• Etusivu
  • Hoitotyöt

Amaryllis, joulun upea jaloritarinkukka

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.10.2011Päivitetty 13.11.2023
202112_73905.jpg

Amaryllis (kuva: Shutterstock)

Etelä-Amerikasta kotoisin olevia Hippeastrum-suvun lajeja, eli ritarinkukkia kutsutaan arkikielessä amarylliksiksi vaikka ne eivät virallisesti olekaan Amaryllis-suvun kasveja. Amaryllikset ovat lisänneet meillä 1980-luvulta lähtien jatkuvasti suosiotaan.

Markkinoilla on nykyisin huima määrä erilaisia amarylliksiä ja jokaiselle löytyy varmasti mieluinen lajike. Amarylliksen lajikkeet eroavat toisistaan muun muassa kukan värin, koon ja lukumäärän sekä kerrannaisuuden mukaan.

Joulun alla hankittu tai saatu amaryllis ei juurikaan hoitoa kaipaa. Multa pidetään niukasti kosteana ja tarvittaessa kastellaan haalealla vedellä (kukkavarsien tyvien kastumista vältetään). Älä kastele liikaa. Amarylliksen kukintaa voi hidastaa siirtämällä se viileämpään paikkaan.

Ohje

Ohje

VINKKI: Amaryllis toimii mainiosti myös leikkokukkana. Etenkin liian pitkiksi venyneet kukkavarret kannattaa siis käyttää hyödyksi ja leikata maljakkoon. Varren tyven voi kiristää kuminauhalla, jotta ontto varsi ei "aukea" vedessä ja likaa vettä turhaan. Kukat säilyvät kauan – etenkin jos varsiin leikkaa aina uudet imupinnat veden vaihdon yhteydessä.

201911_28144.jpg

Amarylliksen hoito kukinnan jälkeen

Kukinnan jälkeen kuihtuneet kukat leikataan varsineen pois ja amarylliksen annetaan rauhassa kasvattaa lehtiään lämpimässä ja valoisassa paikassa. Lehdet keräävät voimia sipuliin seuraavan vuoden kukintaa varten.

Kukinnan jälkeen amaryllistä on myös hyvä lannoittaa viikoittain ruukkukasvi- tai sipulikukkaravinteella ja mullan annetaan kuivahtaa reilusti kasteluiden välissä. Kun hallanvaara keväällä on ohi, voi amarylliksen viedä myös ulos; mielellään varjoisaan paikkaan. Kannattaa kuitenkin tarkkailla, etteivät etanat pääse herkut­telemaan lehdillä.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Elokuussa lannoittaminen lopetetaan ja kastelua vähennetään. Pikku hiljaa kastelu lopetetaan kokonaan. Lokakuun aikana lakastuneet lehdet poistetaan ja sipuli viedään ruuk­kuineen kuivaan, pimeään ja viileään paikkaan (10–15 asteeseen).

Sipulin annetaan levätä pari–kolme kuukautta ilman vettä ja ravinteita, kunnes sipulista tulee uutta kasvua. Siinä vaiheessa sipuli otetaan ruukusta, juuret pestään huolellisesti vedellä ja se istutetaan uuteen multaan. Terveestä sipulista ei pidä kuoria irtosuomuja pois. Mahdolliset tytärsipulit voidaan jälleen istuttaa omiin ruukkuihinsa.

Sopivalla hoidolla saat amarylliksesi kukkimaan seuraavanakin vuonna.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Amarylliksen kasvattaminen sipulista

Amaryllisten kasvattaminen on erittäin helppoa ja niiden näyttävä kukinta todella komea. Kokeile siis rohkeasti, kuinka amarylliksen kasvattaminen sipulista sujuu; valitse mieleisesi lajike ja kasvata oma amarylliksesi. Oikealla hoidolla amaryllis on monivuotinen ja kukkii upeasti vuodesta toiseen!

Sipuli

Amarylliksen sipulin koko ja kukkavanojen määrä on suorassa yhteydessä toisiinsa eli mitä suurempi sipuli, sitä varmemmin useita kukkavanoja. Sipulin koko vaikuttaa luonnollisesti myös hintaan.

Sipuleita voi säilyttää ennen istutusta pimeässä, noin 10 asteen lämpötilassa. Ennen istutusta sipulia voidaan pitää muutamia tunteja pystyasennossa haaleassa vedessä. Näin juuristo täyttyy vedellä ja juurtuminen nopeutuu. Vain juuret – ja enintään sipulin alaosa – saavat kastua.

Istutus

Istutusmullan tulee olla hyvin vettä läpäisevää, eli käytännössä hiekkapitoista kukkamultaa tai vaikka kaktusmultaa. Ruukku saa olla melko ahdas ja pohjassa pitää olla reikä, jotta liika vesi pääsee valumaan pois. Mahdolliset pienet sivusipulit kannattaa poistaa ja ne voi halutessaan istuttaa omaan ruukkuunsa kasvamaan.

Ruukku täytetään mullalla niin, että sipulin "hartiat" ovat mullan pinnan yläpuolella. Sipulista tulee jäädä näkyviin vähintään kolmasosa tai mielellään jopa puolet. Liian syvälle istutettu sipuli pyrkii mätänemään, liian koholla oleva kaatuilee ja vaatii tuen. Multa tiivistetään tiukasti sipulin ympärille niin, ettei juuriston väliin jää ilmatas­kuja. Sipulin pitää pysyä ruukussaan sipulista nostettaessa. Multa kastellaan hyvin istutuksen jälkeen.

Valo ja kastelu

Kun amaryllis viedään valoisaan ja lämpimään paikkaan (20–24 astetta), niin sen kasvu alkaa nopeasti. Liiallinen kastelu ja vähäinen valonmäärä saattavat jarruttaa juurtumista ja venyttää tarpeettomasti kukkavarren pituutta. Tästä syystä multa kastellaan seuraavan kerran vasta, kun nuput ovat näkyvissä.

Jos kukinta näyttää alkavan liian aikaisin, siirretään ruukku viileämpään (n. 10 astetta). Nuppujen aukeamista taas voi nopeuttaa lämpimässä paikassa (max. 35 astetta). Noin puolimetrinen kukkavarsi kasvaa nopeammin kuin kasvin lehdet. Kastellaan niukasti, ettei kukkavarsi veny turhan pitkäksi. Kukinta alkaa lajikkeesta riippuen 5–7 viikon kuluttua istutuksesta.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Normaali kastelu aloitetaan, kun kukkavarsi on kasvanut jo reilut 5 cm. Isossa, mehevässä sipulissa on runsaasti kosteutta, joten multa saa olla melko kuivaa. Kukkavarsia voi kasvaa useitakin. Amarylliksen voi siirtää yöksi viileään, jolloin kukinta kestää pidempään.

Kun kukinta on ohi, leikkaa kukkavarsi tyveltä pois. Kukkavarren voi myös leikata maljakkoon. Tällöin siementen kehitys ei vie kasvilta voimia. Lehdet jätetään kasvamaan. Kesäksi kasvin voi viedä ulos. Kasvia hoidetaan kastelemalla maltillisesti ja lannoittamalla typpipitoisella lannoitteella.

Hoitotoimet lopetetaan syyskuun alussa ja lehtien annetaan lakastua. Sipuli/kasvi siirretään pimeään lepäämään. Sitä ei kastella. Paras lepolämpötila on 15–18 astetta. Kun kasvi on levännyt noin kolme kuukautta, uuden nupun pitäisi olla tulossa ja kasvi istutetaan uuteen multaan.

Katso mitä amarylliksestä kerrotaan Kasvikortistossa.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Valkoisessa omenapuun kukassa on kimalainen
Omenapuu sopii jokaiseen pihaan
Tarhaomenapuu (Malus domestica)Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.Mielenkiintoinen vaihtehto on ns. hillittykasvuinen omenapuu, jonka kasvua hillitsee perusrungon pienuus. Nillä on melko pieni juuristo, joten ne pitää tukea. Omenat ovat jopa hieman suurempia, terveempiä ja värikkäämpiä kuin tavanomaisissa puissa. Hillittykasvuiset omenapuut ovat kuitenkin melko lyhytikäisiä verrattuna "perusomenapuihin".Pilariomenapuu sopii pikkuruiseenkin pihaan – vaikka kukkapenkkiin. Siinä omenat kasvavat lähelle runkoa ja se tuottaa satoa jo nuorena.Perheomenapuussa on samaan runkoon vartettu useita eri lajikkeita. Lajike, johon muut lajikkeet on vartettu, kasvaa usein voimakkaammin, ja heikommin kasvavat lajikkeet ovat joskus vaarassa kuivua pois.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton