Kukkivat huonekasvit 3

Ihmeköynnös on kotoisin Etelä-Amerikasta. Se on yleistynyt koristekasviksi koko Eurooppaan.

Ihmeköynnöksen lehdet ovat syvän vihreät, oksat piikkiset ja versot kiinnittyvät kiipeillessään piikkien avulla. Kolme pientä kukkaa ovat vaatimattomat, mutta ne ovat voimakasväristen suojuslehtien suojassa. Suojuslehdet ovat väriltään sinipunaiset, oranssinpunaiset, keltaiset ja valkoiset, lajikkeen mukaan.

Ihmeköynnös vaatii runsaasti valoa. Kastele runsaasti, anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välissä. Talvella kastele joka toinen viikko, mutta kasvualusta ei saa kuivua. Marraskuusta maaliskuuhun sen olisi hyvä olla viileässä, noin 10 astetta.

Kukinnan päätyttyä kasvista poistetaan hennot versot ja rotevat lyhennetään.

Jasmiini on viehättävä köynnös, joka kukkii talvella ja keväällä. Pienet, hennot kukat ovat hyväntuoksuiset. Suvun lähes 200 lajista vain muutama menestyy Suomessa huonekasvina.

Kukkiakseen jasmiini vaatii suoraa auringonpaistetta, mutta sitä on varjeltava palamiselta. Sopiva lämpö on 15-16 °C, talvella alhaisempi. Kastele runsaasti, mutta ei saa seisoa vedessä. Talvella vain niukka kosteus. Leikkaa kukinnan jälkeen kukkineet versot haarautumisen edistämiseksi. Jasmiinia lisätään pistokkaista, mutta juurtuminen kestää kauan.

Trooppisesta Afrikasta kotoisin oleva kohtalonköynnös on sopeutunut hyvin kotihoitoon. Tummanvihreät lehdet ovat ohuet ja suuret. Uusiin haaroihin kehittyvien kookkaiden kukintojen kukissa on valkoinen verhiö, josta työntyy kirkkaan punainen tähtikukka. Kohtalonköynnös kukkii kevätkesästä syksyyn.

Kastele runsaasti, kasvualusta ei saa kuivua. Lannoitus miedolla liuoksella viikoittain kasvun aikana. Sumutus jopa päivittäin. Lepokauden jälkeen leikkaa edellisvuotiset versot puoleen pituuteen ja poista heikot kokonaan. Voimakas leikkaus parantaa kukintaa ja pitää kasvin pensasmaisena.

Kärsimyskukkien sukuun kuuluu 400-500 lajia. Nimensä se on saanut 1500-luvulla lähetyssaarnaajilta. Kasvi voi kasvaa kasvukauden aikana toistakymmentä metriä ja se kiipeilee kärhiensä avulla. Lehdet ovat tavallisesti 3–7-sormisia. Kärsimyskukan kukka on erityisen kaunis ja rakenteeltaan poikkeuksellinen. Kukka on lyhytikäinen, se kestää vain päivän. Kasvi saavuttaa kukintaikänsä melko hitaasti. Joidenkin lajien hedelmät ovat mehukkaita.

Kärsimyskukka viihtyy erittäin valoisassa paikassa. Talvella paras kasvupaikka on viileässä, kesällä sen voi viedä ulos. Kasvi vaatii runsaasti vettä ja lannoituksen viikoittain. Vaikka talvella riittää niukempi kastelu, ei multa saa kuivua kokonaan. Istuta keväällä uudelleen ja typistä versot 6–8 nivelvälin mittaisiksi.

Kärsimyskukkaa voi lisätä pistokkaista tai siemenestä.

Posliinikukat ovat kotoisin manner-Aasiasta ja Australiasta sekä niiden välisestä Itä-Intian saaristosta. Suvun lajeja tunnetaan yli 200. Suurin osa on köynnöksiä, muutamat riippuvaversoisia epifyyttejä. Kukat muodostuvat eräänlaisiin kääpiöversoihin. Viisiteräiset, ratasmaiset kukat ovat kauniin värisiä ja niissä on sievä lisäteriökiehkura.

Posliinikukka vaatii runsaasti valoa. Kastele runsaasti, mutta anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välissä. Vähennä kastelua kukinnan jälkeen. Lannoitus parin viikon välein kukinnan päättymiseen asti. Normaali huoneenlämpö sopii, mutta viihtyy talvella hieman viileämmässä. Leikkaus ja mullanvaihto on lajikohtaista. Posliinikukkaa lisätään pistokkaista.

Soihtuköynnöksen nuput ovat syvän verhiötorven sisällä piilossa, mutta kasvavat nopeasti esiin. Monen viikon ajan kestävät, loistavan lakan- tai oranssin punaiset kukat yllättävät kauneudellaan. Kukkiin kehittyy runsaasti mettä, joten kasvi kannattaa sijoittaa paikkaan, josta valuva mesi on helppo pyyhkiä pois. Soihtuköynnös on kotoisin troppisesta Aasiasta, Jaavasta ja Borneosta. Vain muutamaa lajia kasvatetaan huonekasvina. Tunnetuin lienee isosoihtuköynnös, jota kutsutaan myös borneonkaunottareksi.

Soihtuköynnös tarvitsee runsaasti valoa, muttei viihdy paahteessa. Kasvukaudella multa saa olla tasaisen kosteana, talvella saa hiukan kuivahtaa kastelujen välillä. Sumuta usein, mutta älä kuitenkaan avonaisia kukkia.

Madagaskarista kotoisin olevalla tuoksuköynnöksellä on valkoiset, vahamaiset kukat, jotka tuoksuvat voimakkaasti. Kukat puhkeavat kymmenkukkaisina sarjoina latvan lehtihankoihin. Teräväkärkiset lehdet ovat pareittain versolla kaukana toisistaan, joten yksiversoinen köynnös vaikuttaa harvalle. Versot kietoutuvat itsestään lähettyvillä olevien, sopivien tukien ympärille. Hyvissä oloissa tuoksuköynnös voi kasvaa usean metrin mittaiseksi ja kukkia koko syyskesän.

Tuoksuköynnös vaatii paljon valoa kukkiakseen. Viihtyy normaalissa huoneenlämmössä läpi vuoden. Kastele runsaasti, multa saa kuivahtaa vain pinnasta. Lannoita viikottain keväästä syksyyn. Lisäys onnistuu nuputtomista, hiukan puutuneista pistokkaista, joissa on muutama lehtipari.