Perennojen talvisuojaus
Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.06.2018
Perennojen elämäkään ei ole ongelmatonta: Lämmin, märkä syksy ja alkutalvi edistävät homeen kasvua. Lumeton keskitalvi tai kovat pakkaset voivat palelluttaa perennat. Aurinko ja kuivaava tuuli saattavat kuivattaa perennat kuoliaaksi.
Tavallisimmat perennat eivät talvisuojausta tarvitse. Talvisuojaus on tärkeä esim. kivikkokasveille ja nuorille taimille. Lumi on paras talvisuoja. Lumen kertymistä voi auttaa havuilla. Myös ilmavan turpeen lisääminen kasvin tyvelle antaa hyvän suojan. Ainakin syysleimut, punatähkä, keijunkukka ja kevätakaihonkukka saavat helposti talvivaurioita. Kevätkylmiltä suojaa voivat tarvita mm. särkynytsydän, marskinlilja, kuningaslilja ja valeangervo.
Kasveista saat lisätietoa Puutarha.netin Kasvikortistosta!
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:
Aiheeseen liittyvää
Heräävä kevät innostaa pihapuuhiin
Talvikauden kääntyessä kevääksi käynnistyvät silmälle näkymättömät energiavirrat kasveissa jo paljon ennen silmujen pullistelua. Suomen keikkuva kevät onkin kasveille herkkää aikaa, sillä ylös ja alas sahaavat lämpötilat saattavat arimmat kasvit alttiiksi paleltumille. Lumi on ollut hyvä pakkassuoja monelle kasville, mutta samalla se on saattanut suojata myös jyrsijöiden puuhia.
Rahkasammal – tulevaisuuden kasvualusta
Soiden pinnalla kasvavasta rahkasammalesta voidaan valmistaa puutarhaviljelyyn nykyaikaisia kasvualustoja. Nämä kasvualustat ovat ominaisuuksiltaan samoja tai parempia kuin muut tunnetut kasvualustat. Sammalen vedenpidätys- ja kasvien juurille välttämätön ilmatila on paras mahdollinen niin ammatti- kuin harrastekäytössä. Sammalesta tehdyt kasvualustat eivät homehdu muiden kasvualustojen tavoin. Sammalen nostoon soveltuvat kitusuot, joilla ei ole taloudellista tai luonnonsuojelullista arvoa. Nostettu suoalue uudistuu entiselleen 25–30 vuodessa. Sammalen nostosta ei aiheudu haitallisia ilmasto- ja vesistöpäästöjä.
Kasvirunsautta kotipuutarhassa
Leila Lammi-Hiltusen metsäisessä puutarhassa viihtyvät kasvit ja eläimetKeskustelupalstalla olleet kauniit puutarhakuvat saivat Puutarha.netin toimituksen kurkistamaan hieman tarkemmin Jouluruusun, eli Leila Lammi-Hiltusen puutarhaan. Käynti ulvilalaisella omakotitalopihalla sai päätoimittajankin hiljaiseksi; noin 1400 neliön tontti oli tulvillaan upeita kasveja! Hämmästystä lisäsi pihanomistajan harrastuksen myötä kartuttama asiantuntemus, sillä tämä kotipuutarhurien malliesimerkki muisti rehevän puutarhansa kasvit tieteellisiä nimiä myöden!
Tuija viihtyy ruukussakin
Tuijat ovat suosittuja ja monikäyttöisiä, ikivihreitä havukasveja. Kartio- ja timanttituija ovat mainioita aitakasveja, mutta soveltuvat hyvin myös ruukkuistutuksiin. Ruukuissa ja laatikoissa viihtyvät myös matalammat pallotuijat. Tuijia voi typistellä ja muotoilla ruukkuistutuksiin ja pienempään tilaan sopiviksi.
Erikoisempia huonekasveja
Monen kukkakaupan ja puutarhamyymälän valikoimasta löytyy myös erikoisempia ja eksoottisempia huonekasveja. Selkeiden hoito-ohjeiden avulla kokemattomampikin viherpeukalo saa kasvit voimaan vehreästi. Kevättä odotellessa voi kotiaan uudistaa ja piristää myös iloisen värisillä ruukuilla.
Ryhdy ruukkupuutarhuriksi
Hyötykasviharrastus on edelleen megatrendi niin meillä kuin muualla. Eikä ihme. Silmänilon lisäksi kasvit tarjoavat myös makunautintoja. Parvekepuutarhan sadot eivät ole suuria, mutta sitäkin tuoreempia ja maukkaampia. Parvekkeelle voi loihtia vihreän keitaan pelkistä hyötykasveista tai vehreyden sekaan voi lisätä väri-ilottelua käyttämällä kesäkukkia.Ahkerimmat parvekepuutarhurit pääsevät nauttimaan kasveista jo keväällä. Esimerkiksi orvokit, esikot, kaunokaiset, lemmikit, jaloleinikit ja muratit kestävät muutaman asteen yöpakkasia. Yksittäiset ruukut ja amppelit on helppo nostaa sisälle, jos ilma yllättäen kylmenee.Syötävän hyvää nopeastiParvekekasvatukseen sopivia hyötykasveja on paljon, eikä mikään estä tekemästä mielenkiintoisia kokeiluja. Aina ei edes tarvitse aloittaa ihan alusta.