Perennojen talvisuojaus
Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.06.2018
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.
Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.
Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija?
Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi.
Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.
Aiheeseen liittyvää
Tunnetko eri tomaattilajikkeet?
Tutuin tomaatti on punainen, mutta on myös keltaisia ja oransseja tomaatteja.Lajikkeita riittää valtavasta pihvitomaatista pieniin kirsikkatomaatteihin.Makupommi toimii sellaisenaan ja salaateissa, grillattuna, haudutettuna, täytettynä…Lue lisää tomaatista Kasvikortistossa- tai Keskustelupalstalta!
Mikä olisi sopiva köynnöskasvi terassille? Asiantuntija vastaa
Minulla on terassin jatkeena pitkät kukkalaatikot etelään päin. Haluaisin tänä kesänä laittaa niihin yksivuotisia köynnöksiä ja mahdollisesti jopa jotain, mistä voisi saada satoakin, jos mahdollista, esim. ruusupapu. Kasvi saisi ensisijaisesti olla nopeakasvuinen eikä tarvitse esikasvatusta ja viihtyisi paahteessakin. Myös joku peitekasvi etualalle olisi kiva.
Ruokahävikki verottaa kukkaroasi!
Ruokahävikki verottaa jokaisen ihmisen kukkaroa noin 125 euroa vuodessa Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa 120 – 160 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka on vuositasolla 23-26 kiloa henkeä kohti jaettuna. Kotitalouksien hävikki on vieläpä kaikkein suurin 30 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Tasaisena kakkosparina tulevat teollisuus 20% ja ravitsemuspalvelut 20 %. Perää pitävät kauppa 18 % ja alkutuotanto 12%. Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.
Anopinkieli on terävä - mutta helppo hoitaa
Jos anopinkieltä ei saa kasvamaan, niin sitä helpompia hoidettavia ovat vain silkkikukat. Viherkasvina anopinkieli sietää melkein mitä vain – vain kylmyys ja talvinen märkyys voivat koitua sen kohtaloksi. Anopinkieli kestää siis aurinkoa, varjoa, kuivaa ilmaa, vetoa ja jopa kastelun laiminlyömistä.
Tiesitkö? Erityisesti parafiini ja palmuöljy voivat kasvattaa hiilijalanjälkeä
Uusiutumattomista raaka-aineista ja palmuöljystä valmistetut kynttilät ovat rasite ilmastolle. Vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja käyttämällä voitaisiin pelkästään Suomessa saavuttaa kymmenien tuhansien hiilidioksiditonnien päästövähennys.
Voiko pihlajaa vielä harventaa?
Lukija kysyy: "Pihapiirissä kasvaa siellä, täällä ja tuolla luonnon pihlajaa. Puskia, yksittäisiä piiskoja, isompia puita. Haluan näitä harventaa. Useampi puu on sellainen, että kasvaa alhaalta monta eri vartta (kuva alla). Voinko näin myöhään syksyllä Stihlin akkuoksaleikkurilla esim. karsia näitä varsia niin että jättäisin esim. pari parhaimman näköistä jäljelle? Entäs kun keväällä lähtee nämä tapit versomaan niin leikkaanko vaan versot aina pois?""Yksi iso taasen (kuva alla) on murhe myös. Tuossa kuvassa näkyy että esim. yksi runko on jonkin taudin valloissa. Voinko vielä leikata alhaalta sen pois akkuoksasahalla?"
Luetuimmat
Uusimmat