• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kumpulan kasvitieteellinen ulkoilmalaboratorio

Rakentajan toimitus
Julkaistu 01.06.2009
20096_17103.jpg

Kilven perusväri on valkoinen, uhanalaisilla kasveilla on punaiset kilvet.

Mikä on kasvitieteellinen puutarha?

Tieteellisessä puutarhassa kasvit eivät ole pelkästään silmänilona. Niihin liittyy paljon taustatietoa, joka ulkona puutarhassa näkyy lähinnä nimikilpinä. Kilpien lisäksi puutarhalla on tietokanta, johon kirjataan milloin ja mistä kukin kasvierä on saatu, sekä paljon muuta siihen liittyvää tietoa.

Tieteellisessä puutarhassa tiedetään tarkasti, mikä kasvi missäkin istutuksessa kasvaa. Kun kasvi kuolee tai uusi istutetaan, niin tieto päivitetään myös sähköiseen tietojärjestelmään.

Kasvitieteellisen puutarhan kasvikokoelmalla on käyttöä niin opetuksessa, tutkimuksessa kuin suojelu- ja valistustyössä:

  • Tutkijat selvittävät tieteellisten kasvikokoelmien avulla esimerkiksi kasvien evoluutiota tai vaikkapa keräävät yksittäisen lajin siitepölyä jalostuskokeisiin.
  • Opettajat puolestaan voivat tuoda oppilaansa tutustumaan kasvien monimuotoisuuteen ja kasvilajien tunnistamiseen.
  • Päiväkoti-ikäiset lapset pääsevät nauttimaan ulkoilmasta ja puutarhan kauneudesta.
  • Kasvitieteellisissä puutarhoissa voi myös opetella itsekseen vaikkapa kaukomaiden kasveja tai miettiä uusia istutuksia omalle kotipihalleen. Tiukan paikan tullen voi myös kysäistä neuvoa puutarhan henkilökunnalta, joilta löytyy osaamista auttaa niin puutarhaongelmien parissa painivia kansalaisia kuin eri viranomaisia.
20096_17104.jpg

Viime vuosikymmeninä tieteellisten puutarhojen tehtäväksi on muotoutunut myös uhanalaisten kasvilajien suojelu. Kasvikunnan pelastamiseen osallistuminen käy yhä tärkeämmäksi, sillä maailman noin 300 000 kasvilajista jopa puolet on vaarassa hävitä sukupuuttoon lähivuosikymmenten aikana. Yhä useammat lajit löytävät viimeisen turvapaikan kasvitieteellisten puutarhojen istutuksista ja siemenpankkien holveista.

Kumpulan puutarha - kasvitieteellinen ulkoilmalaboratorio

Helsingin yliopisto on rakentanut matemaattis-luonnontieteellistä tiedekuntaa Kumpulaan. Uusi kasvitieteellinen puutarha päätettiin perustaa Kumpulan kartanon alueelle, joka sijaitsee n. 3 km Kaisaniemestä pohjoiseen. Uuden puutarhan perustamisvuotena voidaan pitää vuotta 1987, jolloin puutarhan alue rajattiin.

20096_17106.jpg

Kasvimaantieteelliseen osastoon on kerätty kasvilajistoa Euroopasta, läntisestä ja itäisestä Pohjois-Amerikasta, Japanista ja Kaukoidästä, siis juuri niiltä alueilta, joiden ilmasto on Etelä-Suomen ilmaston kaltainen.

Uudessa puutarhassa seurataan ulkomaisten kasvien sopeutumista Etelä-Suomeen. Kumpulan kasvimaantieteellisiin osastoihin on otettu vain luonnon alkuperää olevia kasveja. Ne on saatu osaksi kansainvälisen siemenvaihdon välityksellä ja osaksi itse järjestetyiltä tutkimusmatkoilta (mm. Japanin Hokkaidolta, Kiinan Mantsuriasta sekä Kanadan Brittiläisestä Kolumbiasta ja Albertasta).

Puutarha jakautuu kulttuurikasvien- ja maantieteelliseen kokoelmaan. Esillä on valikoima viljoja, vihanneksia, juureksia, väri-, tuoksuaine- ja rehukasveja, marjapensaita ja hedelmäpuita, mauste- ja lääkeyrttejä sekä vanhoja ruusulajikkeita. Maantieteellisessä kokoelmassa kasvit on järjestetty lajien alkuperäalueitten mukaan.

20096_17108.jpg

Kumpulan puutarha (Jyrängöntie 2, 00560 Helsinki) avataan yleisölle kasvatus- ja rakennustöiden jälkeen 10.6.2009 klo 18.

Lähde: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto
Valokuvat: Paula Havas-Matilainen/LTKM

20096_17109.jpg
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20228_79422.jpg
Viikon kysymys: Miten aloe veran nesteen voi säilöä?
Voiko aloe veran lehdestä tulevaa nestettä säilöä jollakin tavalla?
20226_78744.jpg
Hedelmäpuista kysyttyä
Millainen omenapuu tulisi hankkia? Koska voisi omenapuun siirtää? Pitäisikö luumupuuta leikata? Puutarha.netin asiantuntijat vastasivat muiden muassa näihin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla.Voit esittää myös oman kysymyksesi. Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20176_49449.jpg
Ihailetko vanhaa, harmaata pintaa?
Vesiohenteinen ja ympäristöystävällinen SIOO:X-tuote on kehitetty puupintojen suojaukseen sekä hoitoon. Sioo:x vaikuttaa mekaanisesti ilman myrkkylä. Pinta pysyy tuulettuvana ja Sioo:x ehkäisee sekä halkeilua että tikkuuntumista. Puupinta on käsittelyn jälkeen tiivis, pehmeä ja miellyttävä jalkapohjalle. Ulospäin pinta on kaunis ja tasaisen harmaasävyinen, peittämättä kuitenkaan puun syitä.Tehokas käsittely suojaa käsiteltyä pintaa sieniltä, tummumista, levää, sammalta, hometta, lahoamista ja tuhoelämiä vastaan.
20136_35389.jpg
Matalat perennat maata peittämään
Matalat, monivuotiset perennakasvit ovat monikäyttöisiä, peittäviä ja usein nopeakasvuisiakin vaihtoehtoja puiden, pensaiden ja köynnösten alustoille, istutuksia reunustamaan ja maanpintaa kattamaan tai vaikkapa ruukkuihin kukoistamaan!Seuraavissa luetteloissa on matalia, alle 25 cm:n perennoja eri valo-olosuhteiden mukaan jaoteltuna. Monet lajit viihtyvät valo-olosuhteiltaan vaihtelevissakin paikoissa, joten ne esiintyvät kenties useammassakin listassa. Luettelot eivät myöskään ole täysin kattavat, vaan matalakasvuisia perennoja löytyy paljon enemmänkin ja lisäsentit tuovat listaan lisää pituutta. Maanpeitekasveiksi soveltuvat myös yksi- ja monivuotiset köynnökset sekä matalimmat pensaatkin eli valinnanvaraa varmasti löytyy kaikenlaisiin kohteisiin. Esimerkiksi alle 30 cm:n perennoja löytyy Puutarha.netin Kasvikortistosta151 kpl – alle 40 cm:n kasveja löytyy jo yli 300 erilaista!Lisätietoa Suomessa menestyvistä kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta
20234_81556.jpg
Mikä vaivaa kukkivaa orkideaa? Asiantuntija vastaa
Kuvan orkdea kukkinut monta vuotta vuodenvaihteen tienoilla kuten nytkin. Alkoi tehdä kukkavanaa joskus marraskuussa, kukkinut jo toista kuukautta.Nyt sen lehdet kellastuivat ihan muutamassa päivässä ja lähtivät irti. Ei mielestäni ole liian märkä, ilmajuuretkin ihan hyvännäköiset. Se on saanut ihan samanlaista laiskanpuoleista hoitoa kuin toinenkin hyvinvoiva. Kastelu upottamalla veteen n. 15–30 min n. 1–2 viikon välein. Satunnaisesti vedessä orkidealannoitettakin. Mullat vaihdettu n. parin vuoden välein.
20122_29570.jpg
Näin perustat kukkaniityn - OSA 3/5
Niittysiementen kylväminenKasvien valinnan ja maan kunnostamisen jälkeen on aika kylvää siemenet. Tarvittava siemenmäärä on hyvin pieni; 1 dl niittysiemeniä painaa noin 50 g ja se riittää 100 m2 eli aarin niittyalalle!Niittysiemenet kannattaa sekoittaa väliaineeseen, esimerkiksi hiekkaan, sahanpuruun tai möyhennettyyn kasvuturpeeseen, jotta pieni siemenmäärä saadaan levitettyä tasaisesti ja helposti isolle alueelle. Kylvöseosta tarvitaan 10-20 litraa/ 100 m2.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton