• Etusivu
  • Kasvillisuus

Mansikan pääsato käynnissä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 22.03.2013
20077_5575.jpg

Kuva: Arto Rantanen / Puutarhaliiton kuva-arkisto

Kuhina mansikkapelloilla alkanut


Mansikan pääsatokauden alkua joutui tänä vuonna odottamaan tavallista pidempään. Näin kävi aikaisesta kevään tulosta huolimatta. Vaikka kesäkuussa oli lämpimiä hellepäiviä, mukaan mahtui myös viileitä jaksoja. Nyt satokausi on kuitenkin täydessä vauhdissa Etelä-Suomen rannikkoalueilla, ja maan keskiosissa pääsatokausi on alkamassa. Maamme pohjoisosissa pääsatokausi käynnistyy heinäkuun toisella viikolla, kertoo toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Etelä-Suomi muuta maata aikaisemmassa


Mansikan kypsymisessä on tänä kesänä tavallista suurempia alueellisia eroja. Lounais-Suomessa ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla lumipeite ja routa olivat lähes olemattomia. Kun kevään lämpimät päivät vauhdittivat mansikan kehitystä, sadonkorjuuseen päästiin siellä muuta maata aikaisemmin.

Laadultaan kesän mansikkasato on hyvä. Useimmilla alueilla on saatu riittävästi vettä ja aurinkoa, jotka yhdessä ovat kypsyttäneet mansikat suuriksi ja mehukkaiksi.

Mansikan kokonaissatomäärään lievät talvivauriot
eivät ole juuri vaikuttaneet.

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto arvioi, että ammattiviljelmiltä kerätään tänä vuonna 11–13 miljoonaa kiloa mansikkaa, mikä vastaa lähes normaalia satomäärää. Siitä riittää viisi litraa mansikkaa jokaista suomalaista kohti. Tästä kolmannes kulutetaan tuoreeltaan ja loput pakastetaan tai säilötään muilla tavoin.

Säilytä ja pakasta oikein


Jos pakastettavat marjat poimii itse, ne kannattaa kerätä ilman kantaa, mikä vähentää marjojen käsittelyä kotona. Herkkänä marjana mansikka ei kestä kovaa käsittelyä, pitkää säilytystä tai korkeaa lämpötilaa poiminnan jälkeen. Mansikka tulisi tarjoilla, säilöä ja pakastaa mahdollisimman tuoreena, silloin kun marja on parhaimmillaan.

Polka ykköslajike


Viljellyin mansikkalajikkeemme on vuosi vuodelta suosiotaan kasvattanut makea Polka, jota on jo yli puolella viljelyalasta. Kakkos- ja kolmostilalla ovat aikaiset lajikkeet Honeoye ja Jonsok. Mansikkaa tuotetaan vuosittain noin 12–13 miljoonaa kiloa yhteensä 1770 tilalla ja 3450 hehtaarin pinta-alalla.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

202211_80229.jpg
Kenen pesä? Asiantuntija vastaa
Mikä elukka tai lintu on rakentanut pesän korkealle mökin kurkihirren päälle? Pesä on erikoisen näköinen ja ilmeisesti tyypillinen jollekin elukalle tai linnulle.
202110_72810.jpg
Vuoden 2022 vihanneksena tomaatti
Tomaateista pidetään! Ne koetaan maukkaiksi, raikkaiksi ja terveellisiksi, joten ei ole ihme, että suomalaiset syövät tuoreita tomaatteja noin 12 kiloa vuodessa. Hyvin moni meistä suomalaisista aloittaa aamunsa tomaattileivällä tai pilkkoo niitä päivittäin salaatteihinsa.
20232_62372.jpg
Kotimaiset villiyrtit avuksi flunssakauteen
Niinhän siinä käy, että flunssakausi saapuu seuraksemme kerran toisensa jälkeen. Virusperäiset taudit leviävät niin päiväkodeissa kuin työmaillakin. Syksy on tunnettua flunssakautta ja talvi herättelee influenssavirukset liikkeelle.Apua löytyy läheisen ojan pohjalta tai niityn laidasta.
20233_81190.jpg
Parvekkeen hyötykasvit ja yrtit
Parvekkeella menestyvät mainiosti lukuisat hyötykasvit, kuten amppelimansikka, marjatomaatit, pienihedelmäinen kurkku, kurpitsa, meloni, paprika, salaatit sekä tietysti yrtit ja vihanneskrassi. Isompaan laatikkoon tai sankoon voi perustaa vaikka pienen peruna- tai porkkanamaan.
20217_71465.jpg
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on harjaneilikka (Dianthus barbatus). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
202312_83328.jpg
Miksi pilvikirsikka taipui maahan asti? Voiko sitä vielä pelastaa? Asiantuntija vastaa
Pihallani kasvaa kohopenkissä noin 10 m pilvikirsikka. Runko noin 10 cm paksu. Yhtäkkiä pari viikkoa sitten puu oli taipunut maata myöten. Juuret eivät ollleet kaivautuneet maasta eikä runko myöskään poikki. Puu on täysin vehreä ja hyvävointinen. Nostin puun tukikeppien varaan, mutta tuuli meinaa sen saada kumoon uudestaan. Mistä moinen ilmiö, onko puuta järkevää enää pitää pystyssä tai voiko enää edes tuosta pärjätä "omin" keinoin?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton