• Etusivu
  • Kasvillisuus

Koivut muistoissa ja puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 05.02.2024
20242_83416.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa kurinpalautusta koivunoksa apuvälineenä tai koivun valkoiseen kylkeen on joskus kaiverrettu rakkaan nimeä tai nimikirjaimia. Saunassa on puolestaan vihdottu tai vastottu kotiseudusta riippuen monet murheet pois. Koivun tuoksu saunan lämmössä tai allerginen nuha siitepölyaikana tulevat varmasti myös mieleen. Monella meistä on myös muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä – tai sellainen kasvaa omassa pihassa.

Kevään odotetuimpia ja seuratuimpia luonnontapahtumia on koivun puhkeaminen lehteen. Koivuun liitetään isänmaallisia tunteita ja osin varmasti tästä syystä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Dendrologian seuran järjestämässä kansalaisäänestyksessä vuonna 1988 rauduskoivu (Betula pendula) valittiin Suomen kansallispuuksi. Koivu on pihlajan ja pajun ohella ensimmäisiä Suomessa kasvaneita puita jääkauden jälkeen. Edelleenkin koivu on ensimmäisiä puuvartisia kasveja, jotka alkavat kasvaa metsäpaloalueilla ja viljelemättömillä pelloilla.

Koivut Suomessa

Suomessa kasvaa kolme koivulajia, joilla on kuitenkin monia alalajeja ja muotoja. Meillä kasvaa raudus-, hies- ja vaivaiskoivu, jotka menestyvät koko maassa. Rauduskoivu kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla. Hieskoivu (Betula pubescens) menestyy kosteassa ja varjoisassakin paikassa. Rauduskoivun lehdet puhkeavat hieskoivua aikaisemmin. Rauduskoivun lehdet ovat toissahalaitaisia eli lehden reunassa oleva hammastus muodostuu isoista hampaista joiden väliin jää pieniä hampaita. Lehden muoto on kolmiomainen ja pitkäkärkinen.

Rauduskoivun uudet versot ovat nystyräpintaisia ja talvehtivat silmut ovat kuivannäköisiä. Rauduskoivun runko on valkoinen, joka vanhemmiten kaarnoittuu ja saa pitkänsuuntaisia tummia juovia. Rauduskoivun kasvaa leveäksi puuksi ja useimmiten sen oksat riippuvat. Varsinainen riippakoivu (Betula pendula f. tristis) on rauduskoivun riippuvaoksainen muoto. Hieskoivun runko on nuorena punaruskea. Hieskoivun lehti on hammastukseltaan yksinkertainen ja muodoltaan soikea ja lyhytkärkinen. Uusissa kasvaimissa ja lehtilavoissa esiintyy karvaisuutta. Talvehtivat lehtisilmut ovat tahmeita.

Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)
Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)
Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)
Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)

Visakoivulla (Betula pendula var. carelica) on merkitystä huonekaluteollisuudessa, mutta se sopii myös piha- ja kujannepuuksi. Visakoivu on rauduskoivun muunnos. Tämä leveäksi, mutta matalaksi jäävä puu kasvattaa muhkuraisen monihaaraisen rungon, jonka puuaines on kuviollista. Visakoivu menestyy IV vyöhykkeelle asti.

Vaivaiskoivu (Betula nana) on n. puolimetrinen varpukasvi. Sen lehdet ovat pyöreitä, kovia ja nyhälaitaisia. Vaivaiskoivu yhdistetään Pohjois-Suomen kasviksi, mutta sitä kasvaa Etelä-Suomessakin kosteilla rämeillä. Metsien ojituksen lisääntyessä se on käynyt harvinaisemmaksi. Vaivaiskoivu on parhaimmillaan syksyllä ruskavärityksessä. Lehtien punainen, kirkkaankeltainen ja jopa violetti väri kiinnittää luonnossa kulkijan huomion.

Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)
Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)

Koivut puutarhassa

Koivu on Suomen suosituin pihapuu on. Se on näyttävä yksinäänkin, mutta sopii myös ryhmään istutettavaksi. Koivu kuluttaa runsaasti vettä; kuumana kesäpäivänä jopa 2000 litraa. Laajan, maan pinnassa kulkevan juuristonsa avulla koivu pitääkin hyvin puolensa. Pienellä pihalla muodostuukin helposti ongelmaksi se, että koivu haittaa muiden pihakasvien viihtyvyyttä.

Koivua pihalleen haaveilevalla on raudus- ja hieskoivun lisäksi muutama erikoisempi vaihtoehto valittavanaan. Rauduskoivu on tavallisista koivuista käytetympi, varsinkin sen riippamuodot. Rauduskoivun lehtierikoismuodot taalainkoivu, loimaankoivu, pirkkalankoivu ovat hyviä vaihtoehtoja pihapuuksi.

  • Taalainkoivu (Betula pendula ’Dalecarlica’) on löytynyt Ruotsista Taalainmaalta. Sen lehdet ovat hyvin syväliuskaiset, miltei keskisuoneen ulottuen. Taalainkoivun oksat riippuvat. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
  • Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa) on nimensä mukaisesti löytynyt Loimaalta. Lehdet muistuttavat taalainkoivua, mutta eivät ole yhtä liuskoittuneet. Myös loimaankoivun oksat riippuvat. Tätä on edellistä paremmin saatavilla taimitarhoilta. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis) on löydetty Nokialta. Sen lehdet ovat isohampaiset matalaan liuskoittuneet. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) on hieskoivun punalehtinen muoto. Se menestyy vyöhykkeillä I-VIII. Toinen punalehtinen koivu, purppurakoivu, on rauduskoivun punalehtinen lajike ’Purpurea’. Se on kuitenkin edellistä arempi ja menestyy vyöhykkeillä I-III. Punalehtiset puut sopivat yksittäiseksi puiksi ja pihan katseenvangitsijoiksi erikoisuuksia haluavalle.
  • Vaivaiskoivu (Betula nana) sopii kivikkojen kasviksi. Useimmat kivikkokasvit ovat kukassa ja parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Vaivaiskoivu ruskavärityksessä sopisi kivikon syksyiseksi väriläiskäksi.
  • Kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’) on rauduskoivuun vartettu riippamuoto, josta tulee vanhemmiten leveä puu ja tarvitsee tilaa ympärilleen kauniin muodon esille pääsemiseksi. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)
Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)
Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)
Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)

Koivun istutuspaikka puutarhassa on syytä harkita tarkkaan. Onko sillä tilaa kasvaa isoksi puuksi? Koivua ei mielellään leikata. Jos sitä jostakin syystä on pakko leikata, sopiva leikkausajankohta on heinä-elokuussa. Kevätleikkausta ei suositella runsaan mahlavuodon vuoksi. Koivuja voi siirtää luonnosta pihalleen omasta metsästä tai saatuaan luvan metsänomistajalta. Taimi kannattaa valita paikalta, joka mahdollisimman hyvin vastaa niitä olosuhteita, jotka vallitsevat aiotulla istutuspaikalla. Sopiva siirtoajankohta on koivun ollessa hiirenkorvalla. Koivua käytetään rakennusmateriaalina ja polttopuuna. Keväisin saatavaa mahlaa käytetään terveysjuomana ja lehdistä valmistetaan teetä.

Katso koivut Kasvikortistossa

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

201912_61755.jpg
Auringonkukka kukkii heinä-elokuussa
Suomessa auringonkukkaa käytetään siementen tuotantoon ja koristekasviksi. Muualla auringonkukan siemeniä käytetään ennen kaikkea hyvälaatuisen öljyn puristukseen, mutta Suomessa viljely on niin vähäistä, ettei kotimaista auringonkukkaöljyä ole mahdollista tuottaa.
Kirjava muratti
Muratti - kaunis viherkasvi
Muratti (Hedera helix) on kauniiden lehtiensä ja helppohoitoisuutensa ansiosta löytänyt paikkansa niin kodeista kuin osana kesäkukkaistutuksiakin. Se on ainavihanta köynnöskasvi, jonka lajikkeet eroavat toisistaan lehtien muodon, koon ja värin perusteella. Muratilla onkin lukuisia lehtimuotoja ja vihreän yksivärisen muodon lisäksi valkoisen ja keltaisen sävyillä kuvioituja lehtiä.
20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20235_81929.jpg
Mustaherukan mato? Asiantuntija vastaa
Mustaherukan marjaan ennen sen kypsymistä kaivautuu (syö) vihreä mato/toukka, joka kuivattaa marjan ja melkein koko oksan. Vaikka pensas on huonovointisen näköinen, ei se nyt juuri kuole näihin toukkiin. Näitä on esiintynyt muutamana vuonna.Mikähän olisi torjunta-aika ja millä aineella?
14_P_77005.jpg
Paljon kysyttävää parvekekasvatuksesta
Miten saada parveke kukoistamaan ja mitkä kukat viihtyvät siellä? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20149_40848.jpg
Tunnetko haperot?
Haperot viihtyvät kaikkiallaNämä erinomaisiksi luokitellut ruokasienet viihtyvät kaikkialla Suomessa, kaikenlaisissa metsissä sekä puustoisissa pihapiireissä. Haperot ovat runsassatoisia satokauden ulottuessa heinäkuulta syyskuulle.Haperoita on helpohko löytää kirkkaiden ja kiiltävien lakkiensa puolesta sammalen, ruohon ja pudonneiden lehtien seasta. Tosin auringonpaiste ja sade saattavat haalistaa lakin väriä.Ps. Haperot muistuttavat rouskuja sillä erotuksella, että haperoissa ei ole maitiaisnestettä!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton