• Etusivu
  • Hoitotyöt

Puiden ja pensaiden kasvuvyöhykkeet - vyöhykekartta

Tiina Painokallio
Päivitetty 22.10.2024
20222_76860.jpg

Tuomi (kuva: Pixabay)

Suomi jaetaan yhdeksään vyöhykkeeseen kasvien menestymisen suhteen. Vyöhykejakoon vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, tehoisan lämpötilan summa sekä talviolosuhteet.

Paikallisilmastoon vaikuttavat muun muassa vesistöjen läheisyys (meret lievittävät kovimpia pakkasia talvella, järvet karkottavat kukkimisaikojen halloja) ja alueen maastonmuodot (syvissä laaksoissa on kylmää ilmaa kesällä ja talvella, kukkulat taas ovat muuta ympäristöään lämpimämpiä). Järveen viettävä lounaisrinne hietamaalla, ylä- eli koillispuolellaan havumetsä, lienee paikallisilmastollisesti ihannepaikka puutarhalle.

Kotipihan pienilmastoon vaikuttaa tontin korkeusolosuhteiden lisäksi kasvillisuuden tarjoama suoja (puiden alla on hyvä suoja sekä pakkasilta että halloilta, päivällä varjoisuudesta taas on haittaa). Aukeiden paikkojen pohjois- ja itäreunat, joita reunustavat havupuut, ovat erityisen lämpimiä päiväsaikaan, sillä niissä auringon säteilyenergia muuttuu runsaimmin (havaittavissa olevaksi) lämmöksi.

Kasvien menestymiseen vaikuttaa myös maan laatu ja se, missä vaiheessa kasvukautta routa sulaa. Muokatut maat ja mineraalimaat ovat vähemmän hallanarkoja kuin turvemaat tai heinikot.

<p data-block-key="1t5i6">Vyöhykekartta</p>
Vyöhykekartta
Ohje

Ohje

Vyöhykkeiden selitykset:

1A Suotuisan suven alue Ahvenanmaa
1B mantereen paras Lounais-ja etelärannikko Helsinki-Rauma
2 Järvien ja peltojen vyöhyke Porista Savonlinnaan
3 Suomen perusmaisemaa Vaasasta Kiteelle
4 Mäkiseutujen ja lakeuksien vyöhyke Kokkolasta Joensuuhun
5 Tasankojen, soiden ja vaarojen vyöhyke Oulusta Kolille
6 Vedenjakajamailta Lapin porteille Kemi-Ylitornio-Kuhmo
7 Etelä- ja Keski-Lappi
8 Tuntureiden paljakat

Kaksoisnumeroidut vyöhykkeet 4/5, 6/6 ja 6/7 sisältävät kahden vyöhykkeen olosuhteita, jolloin lämpimät mäenrinteet ja lauhkeat vesistöjen rannat kuuluvat suotuisampaan vyöhykkeeseen ja alavat suoseudut ankarampaan vyöhykkeeseen.

Vyöhykejako on ylimeteorologi Reijo Solantien tekemä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

Oikea kasvi oikeaan paikkaan

Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.

Aurinkoa vai varjoa?
Tärkeimpiä kasvien menestymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat pihan valo-olosuhteet. Varjon kasvit eivät viihdy paahteessa ja auringonpalvojat puolestaan kärsivät valon puutteesta. Selvitä siis, mihin pihan osaan aurinko paistaa koko ajan, osan päivää tai ei ollenkaan. Huomioi myös vuodenaikojen vaihtelut. Keväällä aurinkoiselta vaikuttava paikka voi keskikesällä olla varjoisa, jos ympärillä on lehtipuita.

Kuivaa vai kosteaa?
Vesi on kasveille elinehto. Toiset tarvitsevat sitä paljon, toiset vain hyvin vähän. Kasvien vedentarvetta voi paikata kastelemalla, mutta miksi istuttaa kuivaan paikkaan paljon vettä vaativia kasveja tai vastaavasti hukuttaa kuivan paikan kasvit märkään maahan, kun muitakin vaihtoehtoja on?

Multaa, hiekkaa vai savea?
Jotkut kasvit viihtyvät luonnostaan soraharjulla, toiset taas kaipaavat muhevaa multaa. Jotkut tarvitsevat kalkkia, toiset pitävät happamasta maasta.

Helpoimmalla pääset, jos valitset sellaisia kasveja, jotka viihtyvät olemassa olevassa, pihan luontaisessa maaperässä. Jos sen sijaan haluat istuttaa hiekkaisen maan kasveja savipellolle tai ravinteikasta ja kalkkipitoista multaa vaativia kasveja turvesuolle, valmistaudu parantamaan maaperää toden teolla.

Ohje

Ohje

Käytä hyväksesi Puutarha.netin Kasvikortistoa

Kaikki nämä seikat voit ottaa huomioon Kasvikortiston haku-palvelua käyttäessäsi. Kasvikortiston yli 1400 kasvikortista löytyy varmasti sopivia lajeja mihin paikkaan vain.

Voit myös määritellä hakemasi kasvin korkeuden, kukinta-ajankohdan, kukinnon värin ynnä muun sellaisen avulla. Kasvikortistossa on erittäin monipuoliset hakupalvelut.

Lue lisää Kasvikortistosta

Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Pensaiden syyshoito on tärkeää.jpg
Pensaiden syyshoito
Kasvukauden pituus meillä Suomessa on 100‒180 vuorokautta. Syksy alkaa ja kasvien kasvukausi päättyy, kun ilman lämpötila laskee pysyvästi alle + 5ºC:en. Kasvit alkavat valmistautua tulevaan talveen jo ilmojen viiletessä ja päivän pituuden lyhentyessä. Tuleentuessaan kasvi ottaa ravinteet talteen tulevaa kasvukautta varten.
20226_78818.jpg
Amppelikukkia moneen makuun
Amppelikukkia voit siirrellä tarpeen mukaan paikasta toiseen, nostaa hallaöiksi sisälle ja niillä voit tuoda kukkaloistoa sinne, minne muita kasveja ei voi laittaa. Amppelikukilla saat kesäistä hehkua myös ylemmäs, katseen korkeudelle – ne näkyvät myös pitemmälle.
20215_70501.jpg
Omenapuun istuttaminen
Omenapuu on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen puu. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään kasvuvyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20204_63978.jpg
Suunnitellaan vappua ja valmistellaan kesää
Varhaiset sipulikukat ja sinivuokot puskevat kukkaa ja ilahduttavat hehkullaan vielä muuten uneliaassa puutarhassa. Varhaisesta startistaan huolimatta kevät hidastelee, sillä kuten niin usein, kylmät jaksot ja lämpötilojen erot päivien ja öiden välillä hillitsevät kevään edistymistä.
20209_66575.jpg
7 tärkeää asiaa puutarhan syyshuollosta
Miten lisätä syyskukkien kukintaa, nurmikon hyvinvointia ja jopa ensi vuoden kukintaa sekä sadon määrää? Lue vinkit puutarhaan syyshuoltoon.
20225_78243.jpg
Korvasieni - myrkkyä vai herkkua?
Korvasieni (Gyromitra esculenta) on suosittu ruokasieni ja yksi kevätkesän ensimmäisistä sienistä. Korvasienistä valmistetaan maittavia herkkuja, kuten muhennoksia, keittoja tai leivonnaisia. On kuitenkin syytä muistaa, että käsittelemättömänä ja väärin käsiteltynä korvasieni on tappavan myrkyllinen!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton