• Etusivu
  • Hoitotyöt

Maanparannus - tee kasveillesi hyvä kasvualusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 12.12.2018
20065_54.jpg

Millainen on hyvä maa?


Kasvien kasvualustan laadussa ja syvyydessä tehdyt laiminlyönnit näkyvät melko nopeasti. Vaatimukset tietysti vaihtelevat käyttökohteen ja kasvilajien mukaan. Hyvän maan tunnusmerkkejä ovat mm. muruinen rakenne, runsas pieneliötoiminta, huokoisuus (huokostilavuus vähintään 40 %), hyvä veden läpäisy- ja varastointikyky sekä sopiva pH.

Sopiva kasvualustan pH on n. 6 (kalkinkarttajakasveille jopa alle 5 ja kalkinsuosijoille n. 7). Ravinteet vapautuvat hyvin maa-aineksesta ja ovat kasveille käyttökelpoisessa muodossa; mm. typpi (N), fosfori (P), kalium (K), kalsium, rikki ja magnesium liukenevat paremmin pH:n ollessa yli 6. Toisaalta rauta ja kupari liukenevat parhaiten pH:n ollessa alle 6. Kasvualustan happamuutta lisäävät mm. pieneliötoiminta, juuriston toiminta ja kasvualustassa olevan rikin hapettuminen.

Puutarhurin apulaiset


Maassa on matoja, toukkia, alkueläimiä ja bakteereja. Ne tuottavat maahan humusta, hiilidioksidia ja vitamiineja. Humus on siis mm. kasvi- ja eläinjätteistä syntynyttä mullan perusainesta, joka sisältää runsaasti ravinteita ja lisää maan vedenvarastointi-kykyä, vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja täten vähentää kalkitus- ja lannoitustarvetta, lisää muruisuutta ja tekee maasta helpommin muokattavaa sekä ehkäisee tiivistymistä. Toisaalta liiallinen humuspitoisuus heikentää kantavuutta. Maan pieneliöstölle luodaan paremmat kasvuolot kastelemalla, käyttämällä kompostia, lisäämällä lantaa ja ruohosilppua katteeksi sekä viljelemällä kasveja, joista jää maahan runsaasti juurimassaa pieneliöstön ruoaksi, kuten esim. syväjuurisia apiloita.


Ostettu kasvualusta


Valmista kasvualustaa on saatavilla erilaisina sekoituksina, seulottuna, valmiiksi lannoitettuna ja kalkittuna. Laki velvoittaa myyjää antamaan asiakkaan pyynnöstä vakuustodistuksen, josta selviää mm. NPK-ravinteiden määrä, pH ja orgaanisen aineksen osuus. Tuoteselostus kertoo, mitä raaka-aineita valmistuksessa on käytetty.

Nurmikoille sopivin rakeisuus on karkeasti: 10 % savea, 15 % hiesua, 50 % hietaa, 20 % hiekkaa, 5 % soraa. Tästä orgaanisen aineksen osuuden tulisi olla n. 8 paino-%, tilavuuspainon n. 1000 kg/m3 ja pH:n n. 6. Vaativampiin kohteisiin arvot ovat: 20 % savea, 15 % hiesua, 45 % hietaa, 15 % hiekkaa, 5 % hienoa soraa. Tästä orgaanisen aineksen osuuden tulisi olla n. 12 paino-%, tilavuuspainon n. 800 kg/m3 ja pH:n n. 6.

Olemassa olevasta kasvualustasta voi olla teettää maa-analyysin, jossa selviävät mm. maalaji, orgaanisen aineksen osuus, tilavuuspaino, pH ja pääravinteet.

Fysikaalinen maanparannus


Nyrkkisääntö: kivennäismaahan eloperäistä ja päinvastoin. Maanparannuksella pyritään syventämään multakerrosta, parantamaan kasvualustan rakennetta ja vilkastuttamaan sen pieneliötoimintaa. Maanparannusaineita ovat mm. hiekka, savi, turve ja komposti.

Hiekkamaa ei pidätä vettä eikä ravinteita, mutta on hyvin kantavaa. Sitä voidaan parantaa lisäämällä savea (1 cm kerros) ja maatunutta turvetta ja/tai kompostia (9 cm kerros).

Hietamaa on sellaisenaan hyvää viljelymaata.

Hiesumaa tiivistyy helposti ja eliötoiminta on yleensä heikkoa. Sitä voidaan parantaa hiekalla (1 cm kerros) ja maatuneella turpeella ja/tai kompostilla (9 cm kerros).

Savimaa sisältää paljon ravinteita, mutta kovettuu ja tiivistyy helposti sekä on kylmää. Sitä voidaan parantaa hiekalla (1 cm kerros) ja maatuneella turpeella ja/tai kompostilla (9 cm kerros).

Turvemaa pidättää hyvin ravinteita ja vettä ja pysyy ilmavana tallaamattomilla paikoilla. Raaka turve hajoaa nopeasti ja sitoo hajotessaan kasvualustan typpeä. Sitä voidaan parantaa lisäämällä saven ja hiekan sekoitusta (n. 100 l/m2).

Muita maanparannuskeinoja

  • Lanta ja komposti vilkastuttavat pieneliötoimintaa. Lantakin on syytä kompostoida ennen käyttöä.
  • Kuorihumus ja ruohosilppu (1-2 cm:n kerroksena) parantaa maiden ilmavuutta ja sopii myös katteeksi, jolloin se myös säilyttää kosteutta.
  • Kalkitus elvyttää pieneliöstöä, vähentää happamuutta ja parantaa maan mururakennetta.
  • Lannoituksella varmistetaan kasvien raviteiden saantia.
  • Turvetta voi käyttää myös maan pH:n laskemisessa.

Eroosiota (maaperän kulumista mm. juoksevan veden ja tuulen vaikutuksesta) voi välttää sopivalla kastelulla ja maan kattamisella tai maanpeitekasvien istuttamisella.

Kun maasta on vuosien ajan kulutettu ravinteita yksipuolisesti, kasvusto alkaa olla huonokuntoista ja kääpiökasvuista, kasvitaudit, tuholaiset ja rikkakasvit lisääntyvät ja maa on tiivistynyttä, kannattaa harrastaa viljelykiertoa: paikalla viljellään säännöllisin väliajoin eri kasveja (herne- ja papukasveja/juureksia/kaaleja, salaatteja ja sipuleita), jolloin maan sadontuottokyky säilyy. Myös kesannoinnilla (eli antamalla maan "levätä" yhden kasvukauden ajan) voidaan parantaa tilannetta.

Lue lisää maanparannuksesta

20065_55.jpg
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20185_53219.jpg
Kätevä keittiökompostori joka kotiin!
Asut sitten omakoti-, rivi- tai kerrostalossa, niin kompostointi on aina mahdollista. Bokashi -kompostorin voit ottaa myös vaikka mukaan asuntovaunuun, mökille tai veneeseen; Bokashi kulkee helposti mukana!
201911_61370.jpg
Vihannesten sadonkorjuu ja varastointi
Syksyllä sato kypsyy - mutta milloin on oikea aika kerätä satoa? Vihannesten sadonkorjuun aika on silloin, kun ne ovat tuleentuneet. Jos hallanvaara uhkaa, niin tuleentumista on mahdollista nopeuttaa poistamalla naatisto. Ensimmäisten kylmien öiden jälkeen on nimittäin paras alkaa sadonkorjuuseen; pakkanen vahingoittaa suurta osaa vihanneksista niin, ettei niitä kannata varastoida. Huom! Sadonkorjuuta ei pidä tehdä sateella.
20226_71449.jpg
Päihitä pihan tuholaiset - kätevät kotikonstit käyttöön!
Puutarhassa on ötököitä, jos minkälaisia. Kaikki eivät kuitenkaan ole vihollisia, vaan osa kotipuutarhurin oivia pikkuapulaisia, jotka mielellään hoitavat likaisen työn puolestasi. Näille hyville tyypeille kannattaa luoda sopiva toimintaympäristö, jotta ne taistelevat kanssasi pahiksia vastaan, parantavat maan laatua ja pölyttävät kukkia.
20136_35296.jpg
Viherlannoituksella maata parantamaan
Jotta maa muuttuisi ilmavaksi ja ravinteikkaaksi, siihen tulisi lisätä syksyllä paljon orgaanisia aineksia. Maatunut lanta ja komposti ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta erinomainen vaihtoehto on parantaa maata kasvattamalla siinä maan rakennetta ja koostumusta parantavia kasveja!Vihanta- ja maanparannuskasvit jättävät maahan runsaasti eloperäistä jätettä, kuohkeuttavat kasvualustaa ja jopa lannoittavat. Hyvä maanparannuskasvi pystyy myös kilpailemaan rikkakasveja vastaan taimettumalla nopeasti ja kasvamalla niin tiheäksi, ettei rikoille jää elintilaa.Monilla maanparannuskasveilla on vahva ja voimakas juuristo, joka pystyy tunkeutumaan tiiviiseenkin alustaan. Apiloiden, herneiden ja papujen juuristossa elävät nystyräbakteerit keräävät ilmasta typpeä. Maahan muokattaessa ravinteet vapautuvat muidenkin kasvien käyttöön!Maanparannuskasvia kannattaa viljellä 3–5 vuoden välein samalla lohkolla. Pienessä puutarhassa, jossa ei ehkä ole tilaa vuorottelulle, voi kokeilla sekaviljelyä; esimerkiksi veriapilaa kaalien riviväleissä. Kasvusto muokataan maan pintakerrokseen myöhään syksyllä tai varhain keväällä.
202210_79888.jpg
Miksi krookus ei kuki? Asiantuntija vastaa
Krookukset on istutettu ohjeiden mukaisesti 4 cm syvyyteen aurinkoiseen, multavaan, läpäisevään paikkaan, mutta ne kyllä versovat heti lumien lähdettyä, eivät kuitenkaan puhkea kukkaan. Mukulat eivät ole tiheässä ja osa on istutettu toissa syksynä, osa viime syksynä. Mikä mahtaa olla syynä, kun ei kuki?
202110_72859.jpg
Roosa nauhan suunnitteli maailmanmestari
Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräys tukee rintasyöpätutkimuksen lisäksi myös muiden syöpien tutkimusta. Tämän vuoden teemana ovat suolistosyövät. Keräyksellä tavoitellaan vähintään kolmen ja puolen miljoonan euron pottia suomalaiselle syöpätutkimukselle. Roosa nauhan on suunnitellut ammattinyrkkeilyn maailmanmestari Eva Wahlström, joka uskoo, että rajat eivät ole meitä varten.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton