• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasviksia nyt monipuolisesti

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.03.2013
20108_22760.jpg

Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.

Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.

Kasviksia jokaiseen päivään

Elokuussa kannattaa suosia monipuolisesti kaikkea, mitä maa tuottaa. Juureksia, sipuleita ja erilaisia kaaleja voi valita vaihdellen joka aterialle. Lisäksi elokuuhun kuuluvat harvinaisempina herkkuina esimerkiksi tuoreet pavut, maissi, jättisipulit, salaattisipuli, roomansalaatti, punasalaatti, lollo rosso ja muut erikoissalaatit sekä lehtikaali ja ruusukaali. Purjokausi on alkamassa ja avomaan kurkkua saadaan hyvin, samoin lehtiselleriä ja kyssäkaalia.

Kiinnostus palkokasveihin on lisääntymässä. On oivallettu, että tuoreet pavut ja herneet ovat hyviä valkuaisaineiden lähteitä ja ruoanvalmistuksessa monikäyttöisiä. Vihreät taitepavut, keltaiset vahapavut ja litteät, vihreät leikkopavut keitetään palkoineen. Härkäpavut kuoritaan ja sisältä käytetään isot siemenet keitettyinä. Papujen kanssa samoihin ruokiin sopivat hyvin sipulit, maissi ja tomaatit.

Jättisipuli ei kestä varastointia, joten lähellä tuotettuna sitä saa vain elo-syyskuussa. Jättisipuli on mietoa ja makeaa sipulia, jota voi huoletta lisätä salaatteihin ja voileiville. Se on helppoa käyttää, koska jo yhdestä sipulista riittää koko ruokalajiin. Jättisipulit voi joskus täyttää paprikoiden tapaan. Kiehauta kuorittuja sipuleita ensin sen verran, että saat poistetuksi sisäosat muuhun käyttöön, ja täytä sitten sipulit gratinointia varten.

Niin makeaa sipulia (sweet onion) kuin keilamaista jättisipuliakin ja lisäksi vielä viher- eli kevätsipulia kutsutaan usein salaattisipuleiksi. Uutuutena on nyt saatavana salaattisipulia, joka on lähellä tuotettu viher- eli kevätsipuli. Tämä makea ja rapea salaattisipuli on kokonaisuudessaan käytettävissä ja sopii salaatteihin, itämaisiin ruokiin, keittoihin ja vokkipannulle.

Vaihteeksi maissia, lehtiselleriä ja kyssäkaalia

Monena kesänä maissin kanssa on käynyt niin, että grillaajat hankkivat kaupasta esikeitettyjä maisseja aikaisesta keväästä alkaen kyllästymiseen saakka. Kun sitten lähellä tuotetut, makeat maissit valmistuvat elo-syyskuussa, niille ei olekaan kysyntää. Makeita sokerimaisseja voi syödä raakoina, raaputtaa jyväsiä salaatteihin tai grillata ilman esikeittämistä.

Lehtisellerille tuoretukku antaa oivan käyttöohjeen. Paloittele lehtisellerin varret noin kahdeksan sentin paloiksi ja poista kuori osittain. Keitä niukassa vedessä napakan kypsiksi ja lisää ruokakermaa sekä pippurituorejuustoa, rosmariinia ja ripaus suolaa. Tarjoa herkullisena lisänä aterialla.

Kyssäkaali maistuu tuoreena sellaisenaan. Hyvä kyssäkaalisalaatti syntyy esimerkiksi niin, että kuoritaan ja raastetaan kyssäkaali, samoin omena ja sekoitetaan raasteisiin makeudeksi keltaisia rusinoita, tölkillinen raejuustoa sekä kirpeydeksi punaherukoita. Tuore, hienonnettu persilja ja tilkka omenamehua kruunaavat herkun.

Sadonkorjuuviikkoja vietetään viikoilla 33 ja 34 (16. - 29.8.).

Maalaissalaatti

6 – 8 perunaa
2 munaa
2 punasipulia
15 härkäpapua, vihreitä papuja tai noin 200 g isoja, valkoisia papuja
erilaisia salaatinlehtiä: esim. tammenlehtisalaattia, lollo rossoa, rucolaa, punamangoldinlehtiä
0,5 dl kapriksia
100 g palvikinkkua
Parmesaanikastikkeeseen:
1 muna
1 valkosipulinkynsi
1 limetin mehu
1 tl dijonin sinappia
1,5 dl rypsiöljyä
8 anjovisfileetä
2 rkl parmesaanijuustoraastetta
2 – 3 rkl maustamatonta jogurttia
Lisäksi:
paahdettuja ruisleipätikkuja
parmesaanilastuja

20108_22758.jpg

Keitä perunat kypsiksi ja jätä jäähtymään. Keitä myös kananmunat.
Kuori ja viipaloi punasipulit. Voit mitata kulhon pohjalle 1 rkl viinietikkaa, 2 rkl öljyä, suolaa, pippuria ja sokeria ja lisätä punasipulit tähän seokseen marinoitumaan.
Poista härkäpavuista palko-osat ja keitä siemeniä, kunnes ne kypsyvät, noin 7 min. Paloittele vihreät tuorepavut palkoineen ja keitä kypsiksi, noin 7 min. Tuoreiden papujen sijaan voit hankkia tölkitettyjä, kypsiä papuja, esimerkiksi isoja, valkoisia papuja.
Huuhtele salaattien lehdet, valuta ja kuivaa talouspaperin avulla. Levitä nämä lautasille tai tarjoiluvadille pediksi. Lohko päälle kuorittuja perunoita, lisää sipulit ja kaprikset sekä kypsät pavut ja kinkkuviipaleet ilmavasti.
Valmista kastike tehosekoittimessa tai sauvasekoittimen avulla. Valuta korkeaan astiaan muna, murskaa joukkoon valkosipulia, puserra limetin mehu, lisää sinappia ja koneen käydessä ala lisätä öljyä hyvin ohuena nauhana. Mausta lopuksi anjoviksella, juustoraasteella ja jogurtilla ainekset koneella sekaan soseuttaen. Voit nostella kastiketta salaatin päälle tai tarjota sen erikseen.
Rapeat ruistikut valmistuvat niin, että paahdat revittyjä ruisleipäpaloja valkosipulivoilla voideltuina 225-asteisessa uunissa reilun viiden minuutin ajan ja leikkaat palat saksilla suikaleiksi, jotka saavat jäähtyä ja rapeutua.

Lähde: Pirjo Toikkanen, Kotimaiset kasvikset ry
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20225_78227.jpg
Yksi- ja monivuotiset kukat puutarhassa
Puutarhassa kasvavat koristekasvit voidaan jakaa karkeasti neljään eri luokkaan: yksivuotiset kukat, monivuotiset kasvit eli perennat, puut ja pensaat. Hyvällä suunnittelulla voit istuttaa pihallesi harmonisen kokonaisuuden, jossa erityyppiset kasvit täydentävät toisiaan.
20227_71027.jpg
Ravinteikasta uutta multaa
Kevättalvella ensimmäisten uusien lehtien ja pienten versojen ilmaantuminen on merkki, että kasvi on aloittanut kasvun talvilevon jälkeen ja tarvitsee keväthuoltoa. Paras piristysruiske uuteen kasvuun on mullanvaihto, jonka tarkoituksena on pitää kasvi elinvoimaisena antamalla juurille lisää kasvutilaa ja ravinteita.
20194_57400.jpg
Riittävästi lämmintä käyttövettä mökille - nopeasti ja vaivatta
Kesän lähestyessä heräävät myös ajatukset tarvittavista parannuksista mökille. Jotta lomalla vietetty aika olisi mahdollisimman helppoa ja mukavaa, on käytännön varustelutason oltava kunnossa. Lämminvesivaraaja tarjoaa erinomaisen ratkaisun lämpimän käyttöveden tuottamiseen myös kesäasunnolla. Nopean asennuksen jälkeen laite on heti käytettävissä ja lämmintä vettä riittää isommallekin porukalle.
202310_60564.jpg
Makua ja terveyttä sipuleista
Suomalaiseen ruokakulttuuriin sipuli on kuulunut vuosisatojen ajan. Sipulia viljeltiin jo viikinkiaikaan, 800–1000-luvuilla. Laukka, lyöki ja lööki tarkoittivat sipulia. Suomalaisessa alkupalapöydässä sipuli liitetään veden viljaan: silliin ja silakkaan, siikaan ja loheen. Peruna ja sipuli kuuluvat suomalaisen ruoan ytimeen. Sipulit sopivat kotoisiin keittoihimme aina. Pääruoissa sipulin rooli on säestää kalaa, kanaa, lihaa ja muita kasviksia. Kastiketta, marinadia ja useimpia kasvisruokia ei voi kuvitella ilman sipulia.
201911_61382.jpg
Joulujuuresten viikko
Juurekset ovat kivunneet ruoan ammattilaisten ja ruokaharrastajien suosikeiksi. Juuressosekeitot, paahdetut juurekset ja juurespyreet ovat saaneet ystäviä. Juureksia on alettu nauttia juhlahetkinä hienoina terriineinä ja timbaaleina, piiraina ja gratiineina.
20205_64683.jpg
Viherympäristöliitto tiedottaa koronan vaikutuksista viheralalla
Koronapandemia vaikuttaa nyt koko yhteiskunnassa. Viheralueiden käyttö on suurta ja niiden merkitys kaupunkilaisille on tärkeä poikkeustilanteessa. Suomalaiset ovat viettäneet ennätyspaljon aikaa lähiympäristössä, puistoissa ja ulkoilualueilla. Retkeily on lisääntynyt ja suosituimpien retkeilyalueiden ruuhkautuessa nuotiopaikkoja on jouduttu jopa sulkemaan.Kaupunkivihreän ihmiselle tuottamat monet hyödyt on jo laajasti tunnistettu. On tärkeää, että viheralueiden merkitys otetaan jatkossa vielä vahvemmin osaksi päätöksentekoa ja lainsäädäntöä. Viheralueisiin liittyvät tarpeet on turvattava esimerkiksi käynnissä olevassa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton