• Etusivu
  • Kasvillisuus

Nyt vietetään Kansallista Lottaruokaviikkoa

Gourmetia tarkan markan budjetilla

Rakentajan toimitus
Julkaistu 14.01.2022
20221_75447.jpg

Kaalikeitto (kuva: Shutterstock)

Pula-aikana tarveaineita oli niukalti, jolloin säästäväisyys korostui. Mitään ei heitetty pois. Samainen periaate ohjaa myös lottaruokaviikkoa. Edellisen päivän ylijäänyt ruoka hyödynnetään seuraavana päivänä suussa sulavasti.

Tällä viikolla 17.-23.1.2021 vietetään Kansallista lottaruokaviikkoa. Tänä vuonna teemana on "tarkan markan budjetti". Viikon ateriat pohjautuvat lottien pula-ajan resepteihin. Mukaan on otettu huokeasti valmistuvia aterioita sekä perinneruokia, jotka alkavat olla ruokakulttuurissamme uhanalaisia. Lottaruokaviikolla kannustetaan vähentämään ruokahävikkiä ja ruokkimaan luovuutta huokeilla valinnoilla. Muonitus oli lottien toiminnan ydintä, josta myöhemmin kasvoi menestynyttä liiketoimintaa. Järjestön lakkauttamisen jälkeen lottajärjestöön kuuluneet antoivat arvokkaan panoksen huoltovarmuuden takaamiseen ja maan jälleenrakennukseen.

Nappaa pula-ajan ruuista vinkkejä nykypäivään

Pula-ajan keittokirjoissa oli paljon kasvispainotteisia ohjeita. Juurekset, peruna, kaali sekä riista ja kala muodostivat hyvin pitkälle ruokakulttuurimme pohjan. Sokeria, rasvoja sekä lihaa oli harvoin tarjolla.

- Gourmetia saa aikaan luovuudella. Esimerkiksi tiistaina listalla on pula-ajan perunakeitto. Siihen tulevat perunat pestään huolella ja kuoret otetaan talteen. Niistä valmistuu rapeita perunasipsejä seuraavan päivän kurpitsakeiton ryydittämiseksi. Sipsit valmistetaan ravintoaineita säästäen, kertoo Susanna Hietanen, Museokahvila Lottakanttiinin vastaava.

Hyvin useassa pula-ajan kasvisruoka- ja leivonnaisohjeessa törmää kurpitsaan.

- Se on monikäyttöinen ja ympäri vuoden saatava vihannes, joka sopii niin makeaan kuin suolaiseen. Kuidun osuus on siinä suhteellisen pieni, joten myös sen siemenet kannattaa käyttää. Mitä oranssisempi malto, sitä enemmän siinä on beetakaroteeneja. Kurpitsa sisältää myös A, B, E, K ja C-vitamiinia. Siemenissä on proteiinia, magnesiumia, rautaa ja K-vitamiinia, Hietanen kertoo.

Hernekeittoa tuunattuna (kuva: Shutterstock)
Hernekeittoa tuunattuna (kuva: Shutterstock)

Tillilihan renessanssi

Ruokakulttuurimme perinteiden kunnioittamiseksi lottaruokaviikon listalle on myös rohkeasti nostettu tilliliha. Se oli 1920- ja 30-luvulla sunnuntairuokaa, joka tehtiin tuolloin lampaasta, nykyään naudan tai vasikan lihasta. Työpaikoilla ja kotien lautasilla sitä tuskin enää tapaa. Siitä voi moittia koulukeittiöiden lihanlaatua ja valmistustapaa.

- Tillilihalle soisi maineenpalautuksen. Se, mitä kouluissa vielä 90-luvuilla tarjottiin, kumista lihaa ja harmaata liisteriä, ei ole ollut tillilihaa vaan jotakin aivan muuta. Oikeasti sen pitää olla suussa sulavaa. Valmistus vie aikaa, koska lihan pitää antaa hautua pitkään, Hietanen neuvoo.

Instagram-haaste: Kokeile Museokahvila Lottakanttiinin pula-ajan reseptejä. Seuraa Lottakanttiinia Instagramissa ja jaa viikon lottaruokasi aihetunnisteella #lottakanttiini #lottaruokaviikko

Seuraajien kesken arvotaan Museokahvila Lottakanttiinin tuotepaketti.

Useimmat ovat valmistettavissa vegaanisina ja gluteiinittomina. Lottaruokaviikon lounas tarjolla myös Tuusulan Lottamuseon kanttiinissa ti 18.1.- su 24.1.2021 klo 11–14.

Ma 17.1. Viikonlopun ylijäänyt ruoka, joka tuunataan
Ti 18.1. Perunakeitto pula-ajan tapaan
Ke 19.1. Kurpitsakeitto ja herkkusipsit tai Sienipyörykät, kurkkukastike ja pula-ajan perunamuusi
To 20.1. Hernekeitto ja pullavanukas
Pe 21.1. Tilliliha ja perunat tai Metsäsienikeitto
La 22.1. Kaalikeitto
Su 23.1. Talvivihanneskeitto

Ohje

Ohje

Lottaruokaviikonreseptit ovat saatavilla netissä

Useimmat ovat valmistettavissa vegaanisina ja gluteiinittomina. Lottaruokaviikon lounas tarjolla myös Tuusulan Lottamuseon kanttiinissa ti 18.1.- su 24.1.2021 klo 11–14.

Ma 17.1. Viikonlopun ylijäänyt ruoka, joka tuunataan
Ti 18.1. Perunakeitto pula-ajan tapaan
Ke 19.1. Kurpitsakeitto ja herkkusipsit tai Sienipyörykät, kurkkukastike ja pula-ajan perunamuusi
To 20.1. Hernekeitto ja pullavanukas
Pe 21.1. Tilliliha ja perunat tai Metsäsienikeitto
La 22.1. Kaalikeitto
Su 23.1. Talvivihanneskeitto

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Lähde: Lottamuseon tiedote 11.01.2022

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20232_56866.jpg
Mitä puutarhaharrastajat kasvattavat - ja mistä haaveilevat?
Biolanin teettämän kuluttajakyselyn* mukaan 73 prosenttia suomalaisista on kiinnostunut puutarhanhoidosta.Puutarhaharrastajat kasvattavat eniten kesäkukkia, mutta haaveilevat syötävistä kasveista – erityisesti tomaatin kasvattamisesta unelmoidaan. Tutkimuksen mukaan keskimääräistä innostuneempia puutarhanhoidosta ovat mökkiläiset.
20121_29172.jpg
Luonnon oma makeutusaine: STEVIA
Mikä se on?Asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva Stevia on kasvisuku, johon kuuluu noin 240 kasvia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Vuonna 1931 ranskalaiset kemistit eristivät stevialle makean maun antavat glykosiidit. Näille yhdisteille annettiin nimet steviosiidi ja rebaudiosiidi. Stevia rebaudianan lehdistä saadaan siis glykosideistä koostuvaa stevia-tiivistettä, joka on 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri ja kestää myös kuumentamista - eikä sisällä kaloreita! Stevia voi siis olla esimerkiksi diabeetikoille tai kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille mainio, kaloriton ja glukoositon makeutusaine. Stevia on sallittu EU-komission päätöksellä elintarvikkeiden makeutusaineena 1.12.2011 lähtien!
202310_83213.jpg
Pakkanen tuo haasteita kasveille
Kasvit kasvavat ja kehittyvät omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta. Ne reagoivat valon määrään, säähän ja vuodenaikoihin. Useimmat kasvit pitävät vuodenkierron jossakin vaiheessa lepotauon. Lämpimissä ja kuivissa maissa tämä sijoittuu kuivaan kauteen. Maapallon pohjoisosissa, jossa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria, lepojakso sijoittuu alhaisen lämpötilan jaksoon.
20224_77943.jpg
Onko ilmansuunnilla merkitystä kasveille? Asiantuntija vastaa
Tämä kysymys koskee ilmansuuntia, kun kasvattaa kukkia parvekkeella tai sisällä. Asun siis kerrostalossa ja ylimmässä kerroksessa (6. kerros kulmassa). Ilmansuunnat ovat: olohuone luoteeseen ja parveke luoteis- ja länsisuuntaan. Huoneessani voi hyvin vain traakki- eli lohikäärmepuu ja anopinkieli. Parvekkeella, joka on lasitettu, kasvaa kyllä tomaatit hyvin. Sisällä voin saada chilit hyvin kasvamaan. Tiedän lannoituksesta kyllä paljonkin. Onko ilmansuunnilla siis isokin merkitys? Tietääkseni on, mutta en tiennyt, että näin iso merkitys. Tiedosta kiitollinen.
20236_82295.jpg
Kaksivärinen apila? Asiantuntija vastaa
Miksi apilan lehdet ovat vihreä-valkoiset eli kaksiväriset?
202010_60351.jpg
Viemmekö hautausmaalle ongelmajätettä?
Kesäkukkien loiston hiipuessa ja syksyn kylmien tuulien tuivertaessa monet meistä poikkeavat hautausmaalla taimikassin kera. Kesäkukkien tilalle vaihdetaan viileyttä kestäviä ja jopa talven edustavina säilyviä kasveja - ja hautojen edustoja koristellaan havuin ja seppelein.Kukkien, kasvien ja seppeleiden vienti haudalle on kaunis tapa muistaa joukostamme poistuneita läheisiä. Lähestyvät juhlapyhät, kuten vainajien muistopäivä, adventti, itsenäisyyspäivä ja joulu ovatkin kesän ohella hautausmailla kukkien kulta-aikaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton