• Etusivu
  • Kasvillisuus

Niittykasvien valinta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 28.07.2016
20166_46733.jpg

Haluaisin saada kukkaniityn pihan perälle. Mitä pitäisi kasvien valinnassa ottaa huomioon?

Värikkäänä kukkiva niitty tai keto on kaunis katsella ja helppo hoitaa - ja sieltä saa myös materiaalia maljakkoon tai vaikka kuivattavaksi! Niittykukat tulee kuitenkin aina valita kyseessä olevan kasvupaikan olosuhteiden mukaan, jotta oikea lajisto saadaan asettumaan alueelle. Alusta tulee myös muokata, käsitellä ja kasvustoa hoitaa oikealla tavalla.

Käydäänpä lyhyesti läpi niityn perustamisessa huomioitavia seikkoja:

Niittyä perustettaessa on otettava huomioon paikan valoisuus, kosteus ja maaperän laatu. Ne asettavat rajat valittaville kasveille.

Valoisuus
Aurinkoisilla paikoilla kasvavat kasvit tarvitsevat suoraa auringon valoa kukkiakseen. Puolivarjoisalla niityllä auringonvalo siilautuu puiden lehvästön lomitse tai niitty on aurinkoinen vain osan aikaa päivästä. Varjoisa niitty saa puolestaan vain lyhyen aikaa päivästä suoraa auringonvaloa, mutta se on muuten avoin ja valoisa. Erittäin varjoisalla paikalla esim. havupuiden siimeksessä menestyy parhaiten metsälajisto.

Kosteus
Kalliokedot ovat erittäin kuivia ja paahteisia kasvupaikkoja - ja kallion päällä kasvualusta on lähes olematon. Myös kuiva keto on erittäin karu kasvupaikka: kasvit kukkivat kevätkosteuden turvin ja ne ovat sopeutuneet kestämään keskikesän kuivan kauden. Tuoreet tai normaalit niityt ovat aikoinaan olleet parhaita heinämaita; villiniitty kasvaa ja kukkii runsaasti. Kostea niitty on puolestaan tyypillisesti alavan maan niitty tai rantaniitty; kasvit saavat pohjavettä koko kasvukauden ajan ja kasvillisuus on rehevää. Hyvin märkä kasvupaikka sopiikin sitten rantakasveille: loiva ja matala rantaniitty on kuivanakin aikana kostea ja kevättulva voi kestää pitkään.

Maaperä
Hiekkapitoinen maaperä on lämmin ja routimaton. Se ei pidätä vettä, joten maaperä kuivuu nopeasti kevätkosteuden mentyä ja ravinteet huuhtoutuvat veden mukana syvälle juurten ulottumattomiin. Hiekkamaalla voi olla harva kasvillisuus monta vuotta kylvön jälkeen.

Savinen maa taas pidättää vettä ja ravinteita; se on vetinen ja kylmä, routii talvella ja halkeilee kuivuudesta kesällä. Myös maan liikkuminen vaatii kasvien juuristolta kestävyyttä.

Moreeni puolestaan sopii hyvin niityn kasvualustaksi. Siinä on sekaisin hienoa ja karkeaa hiekkaa, soraa ja kiviä - ja yleensä seassa on myös savea ja multaa. Moreeni pidättää sopivasti sekä vettä että ravinteita. Hiekkapitoinen moreeni ei roudi ja on lämmin kasvualusta. Suomessa se on yleisin maaperä.

Multamaa on ravinteista ja kasvit kasvavat rehevästi. Maaperä on aina kasvillisuuden peitossa. Kasvien keskinäinen kilpailu on ankaraa.

Valitse kasvit olosuhteiden mukaan

Alueen koosta ja muusta kasvillisuudesta riippuen kasvuolot voivat myös vaihdella suunnitellun alueen eri kohdissa. Valitse siis oikeat kasvit oikeaan paikkaan. Lisää tietoa sopivista kasveista ja niityn perustamisesta löydät Suomen Niittysiemen Oy:n sivuilta.

VINKKI: Niittykasvien siemeniä annospusseissa sekä valmiina seoksina voit tilata myös Rakentaja.fi verkkokaupasta - kätevästi kotiin!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20221_74384.jpg
Talviunilta heräilevät ruukkukasvit
Useat kesäkukkamme ovat kotimaissaan monivuotisia, joten niitä kannattaa yrittää säilyttää myös talven yli. Kesäkukkien talvehdittaminen ei edes ole niin työlästä, kuin usein luullaan; riittää, että niille on tarjota sopivan viileä tila ja pientä huolenpitoa myös talven aikana. Esimerkiksi pelargonit ja verenpisarat saa talvetettua melko helpostikin.
20207_65869.jpg
Risuaita on hyvä näköeste
Risuja ei kannata aina viedä suoraan jätehuollon toimipisteeseen. Mitäpä jos niistä rakentaisi vaikka aidan tai yksinkertaisen näköesteen omalle tontille? Risuaita toimii niin suojana, näköesteenä kuin risujen loppusijoituspaikkana, lahottajahyönteisten kotina tai jopa siilin asuinsijana. Jos risuja on paljon ja käytettävissä on myös puun rankoja, voi isolle pihalle rakentaa pitkänkin pätkän vaikka metrin leveää aitaa.
202112_74091.jpg
Kuusi, kissat ja lapset?
Keksittekö mitään keinoja, millä joulukuusen saisi säilymään siistinä ja pystyssä, kun perheessä on vilkkaita kissoja ja vauhdikkaita lapsia?Viime vuonna heräsin aaton vastaisena yönä rysähdykseen ja silmät ristissä ampaisin tarkistamaan, mitä olohuoneessa tapahtui. Vastaan tuli kaksi säikähtänyttä kissaa - ja lattiaa pirkin valuva vesinoro. Päivällä koristeltu joulukuusemme makasi lattialla oksat katkenneena. Miten voisin estää tämän tilanteen uusiutumisen?Mainio kysymys näin joulun alla.
20065_91.jpg
Perennojen talvisuojaus
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!
20103_20878.jpg
Tuoreet yrtit avaavat kasvisten kevätsesongin
Tänä vuonna Suomessa on huomattu yrttien menekissä sama suuntaus, mikä ilmeni jo viime vuonna Ruotsissa. Persiljan, tillin ja ruohosipulin kulutus kasvoi enemmän kuin muiden mausteyrttien. Ilmeisesti tuttu ja turvallinen kotiruoka on nyt arvossaan, ja siihenhän kuuluvat skandinaavisessa ruokaperinteessä juuri edellä mainitut perusyrtit. Pienen notkahduksen jälkeen myös herneenversojen kysyntä on vilkastunut. Toisaalta aasialainen, varsinkin thairuoka on tullut jäädäkseen, josta kertoo korianterin jatkuva suosio.Tuoreita yrttejä kasvatetaan ruukuissa myytäviksi jo kolmeakymmentä eri lajia. Kevätkokkauksessa painottuvat erityisesti minttu, rakuuna, timjami, kirveli ja sitruunamelissa. Näitä täydentävät erilaiset basilikat, oregano, viinisuolaheinä ja tietenkin monen makumuistiin kotoisina tallentuneet tillin, persiljan ja ruohosipulin aromit. Yrttien makumaailmoja on helppo valloittaa laajastikin, kun aloittaa ensin läheltä: tillistä graavikalan kaverina, basilikasta tomaatin kanssa, persiljasta perunan päällä ja ruohosipulista munakkaan mausteena.
202310_83213.jpg
Pakkanen tuo haasteita kasveille
Kasvit kasvavat ja kehittyvät omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta. Ne reagoivat valon määrään, säähän ja vuodenaikoihin. Useimmat kasvit pitävät vuodenkierron jossakin vaiheessa lepotauon. Lämpimissä ja kuivissa maissa tämä sijoittuu kuivaan kauteen. Maapallon pohjoisosissa, jossa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria, lepojakso sijoittuu alhaisen lämpötilan jaksoon.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton