• Etusivu
  • Rakentaminen

Kesäaika alkaa jälleen

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.03.2022
20223_77326.jpg

Eräs vanha muistisääntö kellon siirtämisen suunnasta on "kellot käännetään kesää kohti" - siis keväällä eteenpäin ja syksyllä taaksepäin.

Kesäaika alkaa lauantain ja sunnuntain (26.-27.03.2022) välisenä yönä.
Tällöin kelloja siirretään kohti kesää eli tunti eteenpäin kello 03:00->04:00.

Kesää kohti

Kesäaika alkaa siis EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirtyminen on päätetty tehdä aina sunnuntaiaamuisin, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

Eri maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa yhä edelleen usein energiansäästösyistä. Kesäajan uskotaan vähentävän sähkövalaisun tarvetta valoisan ajan osuessa paremmin yhteen vuorokausirytmin kanssa. Niin sanottu talviaika on siis auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika taasen ihmisen kehittämä poikkeus.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Tuolloin keksittiin että energiansäästön myötä talous saadaan takaisin nousuun. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta 1970-luvulla se vaipui unholaan. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on jälleen ollut käytössä, noudattaen maiden välisiä aikatauluja.

Suomessa kesäaika päättyi vuoteen 1995 saakka syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa. EU:n käytännöstä poiketen USAssa siirretään kelloja viikkoa myöhemmin.

Ohje

Ohje

Tiesitkö?

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Tuolloin keksittiin että energiansäästön myötä talous saadaan takaisin nousuun. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta 1970-luvulla se vaipui unholaan. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on jälleen ollut käytössä, noudattaen maiden välisiä aikatauluja.

Suomessa kesäaika päättyi vuoteen 1995 saakka syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa. EU:n käytännöstä poiketen USAssa siirretään kelloja viikkoa myöhemmin.

Kesäaikaan siirtymisestä luopuminen

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole toteutunut. Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa.

Euroopan parlamentissa komission direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen isäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Asia ei ole edennyt.

Seuraa esityksen edistymistä Valtioneuvoston sivuilla.

20223_77327.jpg
Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20226_78841.jpg
Heinäkuussa kukkivat nukkeruusu ja ritarinkannukset
Nukkeruusu ja ritarinkannukset kukkivat keskikesällä ja suosivat aurinkoista kasvupaikkaa. Pienimpiin ruusupensaisiin lukeutuva nukkeruusu sopii yhtä hyvin puistoihin kuin kotipihoille. Se on matala, terve ja helppohoitoinen. Yksinkertaiset vaaleanpunaiset kukat kestävät paahdetta ja sadetta.Jaloritarinkannukset ovat perinteisiä perennoja, jotka tekevät kukkapenkistä huomion keskipisteen. Toista metriä korkeat kukinnot ovat täynnä sinisiä, valkoisia tai vaaleanpunaisia kukkia. Sähkönsinisenä kukkiva kiinanritarinkannus sen sijaan on hento, alle puolen metrin korkuinen kivikkokasvi.
20238_52209.jpg
Laikkuvehka (Aglaonema)
Laikkuvehkat (Aglaonema) ovat helppohoitoisia, suurilehtisiä ja reheviä kasveja, joiden väreissä on upeita kontrasteja. Kaiken tämän lisäksi se on vielä tehokas huoneilman puhdistaja. Sitkeistä laikkuvehkoista on tullut markkinoille hyvin monenlaisia lajikkeita; löytyy laikukkaita, juovikkaita ja eri värein täplikkäitä lajikkeita. Eri lajikkeiden hoidossa on hieman erojakin.
20088_12354.jpg
Sipulikukkien istuttaminen vaatii hieman suunnittelua
Kevään ensimmäiset sipulikukat saavat kotipuutarhurin helposti suorastaan hullaantumaan kevään tulosta. Miten malttamattomana kiertelemmekään keväisin etsimässä uusia väriläikkiä lumen ja nuutuneen nurmikon keskeltä tai ränsistyneiden perennapenkkien uumenista ja pensaiden tyveltä. Nuo puhtaan ilon hetket kannattaa kaivaa mielen naftaliinista jo nyt syksyn koittaessa. Tuo hullaantuminen jää nimittäin kokematta, jollei tartu toimeen ajoissa. Nyt on oikea aika aloittaa sipulikukkaistutusten ja ensi kevään kukkaloiston suunnittelu.Panostamalla pihan kaikkein lämpimimmän paikan löytämiseen saa kokea tuon keväisen nautinnon mahdollisimman varhain: mitä lämpimämpi ja suojaisampi paikka, sitä aikaisempi kukinta. Talon eteläseinusta ja kivien kehystämä kohopenkki ovat parhaita valintoja. Tummat kivet keräävät auringon lämpöä ja sulattavat lumen ja maan nopeasti. Jotta mahdollisimman moni pääsee osalliseksi kukinnasta, kannattaa miettiä myös sisäänkäynnin ja keskeisten kulkuväylien reunustamista sipulikukilla. Jos kulkuväylien tuntumassa ei ole sopivaa istutuspaikkaa, on syytä pohtia ruukkuistutusten mahdollisuutta.
202211_80198.jpg
Viikon kysymys: Miten eri yrttejä pitää leikata ja uusiutuvatko ne vielä loppukesästä?
Minulla on kasvimaalla kirveliä, salviaa, rakuunaa ja lipstikkaa. Ne kaikki kasvavat hurjaa vauhtia ja maku muuttuu tietysti huonommaksi, mitä isommaksi kasvavat. Kuuluuko niitä leikata ja uusiutuvatko ne vielä loppukesästä? Olen toki käyttänytkin niitä paljon, mutten ehdi siihen tahtiin, mitä kasvavat. Entä talvehtivatko ne vai otanko ne syksyllä maasta irti? Nimenomaan eri yrttien leikkaaminen ja uusiutuminen kiinnostaa, mutta tietoa ei vaan löydy.
20237_79193.jpg
Elokuun vinkit
Lomakausi lähestyy monilla loppuaan ja pian palaavat myös koululaiset ja opiskelijat luokkahuoneisiinsa. Elokuu on viimeinen kesäkuukautemme, mutta onneksi se on kuitenkin myös toiseksi lämpimin. Vielä on siis kesää jäljellä!
20118_27452.jpg
Hanki työturvallisuuskortti!
TTS tarjoaa monipuolisesti puutarha-alan kursseja. Valikoimasta löytyy niin lyhyempiä kursseja kuin pidempiäkin koulutuksia. Tarjolla on myös erilaisia korttikoulutuksia.Työturvallisuuskortti on kehitetty yhteisten työpaikkojen turvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuuskortin saanti edellyttää työturvallisuuskurssin hyväksyttyä suorittamista. Kortti on voimassa viisi vuotta.Tutustu koulutuskalenteriin

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton