Kultarannan muotopuutarha vertaansa vailla
Muotopuutarhan suunnittelun pääperiaatteina olivat symmetrisyys ja aksiaalisuus (akselina toimii sommitelman keskeinen suora linja, puutarhan keskiakseli). Symmetrisyys näkyy mainiosti vuodelta 1964 peräisin olevassa Suomi-tarhassa: marketat, härmesalviat ja sinitähtöset muodostavat vesialtaan ympärille neliön, jossa vastakkaiset sivut ovat toistensa peilikuvat. Suomi-tarhan värit ovat luonnollisesti sininen ja valkoinen. Puiset, hohtavan valkoiset puistonpenkit ovat edelleen samaa tyyliä kuin alkuperäiset kalusteet: Nykyiset penkit ovat Rakennushallituksen 1950-luvulla teettämiä, muodoiltaan hieman alkuperäisiä yksinkertaisempia.
Taustalla näkymää kehystää kaareva uusklassillinen pergola, jonka lattiana toimivat jyhkeät liuskekivet. Samaa kaarevaa muotoa noudattelevat iloisesti kukkivat markettapenkit. Kaiken keskellä katseen vangitsee upea suihkukaivo, josta Paul Olsson on sanonut: "Lorisevat suihkukaivot synnyttävät puutarhassa juhlatunnelmaa, jollaisesta emme saa liikoja nauttia täällä pohjan perillä". Veteen heijastuvat Kultarannan ehkä tunnetuimmat puut: kapeat ja ylväät pylväshaavat, jotka istutettiin 60-luvulla.
Maisema-arkkitehti Maj-Lis Rosenbröijerin suunnittelema Ketjutarha edustaa modernimpaa muotopuutarhaa. Se muodostaa pitkän polveilevan ketjun, joissa selkeät ja raikkaan väriset kukkaistutukset ja siistit pensasrivistöt kulkevat kuin toisiaan seuraavina ketjun osina. Rosenbröijer on laatinut myös tasavallan presidentin Mäntyniemen virka-asunnon ympäristösuunnitelman.
Ketjun keltaisessa osassa toistuu sama periaate kuin muissa väritarhoissa: tarkasti rajatut istutusalueet, runsaasti yhtä lajia kerrallaan, väriteemaa noudattaen. Kesällä 2006 kasveina olivat mm. runsaasti ihastusta herättäneet keltaiset ja oranssit kukontöyhtöt, joiden keskellä komeilevat kesäpäivänhatut ja käytävää reunustavat mm. keltaiset mukulabegoniat. Taustalla vartioi kultakuusi, jonka nuoret vuosikasvaimet hohtavat kultaisenkeltaisina ja vihertyvät sitten vanhetessaan. Kulkuväylänä toimivat suuret Gotlannista tuotetut hiekkakiviset laatat, joiden fossiilikuviot ovat valitettavasti kuluneet lähes kokonaan ja pintaan on kasvanut leviä.
Alfred Kordelin piti etenkin ruusuista, ja niitä Kultarannasta löytyy edelleen tuhansia. Tänä kesänä jaksoivat kukkia mainiosti mm. molemmat vaaleanpunaiset ja tuoksuvat lajikkeet: isokukkainen ’Astrid Lindgren’ ja matalampi ’Bonica’. Ruusuja joudutaan joskus vaihtamaan kovien talvien jäljiltä, ja silloin tällöin valikoimaa myös uudistetaan. Perinteisen ’Europeana’n lisäksi tarhasta löytyvät mm. ’President Kekkonen’ ja ’Tellervo’. Ruusutarhaa ympäröi vankka kuusiaita, ja kaiken keskellä on pienempi vesiallas.
Ruusu ’Tarja Halonen’ on istutettu huvilalinnan pihalle. Linnan pihalla toistuvat myös massaistutusten periaatteet: toista allasta ympäröivät valkoisten daalioiden ja sinisten siniviuhkojen kehät. Tasaisen vihreät tuijat antavat rauhallisen taustan vesialtaan päähän sijoitetulle, Felix Nylundin v. 1893 valmistamalle marmoriselle patsaalle Herääminen. Runsas puusto tarjoaa hyvän suojan yksityispihalle.
Linnan pääsisäänkäynnin edustalla kiipeilevät krassit ja japaninhumala, edessä komeat kannat, valkoiset ja punaiset daaliat ja etureunan viimeistelee hopeaputous.
Puutarhan perustaminen tuli lopulta kalliimmaksi kuin Lars Sonckin suunnitteleman graniittisen huvilalinnan rakentaminen. Työ vei aikanaan vuosia - ja jatkuu yhä: ylipuutarhuri Matti Tuomisen johdolla ja noin kolmenkymmenen työntekijän voimin puistoa ja puutarhoja ylläpidetään ja kehitetään vuosi toisensa jälkeen. Kehitys on hienovaraista, niinpä Kultarannan muotopuutarha on yhä pitkälti alkuperäisen suunnitelman kaltainen.
Tasavallan presidentti Tarha Halonen on lanseerannut Kultarantaan oman sormenjälkensä: ympäri erilaisia puutarhoja ja puistoalueita on "ripoteltu" pienoisgolfratoja, jolloin pelin edetessä radalta toiselle tulee nähneeksi lähes koko alueen.
Aiheeseen liittyvää
Kotimainen kasvikatto kohteeseen kuin kohteeseen
Olisiko tuijasta aidaksi?
Kukoistusta uuteen vuoteen
Ulkohuussista hyötykäyttöön - näin laitat ravinteet kiertoon
Miten pensasmustikoita lannoitetaan?
Harmittaako härme?
Luetuimmat
Uusimmat