Matkalta mukaan; kotipuutarhurin kasvituliaiset

Houkutuksia tulee aina matkalla vastaan, mutta mitä saa tuoda Suomeen mukanaan? Itse asiassa Suomen lainsäädäntö rajaa melko tarkasti kasvituliaisten tuontia. Kasvien tuontia Suomeen ja EU:n alueelle on rajoitettu kasvien mukana leviävien kasvitautien ja tuholaisten vuoksi. Tuontia säädellään myös uhanalaisten kasvien säilymisen turvaamiseksi.

EU:n alueen suojelluimpia kasveja ovat peruna ja viiniköynnös; molemmat kasvit ovat unionin jäsenmaissa merkittäviä kaupallisia viljelykasveja ja niillä molemmila esiintyy paljon vaikeasti torjuttavia tauteja ja kasvintuhoojia.

EU-maista (sekä Portugaliin kuuluvilta Azoreilta ja Madeiralta) Kanarian saaria lukuunottamatta saa vapaasti tuoda omaan käyttöönsä kasveja, kasvinosia, hedelmiä, vihanneksia ja siemeniä sellaisen määrän, minkä jaksaa mukanaan kantaa. Poikkeuksena ovat Portugali ja Madeira, joissa havukasvien tuontia on rajoitettu mäntyankeroisten levinneisyyden vuoksi. Tulipoltteen isäntäkasvit ja siemenperunat tarvitsevat puolestaan ZP-kasvipassin.

Muualta, EU-alueen ulkopuolisesta Euroopasta (mm. Venäjä ja Norja; myös Kanariansaaret, joka on EU:n kasvintarkastusjärjestelmän ulkopuolella) voit tuoda ilman kasvinterveystodistusta:

• 5 taimitarhakasvia paakkuineen
• 5 ruukkukukkaa ja viherkasvia
• 3 kg kukkasipuleita, -mukuloita, -juurakoita
• 3 kg tuoreita sitrushedelmiää
• 500 g siemeniä
• 20 kpl leikkokukkia (krysanteemeja, neilikoita, harsokukkia, astereita, ruusuja, piiskuja ja orkideoita). Muita leikkokukkia omaan käyttöön vapaasti.

Orkideakasvien tuontia säätelevät lisäksi uhanalaisten kasvien CITES-rajoitukset.

EU:n ulkopuolisesta Euroopasta on puolestaan tuontikiellossa kaikki ruoka- ja siemenperunat, tulipoltteen isäntäkasvit, maa-aines, komposti ja lanta.

Muista maanosista voi omaan käyttöönsä tuoda leikkokukkia tietyin rajoituksin - sekä sellaisia siemeniä ja hedelmiä, jotka eivät vaadi kasvinterveystodistusta.
Kasvinterveystodistus vaaditaan ruukkukasveille, taimitarhakasveille sekä kasvin osille, pistokkaille ja lehdille. Todistus vaaditaan myös melkoiselle määrälle hedelmiä ja siemeniä, joten tarkista aina asia ennen siementen hankkimkista.
Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden tuonti on sallittua vain tiettyjen maahantuontipaikkojen kautta, ja lähetykset tarkastetaan ennen kuin maahantuoja saa ottaa ne käyttöönsä. Kasvinterveystodistusta vaativien tuotteiden maahantuojan pitää kuulua lisäksi Eviran kasvinsuojelurekisteriin. Maastavienti edellyttää siis alkuperämaan kasvinsuojeluviranomaisen antamaa kasvinterveystodistusta ja Suomen tullissa on myös kasvintarkastus.

Muista maanosista on tuontikiellossa peruna, tulipoltteen isäntäkasvit, Citrus-suvun kasvit, valtaosa havukasveista, viiniköynnökset sekä maa-aines.

Vaikka kotipuutarhuri kokeilisi mielellään uusia kasvilajeja ja palauttaisi omien kasvatuksiensa avulla mieleen kauniita muistoja matkan elämyksistä niin maltti on kuitenkin valttia; kasvituliaistenkin suhteen. Monet lämpimän ilmanalan kasveista eivät edes menestyisi meillä. Tästä syystä kannattaa kasvuvyöhykkeen lisäksi selvittää myös muut kasvuolosuhdevaatimukset. Esimerkiksi lyhyen päivän vaativat eksoottiset kasvit eivät virity kukkaan Pohjolan valoissa kesässä.

Kotiin tullessa kannattaa vielä parin viikon ajan pitää tuliaiskasvinsa erossa muista kasveista. Näin estät matkamuistoissasi mahdollisesti lymyävän tuholaisen leviämisen. Tarkkaile siis tuontikasvejasi päivittäin ötököisen ja kasvitautien varalta. Parin viikon aikana myös muna-asteella olleet tuholaiset ovat kuoriutuneet ja havaittavissa.

Uhanalaisten kasvilajien ja niistä saatavien tuotteiden tuonti EU:n ulkopuolelta on lajista riippuen joko kiellettyä tai luvanvaraista. Erillislupaa et kuitenkaan tarvitse tuodessasi taimistoissa lisättyjä uhanalaisia kasveja omaan käyttöösi (varaudu kuitenkin todistamaan alkuperä). CITES-tuontiluvan tarvitsevat puolestaan lähes kaikki orkideat ja kaikki kaktukset, kaikki aaloet ( paitsi Aloe vera) ja kaikki mehityräkit. Kielletyt lajit on lueteltu tuontikieltoasetuksessa.

Tarkempia tietoja uhanalaisten kasvien ja niistä valmistettujen tuotteiden tuontimääräyksistä saat Suomen ympäristökeskuksen sivuilta (www.syke.fi).

Tulipolteen, tappavan bakteeritaudin leviämisen ehkäisemiseksi tiettyjä Rosaceae-heimon kasveja saa tuoda vain valtioista tai seuduilta, joissa tautia ei esiinny. Tulipolte on yleinen monissa EU-maissa, mutta Suomessa sitä ei ole vielä koskaan tavattu. Onneksi, sillä tulipoltteeseen ei ole olemassa torjunta-ainetta.

Tulipoltteen isäntäkasveja ovat tuomipihlajat (Amelanchier), ruusukvittenit (Chaenomeles), tuhkapensaat (Cotoneaster), orapihlajat (Crataegus), kvittenit (Cydonia), Japaninmispelit (Eriobotrya), omenapuut (Malus), mispelit (Mespilus), Photinia davidiana, tulimarjat (Pyracantha), päärynäpuut (Pyrus) ja pihlajat (Sorbus).

Jos tuot tulipoltteen isäntäkasveja tai siemenperunoita muista EU-maista Suomeen, niin niillä pitää olla ZP-kasvipassi. Se todistaa, että kasvi on tuotettu tulipoltteesta vapaalla alueella. Kasvipassi on automaattisesti kasvissa ja sen vakuutustodistuksessa joko nimisäleessä, tarrassa, leimassa tai muussa sopivassa lipukkeessa. Varmista ennen ostamista, että kasvipassiin on täytetty ZP-kohta.

Suomen kaltaiset maat, joissa ei tulipoltetta ole tutkitusti tavattu, ovat suoja-alueita. Suoja-aluejäsenmaat ovat yleensä mainittu lyhentein myös kasvipassissa (Suomi = FI). Tulipoltteen isäntäkasveilla merkintä b1 ja siemenperunalla merkinnät a6, a13 ja d1 kattavat myös suomen. Esimerkiksi Ruotsista saa tulipoltteen isäntäkasveja tuoda vain tietyiltä taimistoilta - Tanskasta niitä ei saa tuoda ollenkaan.

Lisätietoja antavat Evira, Suomen ympäristökeskus sekä tulli.