Peruna on suomalaisen ruokapöydän perusta – tiesitkö nämä faktat kotimaisesta perunasta?
Kotimainen peruna on monikäyttöinen osa suomalaista ruokapöytää, ja sitä on saatavilla ympäri vuoden. (Kuva: Envato)
Kotimaisella perunalla on tärkeä asema suomalaisessa ruokahuollossa. Suomessa perunaa tuotetaan runsaasti, ja oikein varastoituna satoa voidaan hyödyntää pitkälle satokauden jälkeen. Peruna on samalla tuttu ja monikäyttöinen osa suomalaista ruokapöytää.
Perunaa on saatavilla ympäri vuoden, ja se sopii monenlaiseen ruoanlaittoon. Miedon makunsa ansiosta peruna toimii niin keitoissa, laatikoissa, muuseissa kuin uuniruoissakin.
Peruna sopii hyvin moniin ruokavalioihin. Kasvisruuan ystävälle peruna on kaapin perusaines. Peruna on luontaisesti gluteeniton ja laktoositon sekä sisältää vain vähän rasvaa. Peruna sopii hyvin yhteen muiden ruoka-aineiden kanssa ja antaa tilaa myös muiden kasvisten, kalan, lihan ja kanan mauille.
Kiireinen kokki nappaa perunavalmisteen mukaansa pakasteesta esikäsiteltynä. Kotimaisen perunavalmisteen tunnistat tutusta Hyvää Suomesta -merkistä.
Peruna kuuluu ravitsemussuosituksiin
Vuonna 2024 julkaistuissa kansallisissa ravitsemussuosituksissa peruna kuuluu terveyttä edistävään ja ympäristön kannalta kestävään ruokavalioon. Peruna sisältää muun muassa kaliumia, magnesiumia ja C-vitamiinia. Rasvaisia ja runsaasti suolaa sisältäviä perunatuotteita suositellaan käytettäväksi harkiten.
Peruna on edullista lähiruokaa, jolla on pieni hiilijalanjälki. Peruna on erinomainen kotimainen hiilihydraatin lähde, josta saa myös monia ravintoaineita, kuten C-vitamiinia, B-ryhmän vitamiineja, kaliumia, magnesiumia ja kuitua, sanoo Siivonen.
Perunaa viljellään yli sadassa maassa
Suomessa ruokaperunaa tuottaa ammattimaisesti 400 maatilaa. Kokonaissato vaihtelee 230–270 miljoonan kilon välillä. Perunaa viljeltiin vuonna 2025 yhteensä 18 900 hehtaarin alalla. Tästä ruokaperunaa oli 8 300 hehtaaria, ruokateollisuusperunaa 2 700 hehtaaria, tärkkelysperunaa 5 500 hehtaaria ja katteen alla kasvatettua varhaisperunaa 700 hehtaaria. Yli 2 hehtaarin alalla perunaa viljeltiin 822 maatilalla.
Ruokaperunan tuotanto on keskittynyt länsirannikolle, vaikka perunaa kasvatetaan lähes kaikkialla Suomessa. Ruokaperunasta Pohjanmaan maakunnissa tuotetaan yli kaksi kolmasosaa. Ruokateollisuusperunaa tuotetaan Pohjanmaan maakunnassa 29 %, Ahvenanmaalla 24 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 23 %. Tärkkelysperunan tuotanto on keskittynyt Etelä-Pohjanmaalle ja Satakuntaan, joissa tuotetaan yhteensä 86 % tärkkelysperunasta.
Perunatärkkelystä käytetään paperi- ja pakkaus- sekä elintarviketeollisuudessa kotitalouksien lisäksi. Varhaisperunan viljely on keskittynyt Varsinais-Suomen alueelle, jossa tuotetaan kolme neljäsosaa maan varhaisperunoista.
Kotimainen perunantuotanto
Perunan viljelyssä hyödynnetään uusinta viljelytekniikkaa. Suomessa lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden käyttö on selvästi vähäisempää kuin Euroopan päätuotantoalueilla. Peruna kauppakunnostetaan ja varastoidaan optimaalisissa olosuhteissa, jotta kuluttajalle päätyy aina laadukkaita mukuloita, sanoo asiantuntija Antti Lavonen MTK:sta.
Peruna tuo työtä ja euroja
Perunan viljely tuo maatiloille 80–100 miljoonan euron liikevaihdon ja työllistää laajasti myös jatkojalostuksessa, logistiikassa ja kaupassa, muistuttaa Lavonen.
Ohje
Lisää ideoita perunan käyttöön
Suosituimpia ruokaperunalajikkeita ovat Annabelle, Melody, Gala, Afra sekä Colomba.
Kaupan irtomyynnissä perunasta ilmoitetaan alkuperämaa ja lajike, usein myös viljelijä. Kotimaisen perunan voi jäljittää tilalle saakka.
Perunapussien värikoodit
- Jauhoiset punaisessa pussissa.
- Yleisperunat keltaisessa pussissa.
- Kiinteät vihreässä pussissa.
Lähteet: Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, tiedote 3.2.2026; Luonnonvarakeskus, Käytössä oleva maatalousmaa 2025; Ruokavirasto / Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat