Kesäaika alkaa jälleen

Kesäaika alkaa siis EU:ssa maaliskuun viimeisenä sunnuntaina kello 3.00, jolloin kelloja käännetään tunti eteenpäin, ja kesäaika päättyy lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 4.00, jolloin kelloja käännetään tunti taaksepäin. Kesäaikaan siirtyminen on päätetty tehdä aina sunnuntaiaamuisin, jotta se aiheuttaisi mahdollisimman vähän häiriötä arkielämän aikatauluille.

Eri maiden hallitukset perustelevat kesäaikaa yhä edelleen usein energiansäästösyistä. Kesäajan uskotaan vähentävän sähkövalaisun tarvetta valoisan ajan osuessa paremmin yhteen vuorokausirytmin kanssa. Niin sanottu talviaika on siis auringon mukaan mitattu normaaliaika ja kesäaika taasen ihmisen kehittämä poikkeus.

Käytännössä kesäaika otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikana, kun jatkuva sotatila vei maan talouselämän hyvin tiukoille. Tuolloin keksittiin että energiansäästön myötä talous saadaan takaisin nousuun. Iso-Britannia seurasi heti samana vuonna perässä, samoin Yhdysvallat vuonna 1918. Yhdysvalloissa kesäaika kuitenkin poistettiin käytöstä nopeasti sodan jälkeen, koska se osoittautui käytännössä hyvin epäsuosituksi. Toisen maailmansodan myötä kesäajan käyttö yleistyi uudelleen.

Suomessa kesäaikaa kokeiltiin ensimmäisen kerran toisen maailmansodan aikaan vuonna 1942, mutta 1970-luvulla se vaipui unholaan. Vuodesta 1981 alkaen kesäaika on jälleen ollut käytössä, noudattaen maiden välisiä aikatauluja.

Suomessa kesäaika päättyi vuoteen 1995 saakka syyskuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä kelloja siirrettiin kello 4 tunti taaksepäin. Vuodesta 1996 alkaen kesäaika on jatkunut lokakuun viimeiseen viikonloppuun, jotta käytäntö olisi yhtenäinen muiden Euroopan maiden kanssa. EU:n käytännöstä poiketen USAssa siirretään kelloja viikkoa myöhemmin.

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2018 ehdotuksen niin kutsutun kesäaikadirektiivin (2000/84/EY) kumoamisesta. Ehdotuksen toteutuessa kaikissa EU-valtioissa luovuttaisiin kaksi kertaa vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta.

Suomessa kellonajan siirrosta luopumisen taustalla on kansalaisaloite, joka tuli eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017. Komission alkuperäisenä tavoitteena oli, että kellonajan siirrosta oltaisiin luovuttu jo vuonna 2019, mutta aikataulu ei ole toteutunut. Viimeksi kesäaikakysymys on ollut neuvoston työryhmässä joulukuussa 2019 eli Suomen EU-puheenjohtajakauden loppuvaiheessa.

Euroopan parlamentissa komission direktiiviehdotuksen käsittely eteni maaliskuussa 2019, kun parlamentti äänesti kellonajan siirron lopettamisen puolesta. Parlamentin mietinnössä esitetään, että jäsenvaltiot siirtäisivät kelloja viimeisen kerran vuonna 2021, mutta koronatilanteen vuoksi asia on avoinna ja sen isäksi useat maat toivoivat lisäselvityksiä. Asia ei ole edennyt.

Seuraa esityksen edistymistä Valtioneuvoston sivuilla.