Lippu salkoon – vaikka joka päivä

Suomen lippu on suorakaiteen muotoinen vaate, jossa on valkoisella pohjalla sininen risti vuonna 1978 annetun lippulain mukaan. Lipun korkeus on 11 ja pituus 18 mittayksikköä. Värisävyt on määritelty valtioneuvostossa.
Lippu ei saa olla likainen tai repaleinen. Lipun voi pestä pesukoneessa ja silittää lipun mukana olevan ohjeen mukana. Lippu tulee kuivata sisätiloissa. Mikäli lippua pitää korjata, korjausjälki ei saa näkyä liputettaessa. Lippuun ei saa kirjoittaa eikä kiinnittää mitään.

Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu tulee hävittää kansallislipun arvon mukaisesti polttamalla tai silppuamalla pieniksi palasiksi, jotka voi hävittää muutamassa erässä talousjätteen mukana. Lippua ei saa haudata maahan tai mereen eikä sille tule keksiä uusia käyttötarkoituksia. Suomalaiset ovat suhtautuneet lipuunsa hartaan kunniottavasti ja toivottavasti tämä suhtuminen säilyy.

Suruliputuksessa Suomen lippu nostetaan ihan ylös ja lasketaan sitten 1/3 salon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoleen väliin. Pois otettaessa lippu vedetään ensin ylös ja vasta sitten alas.
Mikäli taloyhtiön asukas siirtyy ajasta ikuisuuteen, liputetaan kuolinpäivänä siinä talossa, jossa kuolema on tapahtunut. Suruliputuksen voi suorittaa myös seuraavana päivänä, mikäli kuolemantapaus on sattunut niin myöhään, että liputusaika jää lyhyeksi. Hautauspäivänä liputus aloitetaan klo 8 vainajan kodissa ja muistotilaisuudessa. Siunaustilaisuuden jälkeen lippu nostetaan ylös loppupäiväksi.

Virallisia liputuspäiviä ovat seitsemän kalenterijuhlapäivää sekä vaalipäivä ja presidentin toimeenastumispäivä. Lisäksi on 12 vakiintunutta liputuspäivää, jolloin lippu kohotetaan salkoon samoin kuin virallisinakin päivinä. (Viralliset liputuspäivät tummennettuna)

• J.L. Runebergin päivä 5.2.
• Kalevalan päivä, suomalaisen kulttuurin päivä 28.2.
• Minna Canthin päivä, tasa-arvon päivä 19.3.
• Mikael Agricolan päivä, suomen kielen päivä 9.4.
• Kansallinen veteraanipäivä 27.4.
• Vappu, suomalaisen työn päivä 1.5.
• Eurooppa-päivä 9.5.
• J.V. Snellmanin päivä, suomalaisuuden päivä 12.5.
• Äitienpäivä toukokuun toinen sunnuntai
• Kaatuneitten muistopäivä toukokuun kolmas sunnuntai
• Puolustusvoimain lippujuhlan päivä 4.6.
• Suomen lipun päivä juhannuslauantai 20.–26.6.
• Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä 6.7.
• Aleksis Kiven päivä, suomalaisen kirjallisuuden päivä 10.10.
• YK:n päivä 24.10.
• Ruotsalaisuuden päivä, svenska dagen 6.11.
• Isänpäivä marraskuun toinen sunnuntai
• Itsenäisyyspäivä 6.12.
• Jean Sibeliuksen päivä, suomalaisen musiikin päivä 8.12.

Näiden lisäksi jokaisella suomalaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla aina, kun näkee sen aiheelliseksi. Liputus sopii esimerkiksi perhejuhlien yhteyteen. Pääasia on, että kansallislippua kohdellaan kunnioittavasti.

Lähde: Suomalaisuuden Liitto ja Sisäministeriö