Kumpulan kasvitieteellinen ulkoilmalaboratorio
Kilven perusväri on valkoinen, uhanalaisilla kasveilla on punaiset kilvet.
Mikä on kasvitieteellinen puutarha?
Tieteellisessä puutarhassa kasvit eivät ole pelkästään silmänilona. Niihin liittyy paljon taustatietoa, joka ulkona puutarhassa näkyy lähinnä nimikilpinä. Kilpien lisäksi puutarhalla on tietokanta, johon kirjataan milloin ja mistä kukin kasvierä on saatu, sekä paljon muuta siihen liittyvää tietoa.
Tieteellisessä puutarhassa tiedetään tarkasti, mikä kasvi missäkin istutuksessa kasvaa. Kun kasvi kuolee tai uusi istutetaan, niin tieto päivitetään myös sähköiseen tietojärjestelmään.
Kasvitieteellisen puutarhan kasvikokoelmalla on käyttöä niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin suojelu- ja valistustyössä:
- Tutkijat selvittävät tieteellisten kasvikokoelmien avulla esimerkiksi kasvien evoluutiota tai vaikkapa keräävät yksittäisen lajin siitepölyä jalostuskokeisiin.
- Opettajat puolestaan voivat tuoda oppilaansa tutustumaan kasvien monimuotoisuuteen ja kasvilajien tunnistamiseen.
- Päiväkoti-ikäiset lapset pääsevät nauttimaan ulkoilmasta ja puutarhan kauneudesta.
- Kasvitieteellisissä puutarhoissa voi myös opetella itsekseen vaikkapa kaukomaiden kasveja tai miettiä uusia istutuksia omalle kotipihalleen. Tiukan paikan tullen voi myös kysäistä neuvoa puutarhan henkilökunnalta, joilta löytyy osaamista auttaa niin puutarhaongelmien parissa painivia kansalaisia kuin eri viranomaisia.
Viime vuosikymmeninä tieteellisten puutarhojen tehtäväksi on muotoutunut myös uhanalaisten kasvilajien suojelu. Kasvikunnan pelastamiseen osallistuminen käy yhä tärkeämmäksi, sillä maailman noin 300 000 kasvilajista jopa puolet on vaarassa hävitä sukupuuttoon lähivuosikymmenten aikana. Yhä useammat lajit löytävät viimeisen turvapaikan kasvitieteellisten puutarhojen istutuksista ja siemenpankkien holveista.
Kumpulan puutarha - kasvitieteellinen ulkoilmalaboratorio
Helsingin yliopisto on rakentanut matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa Kumpulaan. Uusi kasvitieteellinen puutarha päätettiin perustaa Kumpulan kartanon alueelle, joka sijaitsee n. 3 km Kaisaniemestä pohjoiseen. Uuden puutarhan perustamisvuotena voidaan pitää vuotta 1987, jolloin puutarhan alue rajattiin.
Kasvimaantieteelliseen osastoon on kerätty kasvilajistoa Euroopasta, läntisestä ja itäisestä Pohjois-Amerikasta, Japanista ja Kaukoidästä, siis juuri niiltä alueilta, joiden ilmasto on Etelä-Suomen ilmaston kaltainen.
Uudessa puutarhassa seurataan ulkomaisten kasvien sopeutumista Etelä-Suomeen. Kumpulan kasvimaantieteellisiin osastoihin on otettu vain luonnon alkuperää olevia kasveja. Ne on saatu osaksi kansainvälisen siemenvaihdon välityksellä ja osaksi itse järjestetyiltä tutkimusmatkoilta (mm. Japanin Hokkaidolta, Kiinan Mantsuriasta sekä Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta ja Albertasta).
Puutarha jakautuu kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Esillä on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Maantieteellisessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperäalueitten mukaan.
Kumpulan puutarha (Jyrängöntie 2, 00560 Helsinki) avataan yleisölle kasvatus- ja rakennustöiden jälkeen 10.6.2009 klo 18.
Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
Valokuvat: Paula Havas-Matilainen/LTKM
Aiheeseen liittyvää
Terveet huonekasvit myös talvella
Juhannustaikoja ja -tekoja luonnon puolesta
Hyötykasvien ravinnepuutokset – mitä puutarhasi kaipaa?
Laikkuköynnös on puutarhan kameleontti
Sipulikukkia nurmikolle
Chiliruokia moneen makuun
Luetuimmat
Uusimmat