksivuotiset kasvit. Itäminen on tasaisempaa ja varmempaa, eikä siemeniä mene hukkaan.

Kasvualustaksi käytetään erityistä kylvömultaa tai kaktusmultaa. Ne ovat puhtaita, tarpeeksi läpäiseviä, ravinneköyhiä ja sopivia pH-arvoltaan. Multapussin kyljestä löytyvät helposti mm. nämä tiedot. Kylvöastiaksi käy vaikka kukkaruukku, laatikko tai pienoiskasvihuone. Astian pohjassa on hyvä olla reikä, josta liika vesi pääsee valumaan pois.

Kylvä riittävän harvaan ja peitä tarvittaessa. Multa kastellaan hyvin, ja pinta tasoitetaan. Siemenet voidaan kylvää ripotellen riveihin, hajakylvönä tai yksitellen (isommat siemenet). Kylvä harvaan, jotta juuret eivät kietoudu heti toisiinsa.

Nyrkkisääntönä on, että siementen päälle tulee vain siemenen koon verran multaa, hiekkaa tai perliittiä. Pieniä siemeniä ei aina peitetä ollenkaan. Astian kanneksi on hyvä laittaa muovia tai lasilevy. Kanteen tiivistyvä vesi poistetaan aika ajoin. Astian voi myös laittaa muovipussiin, joka suljetaan ja johon tehdään ilmareikiä. Jotkut siemenet itävät pimeässä (esim. kurpitsa), joten kylvöksen peitoksi voi laittaa vaikka sanomalehden.

Kylvöstä kastellaan tarvittaessa. Tässä pitää olla huolellinen: tasainen kosteus on hyvin tärkeää, kunnolla kuivahtanut kylvös voi olla täysin pilalla. Liiallinen kastelu taas voi mädännyttää siemenet tai tukahduttaa taimien juuret. Sopiva idätyslämpötila on yleensä noin 20 astetta. Lämpötila ei saisi vaihdella kovasti. Kun siemenet ovat itäneet, lämpötilaa lasketaan, ja kansi poistetaan.

Taimilaatikoita pidetään valoisassa paikassa, ei kuitenkaan suorassa auringonvalossa. Itämisen jälkeen on tärkeää että valo on riittävää. Taimen hontelon kasvun yleisin aiheuttaja on valon puute.

(Kuva: Puutarha.net)
(Kuva: Puutarha.net)

Kylvöajat

On tärkeää aloittaa esikasvatus oikeaan aikaan. Liian aikaisin kylvetyistä taimista tulee helposti honteloita ja/tai liian isoja. Jos kylvetään liian myöhään, sato tai kukinnan alkaminen myöhästyy. Mieluummin kuitenkin myöhemmin kuin liian aikaisin. Kylvöaika riippuu tietysti myös asuinpaikasta, ja mahdollisuudesta hyödyntää kasvihuonetta tai -lavaa.

Siementen säilytys

Kuivassa ja viileässä (huoneenlämpöisessä) ja mahdollisimman hapettomassa paikassa eli tiiviisti pakattuna. Siementen keskimääräinen säilymisaika on 2-4 vuotta, mutta se vaihtelee lajeittain (kurkku 6-7 v., tilli n. 2 v.). Siemenpusseissa on merkinnät myyntiajasta, foliopakatut siemenet säilyvät avaamattomina kauemminkin.

Hauskoja hyötykasveja


Karviaiskoisoa (

Physalis peruviana

) kutsutaan myös nimillä kapinkarviainen ja ananaskirsikka. Kirsikankokoiset hedelmät ovat kypsinä kirkkaan oranssinvärisiä. Maku on karviaisen ja ananaksen kaltainen. Pepinon (

Solanum muricatum

) hedelmät ovat makeita ja maistuvat päärynältä ja melonilta. Molempia kasveja kasvatetaan tomaatin tapaan.

Karviaiskoiso. (Kuva: Shutterstock)
Karviaiskoiso. (Kuva: Shutterstock)
Pepino. (Kuva: Shutterstock)
Pepino. (Kuva: Shutterstock)

Kuukausimansikalla (Fragaria vesca 'Rügen') on pitkulaiset, makeat, ahomansikan makuiset marjat.
Mustajuuri (Scorzonera hispanica) on herkullinen juurikasvi, joka säilyy maassa talven. Mustajuuri on maultaan mieto, ehkä hiukan makea.

Kuukausimansikka. (Kuva: Shutterstock)
Kuukausimansikka. (Kuva: Shutterstock)
Mustajuuri. (Kuva: Shutterstock)
Mustajuuri. (Kuva: Shutterstock)
Kasvillisuus
kasvit
säilytys
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202111_73574.jpg
Voiko pihlajaa vielä harventaa?
Lukija kysyy: "Pihapiirissä kasvaa siellä, täällä ja tuolla luonnon pihlajaa. Puskia, yksittäisiä piiskoja, isompia puita. Haluan näitä harventaa. Useampi puu on sellainen, että kasvaa alhaalta monta eri vartta (kuva alla). Voinko näin myöhään syksyllä Stihlin akkuoksaleikkurilla esim. karsia näitä varsia niin että jättäisin esim. pari parhaimman näköistä jäljelle? Entäs kun keväällä lähtee nämä tapit versomaan niin leikkaanko vaan versot aina pois?""Yksi iso taasen (kuva alla) on murhe myös. Tuossa kuvassa näkyy että esim. yksi runko on jonkin taudin valloissa. Voinko vielä leikata alhaalta sen pois akkuoksasahalla?"
20065_89.jpg
Kaksivuotiset kasvit
Monet kaksivuotiset ovat epätavallisen kauniita; niiden kasvattaminen kannattaa, vaikka kukintaa voi ihailla vasta toisena vuonna.Hyviä kaksivuotisia ovat mm. Maariankello (Campanula medium), tarhasalkoruusu (Alcea rosea), ukontulikukka (Verbascum thapsus), rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea), kaunokainen (Bellis perennis), harjaneilikka (Dianthus barbatus), kyläneidonkieli (Echium vulgare), tarhaillakko (Hesperis matronalis), lemmikki (Myosotis) ja tarhaorvokki (Viola Wittrockiana-ryhmä).Puutarha.netin Kasvikortistossa lisää tietoa ja kuvia kasveista
202212_73929.jpg
Anna persoonallinen kukkalahja
Joulutähti(Euphorbia pulcherrima) on Suomen suosituin joulukukka – eikä syyttä!Joulutähti on komea ja juhlava; sen lehdet ovat kulmikkaat, helakanvihreät ja pitkäruotiset. Kellanvihreät kukat ovat oksien kärjissä. Kukintoa ympäröi 10-20 värikästä suojuslehteä, joiden väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Hyvä joulutähti on matala ja tuuhea.Se on myös erittäin monikäyttöinen.
Niittykasvit puutarhassa
Niittykukat puutarhassa – luonnonkaunista loistoa
Niityillä kukoistavat toinen toistaan upeammat kukat – kellokukat, unikot, päivänkakkarat ja monet muut kestävät ja terveet kasvit. Mutta voisiko niittykasveja kasvattaa myös omassa puutarhassa? Vastaus on kyllä.
20218_72086.jpg
Mikä kuusiaitaa vaivaa?
Vuosia sitten huomasin, että kuusiaidan alaosassa oli kolme runkoa, jotka pysyivät samanlaisina aivan kuin homeisina pitkään. Pensas ei näyttänyt kärsivän. Viime kesänä samanlaisia runkoja alkoi näkyä enemmän. Mikähän niitä vaivaa ja olisiko jokin asia, millä leviämisen saisi loppumaan ja rungot tervehtymään?
20232_80853.jpg
Helle saapuu suomeen - 7 vinkkiä hellepuutarhaan
Monesti viileän alkukesän jälkeen sääennuste lupaa Suomeen hellettä koko maahan. Suomen kesä on tunnetusti vaihteleva sään puolesta. Toisinaan lämmin ilma, tuuli ja sateettomuus rasittavat kasveja. Kuivuudesta kärsivien kasvien kasvu hidastuu ja sato jää pieneksi. Kuivuudesta kärsivä kasvi on alttiimpi tuholaisten ja tautien hyökkäyksille. Kasvit voivat jopa kuolla. Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula antaa vinkit kuinka kasvit saa säilymään elinvoimaisina helteen ajan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton