• Etusivu
  • Kasvillisuus

Koivut ‒ niiden kasvattaminen ja menestyminen Suomessa

Tiina Painokallio
Päivitetty 06.02.2025
20242_83416.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa kurinpalautusta koivunoksa apuvälineenä tai koivun valkoiseen kylkeen on joskus kaiverrettu rakkaan nimeä tai nimikirjaimia. Saunassa on puolestaan vihdottu tai vastottu kotiseudusta riippuen monet murheet pois. Koivun tuoksu saunan lämmössä tai allerginen nuha siitepölyaikana tulevat varmasti myös mieleen. Monella meistä on myös muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä – tai sellainen kasvaa omassa pihassa.

Kevään odotetuimpia ja seuratuimpia luonnontapahtumia on koivun puhkeaminen lehteen. Koivuun liitetään isänmaallisia tunteita ja osin varmasti tästä syystä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Dendrologian seuran järjestämässä kansalaisäänestyksessä vuonna 1988 rauduskoivu (Betula pendula) valittiin Suomen kansallispuuksi. Koivu on pihlajan ja pajun ohella ensimmäisiä Suomessa kasvaneita puita jääkauden jälkeen. Edelleenkin koivu on ensimmäisiä puuvartisia kasveja, jotka alkavat kasvaa metsäpaloalueilla ja viljelemättömillä pelloilla.

Koivut Suomessa

Suomessa kasvaa kolme koivulajia, joilla on kuitenkin monia alalajeja ja muotoja. Meillä kasvaa raudus-, hies- ja vaivaiskoivu, jotka menestyvät koko maassa. Rauduskoivu kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla. Hieskoivu (Betula pubescens) menestyy kosteassa ja varjoisassakin paikassa. Rauduskoivun lehdet puhkeavat hieskoivua aikaisemmin. Rauduskoivun lehdet ovat toissahalaitaisia eli lehden reunassa oleva hammastus muodostuu isoista hampaista joiden väliin jää pieniä hampaita. Lehden muoto on kolmiomainen ja pitkäkärkinen.

Rauduskoivun uudet versot ovat nystyräpintaisia ja talvehtivat silmut ovat kuivannäköisiä. Rauduskoivun runko on valkoinen, joka vanhemmiten kaarnoittuu ja saa pitkänsuuntaisia tummia juovia. Rauduskoivun kasvaa leveäksi puuksi ja useimmiten sen oksat riippuvat.

<p data-block-key="13qrb">Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="v83cq">Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)

Varsinainen riippakoivu (Betula pendula f. tristis) on rauduskoivun riippuvaoksainen muoto. Hieskoivun runko on nuorena punaruskea. Hieskoivun lehti on hammastukseltaan yksinkertainen ja muodoltaan soikea ja lyhytkärkinen. Uusissa kasvaimissa ja lehtilavoissa esiintyy karvaisuutta. Talvehtivat lehtisilmut ovat tahmeita.

Visakoivulla (Betula pendula var. carelica) on merkitystä huonekaluteollisuudessa, mutta se sopii myös piha- ja kujannepuuksi. Visakoivu on rauduskoivun muunnos. Tämä leveäksi, mutta matalaksi jäävä puu kasvattaa muhkuraisen monihaaraisen rungon, jonka puuaines on kuviollista. Visakoivu menestyy IV vyöhykkeelle asti.

Vaivaiskoivu (Betula nana) on n. puolimetrinen varpukasvi. Sen lehdet ovat pyöreitä, kovia ja nyhälaitaisia. Vaivaiskoivu yhdistetään Pohjois-Suomen kasviksi, mutta sitä kasvaa Etelä-Suomessakin kosteilla rämeillä. Metsien ojituksen lisääntyessä se on käynyt harvinaisemmaksi. Vaivaiskoivu on parhaimmillaan syksyllä ruskavärityksessä. Lehtien punainen, kirkkaankeltainen ja jopa violetti väri kiinnittää luonnossa kulkijan huomion.

<p data-block-key="ks33w">Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)</p>
Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)

Koivut puutarhassa

Koivu on Suomen suosituin pihapuu on. Se on näyttävä yksinäänkin, mutta sopii myös ryhmään istutettavaksi. Koivu kuluttaa runsaasti vettä; kuumana kesäpäivänä jopa 2000 litraa. Laajan, maan pinnassa kulkevan juuristonsa avulla koivu pitääkin hyvin puolensa. Pienellä pihalla muodostuukin helposti ongelmaksi se, että koivu haittaa muiden pihakasvien viihtyvyyttä.

Koivua pihalleen haaveilevalla on raudus- ja hieskoivun lisäksi muutama erikoisempi vaihtoehto valittavanaan. Rauduskoivu on tavallisista koivuista käytetympi, varsinkin sen riippamuodot. Rauduskoivun lehtierikoismuodot taalainkoivu, loimaankoivu, pirkkalankoivu ovat hyviä vaihtoehtoja pihapuuksi.

  • Taalainkoivu (Betula pendula ’Dalecarlica’) on löytynyt Ruotsista Taalainmaalta. Sen lehdet ovat hyvin syväliuskaiset, miltei keskisuoneen ulottuen. Taalainkoivun oksat riippuvat. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
  • Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa) on nimensä mukaisesti löytynyt Loimaalta. Lehdet muistuttavat taalainkoivua, mutta eivät ole yhtä liuskoittuneet. Myös loimaankoivun oksat riippuvat. Tätä on edellistä paremmin saatavilla taimitarhoilta. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis) on löydetty Nokialta. Sen lehdet ovat isohampaiset matalaan liuskoittuneet. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) on hieskoivun punalehtinen muoto. Se menestyy vyöhykkeillä I-VIII. Toinen punalehtinen koivu, purppurakoivu, on rauduskoivun punalehtinen lajike ’Purpurea’. Se on kuitenkin edellistä arempi ja menestyy vyöhykkeillä I-III. Punalehtiset puut sopivat yksittäiseksi puiksi ja pihan katseenvangitsijoiksi erikoisuuksia haluavalle.
  • Vaivaiskoivu (Betula nana) sopii kivikkojen kasviksi. Useimmat kivikkokasvit ovat kukassa ja parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Vaivaiskoivu ruskavärityksessä sopisi kivikon syksyiseksi väriläiskäksi.
  • Kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’) on rauduskoivuun vartettu riippamuoto, josta tulee vanhemmiten leveä puu ja tarvitsee tilaa ympärilleen kauniin muodon esille pääsemiseksi. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.

Tutustu lisää kasvuvyöhykkeisiin:

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

<p data-block-key="kiu6r">Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="zxabv">Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)</p>
Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)

Huomioita koivun istuttamisesta

Koivun istutuspaikka puutarhassa on syytä harkita tarkkaan. Onko sillä tilaa kasvaa isoksi puuksi? Koivua ei mielellään leikata. Jos sitä jostakin syystä on pakko leikata, sopiva leikkausajankohta on heinä-elokuussa. Kevätleikkausta ei suositella runsaan mahlavuodon vuoksi. Koivuja voi siirtää luonnosta pihalleen omasta metsästä tai saatuaan luvan metsänomistajalta. Taimi kannattaa valita paikalta, joka mahdollisimman hyvin vastaa niitä olosuhteita, jotka vallitsevat aiotulla istutuspaikalla. Sopiva siirtoajankohta on koivun ollessa hiirenkorvalla. Koivua käytetään rakennusmateriaalina ja polttopuuna. Keväisin saatavaa mahlaa käytetään terveysjuomana ja lehdistä valmistetaan teetä.

Katso koivut Kasvikortistossa

Kasvillisuus
puut
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Älä tapa nurmikkoa syksyllä
Piha kuntoon OSA 3/6: Kuinka nurmikkosi voi?
Uudet kiinteistön omistajat - ja jotkut jo pidempäänkin sillä asuneet - kaipaavat helposti konkreettisia neuvoja pihapiirinsä kunnostamiseen. Tähän tarpeeseen vastaa Piha kuntoon -artikkelisarja, jonka kolmannessa osassa pistetään nenä nurmikkoon ja tarkastellaan nurmimattomme kuntoa.
14_P_77005.jpg
Pihakasveista kysyttyä
Miten siirtää havupuita? Millainen pensasaita sopii näkösuojaksi? Miten leikata pihasyreeni ja istuttaa tuija? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20224_73557.jpg
Ovatko kellastuneet tuijat kuolemassa?
Viime syksynä ovat raja-aitana olevat tuijat muuttuneet sisältä ruskeiksi. Oksien päissä on vielä vihreitä neulasia, mutta tuijat ovat olemukseltaan harvat. Tuija-aita on rinteessä, maa on aika kovaa savimaata. Istutettaessa lisättiin sekoitettuna uutta ostomultaa, osa havupuumultaa.Tuijat ovat kasvaneet hyvin, tosin aika harvoja ovat, kun en ole ymmärtänyt niiden oksia leikata, jotta tuuhettuisivat.Mennyt kuiva kesä on varmaan vaikuttanut asiaan. Välillä yritin niitä kastellakin, mutta koska ovat rinteessä, niin kasteleminen on vähän hankalaa. Miten niitä kevään tullen pitäisi hoitaa? Voiko tuijia leikata mihin vuodenaikaan tahansa?
20226_78744.jpg
Hedelmäpuista kysyttyä
Millainen omenapuu tulisi hankkia? Koska voisi omenapuun siirtää? Pitäisikö luumupuuta leikata? Puutarha.netin asiantuntijat vastasivat muiden muassa näihin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
puutarhassa istuttamassa kädet mullassa
Havupuut ja -pensaat
Lehtipuiden ja -pensaiden lisäksi kannattaa pihaan istuttaa myös havukasveja; puita ja pensaita. Niitä osaa arvostaa viimeistään talvella, kun muut puut ja pensaat ovat lehdettömiä. Havukasveja voi istuttaa myös vapaasti kasvaviin aidanteisiin, yksilöpuiksi tai tilan salliessa ryhmäksi.
20241_83361.jpg
Pensaiden istutusetäisyydet
Pensaan kasvutapa ja -korkeus on syytä tuntea, jotta välttyy turhilta yllätyksiltä. Pensasaita voi olla vapaasti kasvava aidanne tai halutun muotoiseksi ja korkuiseksi leikattu, säännöllisen muotoinen aita. Pensasaidan perustamiseen kannattaa käyttää avojuurisia taimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Ne myydään edullisissa nipuissa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton