• Etusivu
  • Kasvillisuus

Koivut muistoissa ja puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 23.04.2024
20242_83416.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Jokaisella suomalaisella on omanlaisensa suhde koivuun. Joku muistaa saaneensa kurinpalautusta koivunoksa apuvälineenä tai koivun valkoiseen kylkeen on joskus kaiverrettu rakkaan nimeä tai nimikirjaimia. Saunassa on puolestaan vihdottu tai vastottu kotiseudusta riippuen monet murheet pois. Koivun tuoksu saunan lämmössä tai allerginen nuha siitepölyaikana tulevat varmasti myös mieleen. Monella meistä on myös muistikuva pihakoivusta lapsuudenkodin pihapiirissä – tai sellainen kasvaa omassa pihassa.

Kevään odotetuimpia ja seuratuimpia luonnontapahtumia on koivun puhkeaminen lehteen. Koivuun liitetään isänmaallisia tunteita ja osin varmasti tästä syystä Suomen luonnonsuojeluliiton ja Dendrologian seuran järjestämässä kansalaisäänestyksessä vuonna 1988 rauduskoivu (Betula pendula) valittiin Suomen kansallispuuksi. Koivu on pihlajan ja pajun ohella ensimmäisiä Suomessa kasvaneita puita jääkauden jälkeen. Edelleenkin koivu on ensimmäisiä puuvartisia kasveja, jotka alkavat kasvaa metsäpaloalueilla ja viljelemättömillä pelloilla.

Koivut Suomessa

Suomessa kasvaa kolme koivulajia, joilla on kuitenkin monia alalajeja ja muotoja. Meillä kasvaa raudus-, hies- ja vaivaiskoivu, jotka menestyvät koko maassa. Rauduskoivu kasvaa kuivilla ja valoisilla paikoilla. Hieskoivu (Betula pubescens) menestyy kosteassa ja varjoisassakin paikassa. Rauduskoivun lehdet puhkeavat hieskoivua aikaisemmin. Rauduskoivun lehdet ovat toissahalaitaisia eli lehden reunassa oleva hammastus muodostuu isoista hampaista joiden väliin jää pieniä hampaita. Lehden muoto on kolmiomainen ja pitkäkärkinen.

Rauduskoivun uudet versot ovat nystyräpintaisia ja talvehtivat silmut ovat kuivannäköisiä. Rauduskoivun runko on valkoinen, joka vanhemmiten kaarnoittuu ja saa pitkänsuuntaisia tummia juovia. Rauduskoivun kasvaa leveäksi puuksi ja useimmiten sen oksat riippuvat. Varsinainen riippakoivu (Betula pendula f. tristis) on rauduskoivun riippuvaoksainen muoto. Hieskoivun runko on nuorena punaruskea. Hieskoivun lehti on hammastukseltaan yksinkertainen ja muodoltaan soikea ja lyhytkärkinen. Uusissa kasvaimissa ja lehtilavoissa esiintyy karvaisuutta. Talvehtivat lehtisilmut ovat tahmeita.

<p data-block-key="13qrb">Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Rauduskoivu (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="v83cq">Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Hieskoivu (Kuva: Adobe Stock)

Visakoivulla (Betula pendula var. carelica) on merkitystä huonekaluteollisuudessa, mutta se sopii myös piha- ja kujannepuuksi. Visakoivu on rauduskoivun muunnos. Tämä leveäksi, mutta matalaksi jäävä puu kasvattaa muhkuraisen monihaaraisen rungon, jonka puuaines on kuviollista. Visakoivu menestyy IV vyöhykkeelle asti.

Vaivaiskoivu (Betula nana) on n. puolimetrinen varpukasvi. Sen lehdet ovat pyöreitä, kovia ja nyhälaitaisia. Vaivaiskoivu yhdistetään Pohjois-Suomen kasviksi, mutta sitä kasvaa Etelä-Suomessakin kosteilla rämeillä. Metsien ojituksen lisääntyessä se on käynyt harvinaisemmaksi. Vaivaiskoivu on parhaimmillaan syksyllä ruskavärityksessä. Lehtien punainen, kirkkaankeltainen ja jopa violetti väri kiinnittää luonnossa kulkijan huomion.

<p data-block-key="ks33w">Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)</p>
Visakoivu (Kuva: Puutarha.net)

Koivut puutarhassa

Koivu on Suomen suosituin pihapuu on. Se on näyttävä yksinäänkin, mutta sopii myös ryhmään istutettavaksi. Koivu kuluttaa runsaasti vettä; kuumana kesäpäivänä jopa 2000 litraa. Laajan, maan pinnassa kulkevan juuristonsa avulla koivu pitääkin hyvin puolensa. Pienellä pihalla muodostuukin helposti ongelmaksi se, että koivu haittaa muiden pihakasvien viihtyvyyttä.

Koivua pihalleen haaveilevalla on raudus- ja hieskoivun lisäksi muutama erikoisempi vaihtoehto valittavanaan. Rauduskoivu on tavallisista koivuista käytetympi, varsinkin sen riippamuodot. Rauduskoivun lehtierikoismuodot taalainkoivu, loimaankoivu, pirkkalankoivu ovat hyviä vaihtoehtoja pihapuuksi.

  • Taalainkoivu (Betula pendula ’Dalecarlica’) on löytynyt Ruotsista Taalainmaalta. Sen lehdet ovat hyvin syväliuskaiset, miltei keskisuoneen ulottuen. Taalainkoivun oksat riippuvat. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
  • Loimaankoivu (Betula pendula f. crispa) on nimensä mukaisesti löytynyt Loimaalta. Lehdet muistuttavat taalainkoivua, mutta eivät ole yhtä liuskoittuneet. Myös loimaankoivun oksat riippuvat. Tätä on edellistä paremmin saatavilla taimitarhoilta. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Pirkkalankoivu (Betula pendula f. bircalensis) on löydetty Nokialta. Sen lehdet ovat isohampaiset matalaan liuskoittuneet. Menestyy vyöhykkeillä I-V.
  • Punakoivu (Betula pubescens f. rubra) on hieskoivun punalehtinen muoto. Se menestyy vyöhykkeillä I-VIII. Toinen punalehtinen koivu, purppurakoivu, on rauduskoivun punalehtinen lajike ’Purpurea’. Se on kuitenkin edellistä arempi ja menestyy vyöhykkeillä I-III. Punalehtiset puut sopivat yksittäiseksi puiksi ja pihan katseenvangitsijoiksi erikoisuuksia haluavalle.
  • Vaivaiskoivu (Betula nana) sopii kivikkojen kasviksi. Useimmat kivikkokasvit ovat kukassa ja parhaimmillaan keväällä ja alkukesällä. Vaivaiskoivu ruskavärityksessä sopisi kivikon syksyiseksi väriläiskäksi.
  • Kyynelkoivu (Betula pendula ’Youngii’) on rauduskoivuun vartettu riippamuoto, josta tulee vanhemmiten leveä puu ja tarvitsee tilaa ympärilleen kauniin muodon esille pääsemiseksi. Menestyy vyöhykkeillä I-IV.
<p data-block-key="kiu6r">Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)</p>
Vaivaiskoivu (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="zxabv">Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)</p>
Kyynelkoivu (Kuva: Puutarha.net)

Koivun istutuspaikka puutarhassa on syytä harkita tarkkaan. Onko sillä tilaa kasvaa isoksi puuksi? Koivua ei mielellään leikata. Jos sitä jostakin syystä on pakko leikata, sopiva leikkausajankohta on heinä-elokuussa. Kevätleikkausta ei suositella runsaan mahlavuodon vuoksi. Koivuja voi siirtää luonnosta pihalleen omasta metsästä tai saatuaan luvan metsänomistajalta. Taimi kannattaa valita paikalta, joka mahdollisimman hyvin vastaa niitä olosuhteita, jotka vallitsevat aiotulla istutuspaikalla. Sopiva siirtoajankohta on koivun ollessa hiirenkorvalla. Koivua käytetään rakennusmateriaalina ja polttopuuna. Keväisin saatavaa mahlaa käytetään terveysjuomana ja lehdistä valmistetaan teetä.

Katso koivut Kasvikortistossa

Kasvillisuus
puut
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20172_48287.jpg
Puutarhamyymälä Muhevainen
Puutarhamyymälä Muhevaisen monipuolisista valikoimista löydät kaikki pihan ja parvekkeen kasvit ja paljon muuta istutuksiin ja puutarhanhoitoon. Pihakasvien lisäksi myymälöistä löytyvät myös siemenet, mullat, lannoitteet, ruukut ja käsityökalut - eli kaikki, mitä puutarhassasi tarvitset. Muhevaisen palveluvalikoimaan kuuluvat lisäksi myös pihasuunnitelmat ja neuvontakäynnit. Anna asiantuntijan auttaa! 
20227_79062.jpg
Valinnan vaikeus
Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun miettii puutarhaan uusia pensaita ja puita? Voiko hankkia vain "kaikkea kivaa" vai kannattaisiko asiaa miettiä hieman etukäteen?
202112_73918.jpg
Ensimmäinen suomenkielinen puunhoitoalan työtekniikkaopas on julkaistu
Arboristit, nuo hurjapäät, keikkuvat puussa köyden varassa sahan kanssa, hoitoleikaten puuta tai kaataen sen paloina ahtaassa paikassa. Toisinaan työt hoidetaan nostokorista tai avuksi otetaan nosturi. Työ sisältää riskejä tekijälle ja ympäristölle, ja työtapojen on oltava harkittuja ja turvallisia.
20238_82956.jpg
Syyskuun vinkit
Syyskuu on viilenevien säiden, syyssateiden, ruskan, sadonkorjuun ja sienestämisen sekä pimenevien iltojen aikaa. Ilmat viilenevät kesän jäljiltä nopeasti ja yhä useampi päivä on pilvinen ja harmaa – vaikka niitä aurinkoisiakin päiviä onneksi tulee! Syyskuun sää on epävakaista ja sateista, mutta syksyn harmautta piristää kuitenkin kasvien värikäs ruska; Lapissa se on parhaimmillaan syyskuun alussa ja Etelä-Suomessa syys-lokakuun vaihteessa.
20173_48650.jpg
Parveke vihreäksi - aloittelijan opas kaupunkiviljelyyn
Tämä urbaani puutarhaopas antaa ohjeet vihannesten, yrttien ja kukkien kasvatukseen omalla parvekkeella tai terassilla. Opas on tarkoitettu aloittelijoille ja kaikille niille, joilla viherpeukalo on yleensä keskellä kämmentä. Inspiroidu myös oppaan tee se itse -ohjeista.
Ananas leikkulaudalla
Ananaksen kasvatus
Ananas (Ananas comosus) on makea ja mehukas, käpymäinen epähedelmä, joka muodostuu yhteen kasvaneista, paisuneista marjoista. Kypsä ananas tuntuu painettaessa joustavan pehmeältä ja tuoksuu makealta. Se on kotoisin Etelä-Amerikasta.Kasvata oma ananasKaupasta valitaan ananas, jonka lehdet ovat hyvävoimaiset ja vihreät. Lehtiruusuke leikataan irti ja kaikki hedelmäliha leikataan irti kannasta. (Hedelmäliha saattaa pilaantua ja estää juurtumisen.) Seuraavaksi lehtiruusukkeesta irrotetaan alimpia lehtiä noin 2 cm matkalta. Lehtien alta paljastuu pieniä juuria.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton