• Etusivu
  • Hoitotyöt

Käymälästä potkua puutarhaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.06.2023
20236_26431.jpg

Maisemakompostori Kivi sulautuu maisemaan. (Kuva: Biolan)

Kompostoinnin jälkeen käymäläjätteen voi käyttää maanparannuksessa. Suljetussa kompostorissa arvokkaat ravinteet ovat suojassa sadeveden huuhtelulta. Käymäläjäte soveltuu erinomaisesti kompostoitavaksi puutarhajätteen seassa Biolan Puutarhakompostorissa tai Biolan Maisemakompostori Kivessä. Ravinnepitoiset käymäläjätteet tasapainottavat hiilipitoista ja kuivaa puutarhajätekompostia.

Käymäläjätettä tulee kompostoida vuoden verran, minkä jälkeen sitä on turvallista käyttää puutarhassa. Kuivakäymälästä tyhjennettävien käymäläjätteiden kompostoitumisaste riippuu paljon käymälätyypistä.

Mikä kuivakäymälä vastaisi teidän tarpeitanne?

Biolan Kompostikäymälä ecossa käymäläsäiliönä on lämpöeristetty kompostori. Jäte on tyhjennettäessä jo puolikypsää kompostia ja sopii sellaisenaan käytettäväksi koristekasveilla katteena.

Parhaat ravinteet piilevät nesteissä

Virtsa ja suotoneste ovat oivallisia typpilannoitteita puutarhassa käytettäväksi. Koska virtsa on sinällään steriiliä, sitä on turvallista käyttää sellaisenaan tai vedellä laimennettuna esimerkiksi nurmikon, koristepensaiden ja perennojen lannoitteeksi. Keväällä peruslannoituksen yhteydessä sitä voi käyttää myös kasvimaalle, mutta kasvukaudella sitä ei tule levittää lehtivihanneksille. Kasvillisuudelle virtsaa ei levitetä enää syksyllä, ettei häiritä monivuotisten kasvien valmistautumista talveen.

Turvallinen laimennussuhde on 1:5, eli yksi litra laimennetaan viiteen litraan vettä. Laimentamatonta virtsaa voi myös käyttää, mutta levitysalue tulee kastella huolellisesti lannoituksen jälkeen. Levitys on parasta tehdä pilvisellä säällä aikaisin aamulla tai myöhään illalla. Typen haihtuminen ja hajuhaitat ovat tällöin pienimmät. Kasvukauden aikana kotipuutarhassa voi käyttää 1–1,5 l/m2 laimentamatonta virtsaa. Virtsan määrä riippuu käymälän käyttäjämäärästä sekä käyttöasteesta.

Yhden henkilön virtsamäärä on vuorokaudessa 1–1,5 litraa, eli noin 450 litraa vuodessa.

Hyvin hoidetun käymälän jätteistä voi olla hyötyä puutarhassa. (Kuva: Biolan)
Hyvin hoidetun käymälän jätteistä voi olla hyötyä puutarhassa. (Kuva: Biolan)

Hyvä, paha suotoneste

Käymälöistä, joista nesteet kerätään käymäläsäiliön pohjalta, nestettä kertyy vähemmän kuin istuimessa erottelevista.

Tätä suotonestettä tulee käyttää vain koristekasveille sen sisältämien käymäläjätteen mikrobien vuoksi. Suositeltu varastointiaika ennen käyttöä on noin vuosi. Typpipitoinen suotoneste on oivaa myös kompostiherätteenä ja nopeuttaa erityisesti puutarhajätteen kompostoitumista.

Suotonestettä voi käyttää koristekasveille. (Kuva: Biolan)
Suotonestettä voi käyttää koristekasveille. (Kuva: Biolan)

Mikäli hyötykäyttöä ei ole, suotoneste tulee käsitellä ennen luontoon johtamista. Tähän sopii BiolanSuotis, missä suotoneste johdetaan kolmen suodatinmateriaalin läpi. Tämän jälkeen suotonesteen voi johtaa suoraan maastoon esimerkiksi kivipesän kautta. Biolan Suotis on tarkoitettu lähinnä kesämökkikäyttöön ja se tuhoaa tehokkaasti suotonesteen sisältämät mikrobit sekä poistaa ravinteita. Suotis ei tarvitse toimiakseen sähköä.

Suotiksen suodatinmassojen puhdistusteho riittää käsittelemään noin 60 litraa suotonestettä, minkä jälkeen massat vaihdetaan huolto-ohjeiden mukaisesti. Käytetyt massat voidaan kompostoida tai käyttää sellaisenaan maanparannuksessa.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20205_64469.jpg
Kaikkea oppii tekemällä itse
Olen 62 v. isoäiti. Kun olin 18 v. nuori rouva, minun puutarhani kasvoi nokkosta ja heinää. Asuimme vanhassa ok-talossa. Mieheni sisko, oli armoitettu alan harrastaja. Hän laittoi minulle viilipurkkiin mullan päälle kukansiemeniä, antoi ohjeet kuinka hoitaa ja milloin istuttaa maahan. Minun taimet olivat vihreitä karvoja, eikä koskaan kasvaneet!
20138_36046.jpg
Nurmikon hoitaminen
eli mitä nurmikolle tehdään kylvämisen jälkeen...Kun siemenet on jyrätty maanpintaan kiinni, niin nurmialuetta kastellaan (itäminen nopeutuu, nurmikko vahvistuu). Se tapahtuu sumuttamalla vettä pieniä vesimääriä, jottei vesi vie mennessään siemeniä.Kastelua jatketaan niin, että maaperässä säilyy kosteutta noin 50 millimetrin verran. Kosteus pidetään koko itämisajan. Nurmikon itämisen jälkeen veden määrää voi lisätään kastelukertojen harvetessa. Illalla maaperästä haihtuu vähiten kosteutta, joten kastelu on hyvä ajoittaa siihen.Ensimmäinen leikkaus suoritetaan, kun ruohon pituus on 60-70 mm. Sopiva pituus leikkauksen jälkeen on 20-30 mm. Juuriston vahvistumisen vuoksi muutamalla ensimmäisellä leikkauskerralla nurmikon pituus jätetään pidemmäksi kuin muilla leikkauskerroilla.
20145_39235.jpg
Orvokki, kevään kestävä väripilkku
Orvokit puhuttelevat omalla tavallaan meistä jokaista; johtuuko se sitten kukkien muodosta, tuoksusta vai jostain muusta. Orvokin kukka on tutulla tavalla vastakohtainen. Orvokkimaisia, lievästi peilisymmetrisiä kukkia on toki monissa muissakin kasviheimoissa.Orvokit (viola) kuuluvat orvokkikasvien sukuun, johon kuuluu 400-500 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 17 orvokkilajia sekä lukuisia risteytyksiä. Uhanalaisiakin orvokkilajeja meillä on 5 - ja kaikki ne ovat erittäin uhanalaisia;luhtaorvokki (Viola uliginosa), mäkiorvokki (Viola collina), pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta), pyökkiorvokki (Viola reichenbachiana) ja rantaorvokki (Viola persicifolia).Viljeltyjä orvokkilajeja Suomessa on 3 kpl;Sarviorvokki, Viola cornuta (monivuotinen puutarhakukka)Tarhaorvokki, Viola x wittrockiana (yksivuotinen parveke- ja kesäkukka)Tuoksuorvokki, Viola odorata (perinteinen monivuotinen puutarhakukka)
20218_71998.jpg
Herukoiden ja pensasmustikan sato parhaimmillaan
Pensasmarjojen satokausi on alkanut. Käsin poimittuja herukoita, karviaisia ja pensasmustikoita on jo heinäkuun lopulta alkaen saanut toripöydiltä. Herukoiden konepoiminnat ovat alkaneet ja koko sato on korjattu elokuun loppuun mennessä. Pensasmustikat kerätään pelkästään käsin, samoista pensaista useita kertoja kypsymisen edistyessä.
20224_77651.jpg
Ruoppausmassan kattaminen mökkirannassa - pengerrys, millä ja miten?
Mitä suosittelisitte laittamaan rannalle nostetun ruoppausmassan päälle sen kattamiseksi? Ruoppausmassa on koostumukseltaan löysähköä mutaa ja osin kiinteämpää savea, pääosin kuitenkin hyvin löysää "velliä" ainakin vielä viime syksynä, todennäköisesti on hieman kiinteytynyt talven aikana.
20135_35181.jpg
Kanukat (Cornus) - värikkäät ja peittävät pensaat
Kanukat (Cornus) on suku kanukkakasvien (Cornaceae) heimossa. Sukuun kuuluvat lajit ovat kesävihantia yksikotisia pensaita tai pieniä puita ja joskus ruohoja. Lehdet kasvavat vastakkain ja ovat ehyitä ja ehytlaitaisia. Lehtien sivusuonet ovat eteenkaartuvia. Kukinto on sarjamainen tai latvahuiskilo ja tiheä. Kukat ovat kaksineuvoisia ja pieniä, verhiö ja teriö ovat neljälehtisiä. Hedelmä on kaksisiemeninen luumarja.Kanukoiden koristearvo perustuu värikkäisiin lehtiin sekä voimakkaan värisiin versoihin, joiden koristeellisuus tulee varsinkin talvella hyvin esille. Kanukat ovat isoja, leveitä, peittäviä pensaita. Kanukat viihtyvät parhaiten tuoreessa, runsasravinteisessa ja -multaisessa maassa. Monikäyttöisyyttä lisää vielä niiden viihtyminen sekä auringossa että varjossa. Kanukat sietävät tarvittaessa voimakastakin leikkausta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton