Kukkapenkistä ruokapöytään
Kukilla voi toki koristella, mutta joitakin kaunottaria voi myös syödä huoletta. Poimi siis vinkit ja suuntaa välillä kasvimaan sijasta kukkapenkkisi antimien äärelle. Paljon hyviä ravintokasveja löytyy myös luonnonkasveista. Kukin ja lehdin koristeltu ruoka herättää taatusti ihastusta...
Kääpiösamettikukka (Tagetes tenuifolia)
Yksivuotiset kääpiösamettikukat ovat pirteän värisiä ja kestäviä koristeita: ne eivät kavahda edes lämpimän ruoan seuraa. Ne sopivat myös juomien koristeeksi. Maku on sitrusmainen ja raikas.
Tarhakehäkukka (Calendula officinalis)
Yksivuotinen kehäkukka on monipuolinen kasvi: Sen terälehdissä on eteerisiä öljyjä, saponiineja, karotinoideja, flavonoideja, luonnon antibiootteja. Tuoreista terälehdistä tehty tee auttaa mahavaivoihin. Ulkoisesti sitä voi käyttää pieniin haavoihin. Ohje: 2-4 tl terälehtiä kupillisen kuumaa vettä, seos saa seistä tunnin. Terälehtiä voi käyttää myös leivonnaisten värjäämiseen kakkujen ja salaattien koristeluun. Kehäkukkaa tulee välttää raskauden ja imetyksen aikana.
Koristekrassit (Tropaeolum majus Nanum)
Yksivuotiset koristekrassit ovat erittäin helppoja kasvattaa, ja sekä siemeniä, kukkia, kukkanuppuja että lehtiä voi käyttää ruokien mausteena tai koristeena. Ne ovat melko mausteisia, jopa pippurisia, ja sopivat kohtuullisina määrinä hyvin salaatteihin. Siemenkodat kiehautetaan suolavedessä, säilötään ja käytetään kuten kapriksia.
Yrtti-iiso (Agastache foeniculum)
Suomessa usein yksivuotisena viljelty yrtti-iiso kukkii sinisin huulikukin loppukesällä. Sen kukat ja lehdet tuoksuvat ja maistuvat voimakkaasti anikselle ja sopivat hienosti jälkiruokien ja teen maustamiseen. Sitä voi myös silputa kakkutaikinaan ja piirakoiden päälle. Aniksen maku sopii yhteen porkkanan, perunan ja kaalien kanssa.
Jättipoimulehti (Alchemilla mollis)
nuoret lehdet sopivat hyvin salaatteihin ja teehen. Niitä voi myös laittaa silputtuna leivän päälle. Jos malttaa poistaa kukkaversot, kasvaa uusia lehtiä pitkälle syksyyn asti. Tuoreita ja kuivattuja kukkia ja siemeniä taas voi käyttää mausteena.
Maahumala (Glechoma hederaea)
Monivuotisen, talvellakin lehtensä säilyttävän ja kiivaasti leviävän maahumalan lehdet ovat hieman kirpeän makuiset ja sopivat mausteena salaatinkastikkeisiin, keittoihin ja muhennoksiin. Maahumalan haihtuvan öljyn sisältämä pinokamfoni on myrkyllistä suurina annoksina.
Maitohorsma (Epilobium angustifolium)
juuriversot ovat herkullisia parsan tavoin käytettynä. Lehdet sisältävät runsaasti valkuaisaineita, C-vitamiinia ja karoteenia, joten ne ovat terveellisiä salaatissa. Niitä voi käyttää myös lämpimissä voileivissä. Teehen lehdet tuovat sekä väriä että makua.
Puna-apila (Trifolium pratense)
Monivuotinen puna-apila on mainio maanparannuskasvi, sillä se kartuttaa maan typpivaroja. Sen lehdet ovat parhaimmillaan nuorina. Ne ovat valkuais- ja C-vitamiinipitoisia ja sopivat salaatteihin, keittoihin ja muhennoksiin. Kukat sopivat kakkujen koristeeksi ja teehen. Kukkien mesi antaa makeutta. Kuivattuna ja jauhettuna kukat sopivat myös sämpylöihin. Puutarhuria voi miellyttää myös tieto, että kukista tehty puuro pehmentää ihon kovettumia.
Aiheeseen liittyvää
Perennojen talvisuojaus
Kurkkuherkkuja keväisesti ja raikkaasti
Maistuisiko kolmen ruokalajin jouluillallinen?
Herkulliset herneet
Daaliat talvisäilöön
Tammikuun vinkit
Luetuimmat
Uusimmat