Kompostorilla on väliä

Erityyppisten kompostoreiden perustamisessa ja hoitamisessa on omat määräyksensä:

• Talousjätekompostorin on oltava tuhoeläintiivis. Talousjätteitä ei saa kompostoida avokompostissa tai lautakehikoissa, vaan kompostorissa on oltava kunnollinen jyrsijäeristys ja tiivis kansi.
• Paikalliset jätehuoltomääräykset edellyttävät yleensä että talousjätekompostori on lämpöeristetty. Tällöin kompostoituminen on riittävän nopeaa, eikä aiheuta hajuhaittoja tai kärpäsongelmia.
• Puutarhajätettä voi kompostoida kompostorissa tai avokompostissa sekä haja-asutus- että taajama-alueilla.
• Käymäläjäte on kompostoitava niin, että pohjamaahan ei valu nestettä maahan. Kompostorissa on oltava tiivis pohja eikä sadevesi saa päästä huuhtomaan ravinteita.
• Kompostista pitää olla vähintään 15 m etäisyys lähimpään talousvesikaivoon. Ilman naapurin suostumusta ei kompostia saa sijoittaa 5 metriä lähemmäs naapurin rajaa.

Jos kompostoit talousjätteitä, hanki kunnollinen, lämpöeristetty kompostori, joka on tarkoitettu talousjätteen ympärivuotiseen kompostointiin. Talousjätekompostorin pitää aina olla tuhoeläintiivis. Tällainen on esimerkiksi Biolan Pikakompostori.

Talousjätekompostoria valitessasi kiinnitä huomiota lämpöeristykseen. Lämpöeristeen paksuuden tulisi olla vähintään 5 cm, että kompostoituminen onnistuu myös talviolosuhteissa. Myös kompostorin kannessa tulee olla kunnollinen eristys, sillä suurin osa lämmöstä haihtuu kannen kautta.

Kiinnitä lämpöeristyksen lisäksi huomiota kompostorin kokoon; liian pieni kompostori ei pysty käsittelemään taloudessa syntyviä jätteitä, liian iso taas ei pysy toiminnassa vähäisellä jätteen määrällä. Mikäli kompostoit vain talousjätteitä, noin 200 litran kompostori riittää nelihenkiselle perheelle. Hyvässä talousjätekompostorissa jäte kompostoituu hyvin nopeasti.

Talousjätekompostorin käyttöohjeesta selviävät kompostorikohtaiset hoito-ohjeet. Tässä yleisiä ohjeita talousjätekompostorin käyttöön:

• Sijoita kompostori tuulensuojaisaan paikkaan siten, että sinne on helppo viedä jätteitä myös talvella.
• Laita kompostorin pohjalle noin 5–10 cm:n kerros kuohkeaa seosainetta, esim. Biolan Komposti- ja huussikuiviketta.
• Täytä kompostoria sitä mukaa kuin jätteitä tontilta tai keittiöstä kertyy.
• On tärkeää käyttää talousjätteen kompostoinnissa seosainetta. Peitä mielellään jokainen tuomasi jäte-erä ohuella seosainekerroksella, näin jätteet eivät jää kompostin pinnalle houkuttelemaan kärpäsiä.
• Lämpöeristetyssä talousjätekompostissa palaminen on nopeaa ja näin ollen kompostin hapentarve suuri. Sekoita kompostia kompostorin ohjeiden mukaisesti. Omakotitaloissa riittää pöyhiminen yleensä kerran kuussa. Taloyhtiöissä jätettä kertyy nopeammin ja pöyhiminen voi olla tarpeen esim. kerran viikossa. Seosaineen käyttö ja pöyhimistarve ovat suhteessa toisiinsa: mitä vähemmän käytät seosainetta, sen helpommin komposti tiivistyy ja vaatii sekoittamista.

Kun kompostorissa on runsaasti lämpöä, jäte painuu voimakkaasti kasaan. Talvella talousjätekompostorin lämpötilat laskevat, mikäli jätettä kertyy vähän. Tämä ei ole kompostille haitallista. Kompostia voi talvella herätellä lisäämällä päällimmäiseen jätteeseen pienen määrän kuuma vettä, johon on sekoitettu Kompostiherätettä.

Puutarhajätteestä kootun kompostin hoito on helpointa, jos kompostoreita on kaksi: voit antaa toisen kompostin rauhassa muhia valmiiksi toista täyttäessäsi. Sijoita myös puutarhakompostori suojaisaan paikkaan, johon ei kerry vettä.

Kompostorin täyttäminen aloitetaan ilmavalla pohjakerroksella. Laita kompostin pohjalle esim. haketta, kaislaa tai pieniä risuja turvaamaan kompostin ilmansaantia. Muista kuitenkin, ettei ilmava pohjakerros auta, jos teet itse kompostikasasta liian tiiviin. Kasaa komposti kuin täytekakku, ohuina noin 5 cm paksuina kerroksina pitäen mielessä kolme perussääntöä: kuohkeus, kosteus ja ravinteet. Vuorotellen kosteita (typpipitoisia) ja karkeita (hiilipitoisia) jätteitä. Kompostoriin kerätään jätteitä sitä mukaa kuin niitä puutarhasta kertyy. Huolehdi erityisesti kompostin kosteudesta. Varsinkin kompostin reunaosat kuivuvat herkästi.

Kompostorin sisältö olisi hyvä kääntää kerran tai pari vuodessa, jotta saat lahoamattomat reunaosat kuumimpaan paikkaan kompostin keskelle.

Puutarhakompostorin sisältö jäätyy yleensä talvella. Jäätyminen ei pilaa kompostia, vaan lahoaminen alkaa taas keväällä kompostin sulettua. Talveksi puutarhakompostorin ympärille on hyvä kerätä lunta lämpöeristeeksi. Keväällä kun aurinko alkaa lämmittää, herätä komposti kaatamalla sinne pari ämpärillistä kuumaa vettä ja sekoittelemalla sitä. Puutarhakompostorissa puutarhajäte kypsyy kompostimullaksi noin 1–2 vuodessa.

Puutarhajätettä voi kompostoida myös kasalla tai puukehikossa. Rakenna kasakomposti lähelle jätteiden syntypaikkaa; kasvimaan laidalle tai pihan perälle. Kompostin oikea paikka on suojainen, mutta ei pimeä katve. Älä perusta kompostia vettä keräävään painanteeseen. Pidä komposti mahdollisuuksien mukaan samalla paikalla vuodesta toiseen, jolloin lierot ja muut hajottajaeliöt ovat maassa aina toimintavalmiina.

Ripottele kerrosten väliin muutama lapiollinen multaa tai vanhaa kompostia. Ne auttavat kompostia sitomaan kosteutta ja tuovat kompostiin välttämätöntä pieneliökantaa. Lisää puutarhakompostiin typpeä vaikkapa kompostiherätteenä tai kanankakkana.

Mikäli jätteet ovat kuivia, kastele kompostia jo kasausvaiheessa. Valmista kompostia on vaikea saada kastumaan tasaisesti. Tee kasakomposti riittävän suureksi, jotta se jaksaa pitää palamista yllä. Kasakompostin sopiva leveys on 1,5–2 m ja korkeus 1–1,5 m. Pituutta kasalla voi olla tarpeen mukaan.

Kuivakäymälöitä on kolmenlaisia:

• Kompostikäymälä – säiliö on lämpöeristetty ja jäte kompostoituu jo käymälälaitteessa.
• Kuivakäymälä, johon lisätään kuiviketta, mutta jäte ei ehdi kompostoitua.
• Kuivakäymälä, johon ei lisätä kuiviketta, vaan jäte esimerkiksi pakastetaan.

Kompostikäymälästä tyhjennettävä jäte on niin sanottua puolivalmista kompostia, jota voi levittää koristekasvien katteeksi suoraan käymälästä. Kun käymäläkompostia annetaan ravintokasveille, suositellaan vähintään vuoden jälkikompostointia. Jälkikompostoinnin aikana komposti jäätyy vähintään kerran ja samalla hygienisoituu. Jälkikompostoinniksi riittää yksinkertaisimmillaan seisotus kasalla, joka on suojattu sadevesiltä. Turvallisinta jälkikompostointi on muun muassa Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä.

Kuivakäymälöissä, joissa jätteen joukkoon sekoitetaan kuiviketta, mutta jäte ei varsinaisesti kompostoidu, jäte on aina jälkikompostoitava. Käymäläjätettä voi kompostoida yksinään esimerkiksi Mökkikompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä tai puutarhajätteeseen sekoitettuna esimerkiksi Puutarhakompostorissa tai Maisemakompostori Kivessä. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.

Kuivakäymälöiden, joissa jätteen joukkoon ei sekoiteta kuiviketta, jätteiden kompostointi vaatii eniten vaivannäköä. Tällaisia käymälöitä ovat esimerkiksi pakastavat käymälät. Niistä tyhjennettävä jäte on aina kompostoitava ja kompostointivaiheessa jätteen joukkoon lisätään kuiviketta. Käymäläjätettä voi kompostoida myös puutarhajätteen seassa. Kompostoitumisaika on vähintään vuosi.

Polttokäymälässä käymäläjätteet poltetaan kuumentamalla jäte erittäin korkeaan lämpötilaan. Lopputuloksena on puhdasta tuhkaa, jota voi käyttää lannoitteena. Tuhka sisältää muut ravinteet paitsi typen.

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.