Stevia on makea yrtti – mitä siitä kannattaa tietää?

Stevia rebaudiana
Asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva Stevia on kasvisuku, johon kuuluu yli 260 lajia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Vuonna 1931 ranskalaiset kemistit eristivät stevialle makean maun antavat glykosiidit. Näille yhdisteille annettiin nimet steviosiidi ja rebaudiosiidi. Stevia rebaudianan lehdistä valmistetaan stevioliglykosideja, joita käytetään kalorittomina makeutusaineina. Ne ovat yhdisteestä riippuen jopa satoja kertoja sokeria makeampia.
Ruokaviraston (vuonna 2023 päivitetyn tiedon) mukaan, Stevia-kasvi (Stevia rebaudiana) on luokiteltu uuselintarvikkeeksi, jonka kuivattuja lehtiä ja lehdistä tehtyjä vesiuutteita saa käyttää vain teetyyppisissä tuotteissa eli yrttiteenä. Tässä yhteydessä yrttitee tarkoittaa kuivatusta tai tuoreesta kasvista vesiuutteella valmistettua haudutettua juomaa, jota käytetään teen tai kahvin tapaan.
Stevian lehtien käyttö muissa elintarvikkeissa, kuten jugurteissa tai leivonnaisissa, on kiellettyä, kunnes sille myönnetään lupa uuselintarvikeasetuksen (EU) 2015/2283 mukaisesti. Sen sijaan stevian lehtiuutteesta valmistettujen stevioliglykosidien käyttö makeutusaineena on sallittu EU:n lisäainelainsäädännön mukaisesti. Lisätietoja stevioliglykosideista löytyy Ruokaviraston Stevioliglykosidit-sivulta.
Info
Faktoja steviasta
- Kuuluu Asteraceae-heimoon
- Stevia rebaudiana
- Kotoisin Etelä-Amerikasta
- Stevioliglykosideja käytetään kalorittomina makeutusaineina
- Stevioliglykosidien E-koodit kuuluvat E 960 -ryhmään.
- Stevioliglykosidit ovat jopa satoja kertoja sakkaroosia makeampia
- Esikasvatus maaliskuussa, hallanarka
- Monivuotinen mutta hallanarka; Suomessa kasvatetaan usein yksivuotisena
Stevian taustoista
Steviaa ja siitä valmistettuja makeuttavia yhdisteitä on käytetty eri puolilla maailmaa jo pitkään. Japanissa steviaa on hyödynnetty makeuttamiseen vuosikymmenten ajan, ja nykyisin stevioliglykosideja käytetään makeutusaineina myös EU:ssa ja monissa muissa maissa.
Stevia rebaudiana on kotoisin Etelä-Amerikasta, erityisesti Paraguayn ja Brasilian alueelta. Kasvin lehtiä on perinteisesti käytetty muun muassa juomien makeuttamiseen.
Stevian kasvatus
Itäminen: 7‒10 päivää
Sadonkorjuu: 90‒100 päivää
Valovaatimukset: Täysi auringonpaiste (kuumuudelta suojattuna)
Kastelu: Säännöllisesti ja usein - mutta niukasti (pidä tasaisen kosteana, mutta älä liota)
Kasvualusta: Kevyt ja ilmava (hiekkaa voi lisätä)
Kasvatus: Hieman haastavaa aloittelijoille, mutta yrittää kannattaa. Stevia on monivuotinen mutta hallanarka kasvi, joten Suomessa sitä kasvatetaan usein yksivuotisena. Ruukussa kasvavan stevian voi yrittää talvettaa valoisassa ja pakkaselta suojatussa paikassa. Siementen itävyys voi vaihdella, joten siemeniä kannattaa kylvää hieman tarvittavaa taimimäärää enemmän.
Stevian voi esikasvattaa siemenestä keväällä. Kylvö voidaan tehdä esimerkiksi maalis–huhtikuussa valoisassa ja lämpimässä paikassa. Siemenet kylvetään kasvualustan pinnalle tai vain hyvin kevyesti peitettyinä siemenpakkauksen ohjeen mukaan. Kasvualusta pidetään tasaisen kosteana itämisen aikana.
Steviaa voi kasvattaa ruukussa valoisassa ja lämpimässä paikassa. Kesällä kasvin voi viedä ulos lämpimälle ja suojaiselle kasvupaikalle, kun hallanvaara on ohi. Stevia on hallanarka.
Satoa voidaan korjata kasvukauden aikana. Lehtiä voi kuivata esimerkiksi ripustamalla versot ilmavaan paikkaan. Stevian lehtien elintarvikekäyttöä kuitenkin rajoitetaan EU:ssa: Ruokaviraston mukaan kuivattuja tai tuoreita lehtiä ja niistä tehtyä vesiuutetta saa käyttää teetyyppisenä tuotteena, mutta lehtiä ei saa käyttää esimerkiksi leivonnaisten tai jogurttien makeuttamiseen.












