• Etusivu
  • Kasvillisuus

Luonnon oma makeutusaine: STEVIA

Rakentajan toimitus
Julkaistu 13.01.2012
20121_29172.jpg

Stevia rebaudiana

Mikä se on?

Asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva Stevia on kasvisuku, johon kuuluu noin 240 kasvia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Vuonna 1931 ranskalaiset kemistit eristivät stevialle makean maun antavat glykosiidit. Näille yhdisteille annettiin nimet steviosiidi ja rebaudiosiidi. Stevia rebaudianan lehdistä saadaan siis glykosideistä koostuvaa stevia-tiivistettä, joka on 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri ja kestää myös kuumentamista - eikä sisällä kaloreita! Stevia voi siis olla esimerkiksi diabeetikoille tai kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille mainio, kaloriton ja glukoositon makeutusaine. Stevia on sallittu EU-komission päätöksellä elintarvikkeiden makeutusaineena 1.12.2011 lähtien!

Faktoja steviasta

  • Kuuluu Asteraceae-heimoon
  • Stevia rebaudiana
  • Kotoisin Etelä-Amerikasta
  • Povataan uutta supermakeuttajaa
  • Kaloriton
  • Luonnon oma makeutusaine
  • Sopii diabeetikoille
  • EU sallii käytön elintarvikkeissa
  • E960 kertoo että tuotteessa on steviaa
  • Jopa 300 kertaa makeampaa kuin sokeri
  • Esikasvatus maaliskuussa, hallanarka
  • Periaatteessa yksivuotinen

Makeutusaineena steviaa on käytetty Japanissa noin 40 vuotta ja se on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi myös Sveitsissä ja Yhdysvalloissa. Sitä käytetään myös muissa maanosissa Euroopan ulkopuolella. Maailmalla steviaa on käytetty siis jo pitkään. Suomessa ulkomailta tuotua steviaa ovat käyttäneet muun muassa vähähiilihydraattista ruokavaliota noudattavat "karppaajat".

Tänä päivänä steviaa viljellään ja käytetään sallitusti makeuttajana useissa Aasian maissa, kuten Kiinassa (maailman suurin stevian tuottaja), Japanissa (maailman suurin stevian kuluttaja), Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa ja Malesiassa. Myös Etelä-Amerikan valtiot, Brasilia, Colombia, Paraguai ja Uruguai ovat suuria stevian kuluttajia.

Stevian taustoista

Stevia on peräisin Keski- ja Etelä-Amerikan puolitrooppisilta ja trooppisilta alueilta; tarkemmin ottaen Paraguaysta. Kasvi tunnetaan stevian ohella monella muulla kuvaavalla nimellä; mm. candyleaf, makealehti, sokerilehti ja hunajalehti. Vuosisatojen ajan ovat Brasilian ja Paraguayn Guarani -heimot käyttäneet Steviaa Matee-teen ja lääkejuomien makeuttamiseen.

Stevian turvallisuus

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, EFSA:n asettaman paneelin mukaan stevian sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet karsinogeenisiksi tai genotoksisiksi. Yksittäisissä jyrsijäkokeissa erittäin korkeat annokset (> 8 000 mg/kg) aiheuttivat DNA-vaurioita ja vaurioittivat solujen tumaa. Järjestön asiantuntijain suosituksen mukaan steviosidien päivittäisen saannin ei tulisi ylittää 4 milligrammaa per painokilogrammaa päivässä (vastaa 75 kiloiselle henkilöllä 0,3 g/vrk).[5] Uudempien tutkimuksien mukaan näyttöä karsinogeenisuudesta ja mutageenisuudesta ei ole. Lähde Wikibedia.

Esimerkiksi Hartwall on tutkinut ja testannut steviaa jo vuosia. Heidän mukaansa se soveltuukin mainiosti juomien makeuttamiseen; ja markkinoilla onkin jo stevialla makeutettuja juomia.

LISÄTIETOA: Lisää tietoa steviasta ja sen turvallisuudesta löydät esimerkiksi englanninkieliseltä www.eustas.org -sivustolta. Tämän artikkelin lähteenä on käytetty mm. wikibediaa sekä useita eri sivustoja (pääosin englanninkielisiä). Stevia-hakusanalla löytyy runsaasti lisää luettavaa.

Stevian kasvatus

Ohjeet on käännetty mukaillen englanninkielisiltä sivuilta www.gardeningblog.net/how-to-groe/stevia/

Itäminen: 7-10 päivää
Sadonkorjuu: 90-100 päivää
Valovaatimukset: Täysi auringonpaiste (kuumuudelta suojattuna)
Kastelu: Säännöllisesti ja usein - mutta niukasti (pidä tasaisen kosteana, mutta älä liota)
Lannoitus: Ei tarpeen. Tarvittaessa käytä typetöntä boorilannoitetta (auttaa steviosidien muodostumista ja tasaista jakautumista kasvin lehtiin)
Kasvualusta: Kevyt ja ilmava (hiekkaa voi lisätä)
Kasvatus: Hieman haastavaa aloittelijoille, mutta yrittää kannattaa. Se on periaatteessa yksivuotinen kasvi (voi saada sopivissa oloissa menestymään vielä toisenkin vuoden) ja kasvaa enintään puolen metrin korkuiseksi. Siementen itävyys on melko heikkoa, joten kannattaa kylvää 3 kertaa enemmän siemeniä kuin tarvetta on. Tummat siemenet itävät paremmin, kevyet ja vaaleat voi heittää pois.

Kylvä noin 2 kk ennen kasvukauden alkamista (maaliskuussa). Älä hautaa siemeniä, vaan ripottele pinnalle ja pidä kosteana. Lämpö edistää itämistä.

Kun steviasi kasvavat hyvin, niin voit varovasti latvoa (edistää haarautumista ja pitää matalampana) ja koulia niitä erillisiin ruukkuihin tai istuttaa lämpimään maahan. Ole kuitenkin varovainen, sillä stevia on melko hauras kasvi. Kasvualustan tulee olla kevyttä ja ilmavaa. Hyvässä kasvussa oleva stevia pitää myös suojaavasta lehtikatteesta. Sisätiloissa ja ruukussa stevia kasvaa hyvin. Pidä aurinkoisessa paikassa, mutta suojaa päivän kovimmalta paahteelta (pieni varjo iltapäivällä on siedettävä). Stevia on arka hallalle.

Tuholaiset eivät ole yleensä kiinnostuneet steviasta, mutta isommat eläimet kyllä saattavat päästä makean makuun. Torjunta tavallisilla, yrteille sopivilla aineilla.

Sato on makeimmillaan juuri ennen kukintaa - mutta laimenee kukinnan myötä. Kukkien poistaminen ei auta. Leikkaa koko kasvusto kerralla ja tee se heti aamulla. Voit käyttää lehtiä tuoreeltaan, mutta ne pitää ensin rikkoa, jotta maku pääsee oikeuksiinsa. Parasta on kuivata lehdet hitaasti (hidas kuivaaminen pitää maun tallessa; ei kuivaimeen tai uuniin)ja sitten jauhaa lehdet. Laita stevian versot roikkumaan pimeään, lämpimään ja ilmavaan tilaan, kunnes ne ovat aivan kuivia (4-5 päivää). Parhaiten saat stevian jauhettua esimerkiksi kahvimyllyllä, mutta muutkin keinot käy. Voit käyttää steviaa sokerin tapaan, mutta muista käyttää sitä vain murto-osa tavallisen sokerin määrästä (1 tl steviaa vastaa kupillista sokeria). Säilytä stevia ilmatiiviissä pakkauksessa valolta suojattuna. Kestää varastointia noin vuoden ajan.

Jauhettua steviaa
Jauhettua steviaa
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20225_78146.jpg
Ruusun kiulukat terveysmarmeladiksi
Vuosittain jää melkoiset terveyspommit käytämättä, kun ruusujen kiulukat eli ruusunmarjat jäävät kuivettumaan pensaisiin. Marjat kannattaa kerätä talteen ja valmistaa niistä vaikka omenoiden kanssa hyvää ja erittäin C-vitamiinipitoista marmeladia.
20226_78579.jpg
Vihreää voimaruokaa versoista
Talvella, kun ihminen tarvitsee vitamiineja ja voimaa, kannattaa kokeilla vihreiden versojen kasvattamista. Versottaminen on syötävien taimien kasvattamista vähässä mullassa. Se on hauskaa ja hyödyllistä!
20145_39235.jpg
Orvokki, kevään kestävä väripilkku
Orvokit puhuttelevat omalla tavallaan meistä jokaista; johtuuko se sitten kukkien muodosta, tuoksusta vai jostain muusta. Orvokin kukka on tutulla tavalla vastakohtainen. Orvokkimaisia, lievästi peilisymmetrisiä kukkia on toki monissa muissakin kasviheimoissa.Orvokit (viola) kuuluvat orvokkikasvien sukuun, johon kuuluu 400-500 lajia. Suomessa kasvaa luonnonvaraisena 17 orvokkilajia sekä lukuisia risteytyksiä. Uhanalaisiakin orvokkilajeja meillä on 5 - ja kaikki ne ovat erittäin uhanalaisia;luhtaorvokki (Viola uliginosa), mäkiorvokki (Viola collina), pahtahietaorvokki (Viola rupestris ssp. relicta), pyökkiorvokki (Viola reichenbachiana) ja rantaorvokki (Viola persicifolia).Viljeltyjä orvokkilajeja Suomessa on 3 kpl;Sarviorvokki, Viola cornuta (monivuotinen puutarhakukka)Tarhaorvokki, Viola x wittrockiana (yksivuotinen parveke- ja kesäkukka)Tuoksuorvokki, Viola odorata (perinteinen monivuotinen puutarhakukka)
202210_55319.jpg
Amos Rexissä on upeat erikoisbetonituotteet - oletko jo nähnyt?
Amos Rex taidemuseo on ollut menestys – museon avauduttua yleisölle sen oli lyhyessä hetkessä nähnyt yli sata tuhatta kävijää. Näyttely on tokiolaisen teamLab -kollektiivin luoma avajaisnäyttely. Museon ohella myös aukion kummut ovat löytäneet paikkansa kaupunkilaisten ja turistien leikkikenttänä.
20212_68566.jpg
Tärkeä kevätsuojaus
Aurinko alkaa jo mukavasti lämmittämään posken pintaa ja pian sen teho riittää lumien sulattamiseenkin. Alkukevään auringon säteillä on myös haittavaikutuksensa: lumi heijastaa uv-säteilyn moninkertaisena, joten ulkoilijan kannattaa ottaa pian aurinkosuojavoiteensa käyttöön. Suojata kannattaa nenänpäänsä lisäksi myös puutarhansa ikivihreät kasvit: havut ja alppiruusut. Auringon kilossa ne alkavat haihduttamaan, vaikkei jäisestä maasta heru vielä kosteutta tilalle.
20237_78261.jpg
Pensasmustikka lumoaa isoilla ja maukkailla marjoillaan
Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum) on kotoisin Pohjois-Amerikasta. Jalostetut lajikkeet kestävät hallaa ja melko koviakin talvipakkasia. Pensasmustikan suuret, jopa kolme kertaa metsämustikan kokoiset marjat säilyvät hyvin tuoreena sekä pakastettuna, ne tuoksuvat hyvältä ja ovat terveellisiä. Marjat ovat isoissa tertuissa, joten niitä on helppo ja nopea poimia. Yhdestä pensaasta voi saada satoa useita litroja ja sama pensas voi tehdä marjoja jopa kolmekymmentä vuotta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton