• Etusivu
  • Kasvillisuus

Oikea kasvualusta orkidealle

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.08.2023
20238_82778.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Orkideat kasvavat luonnossa useimmiten kiinnittyneinä puiden oksistoihin (epifyytit). Osa niistä kasvaa sammaleisten kivien päällä (litofyytit) tai maan pinnan kevyessä humuksessa (humusepifyytit). Hyvin harva trooppinen laji on siis selkeästi maaorkidea; tämän vuoksi niiden kasvualustaksi ei sovellu tavanomainen multa. Kasvualustan tulee olla lisäksi ilmavaa, sillä tropiikin runsaista sateista huolimatta orkideoiden juuret kuivuvat ilmavirtauksen seurauksena nopeasti sateiden välillä.

Erilaiset orkideat tarvitsevat myös erilaiset kasvualustat. Joidenkin orkidealajien juuret viihtyvät nopeasti kuivahtavassa alustassa, toisten tasaisessa kosteudessa. Paksujuurisille lajeille tarvitaan karkeampaa kasvualustaa kuin ohutjuurisille.

Perhosorkidea (Phalaenopsis)

Perhosorkideat kasvavat luonnossa puiden oksilla juuret enemmän tai vähemmän paljaina. Ne ovat sopeutuneet ympäristöön, jossa juuret imevät päivittäisistä sateista nopeasti tarvitsemansa kosteuden. Tämän vuoksi perhosorkidea istutetaan ilmavaan kasvualustaan, joka kuitenkin sitoo kosteutta sen verran, ettei sitä tarvitse kastella päivittäin.

Perhosorkidean kasvualusta voidaaan vaihtaa lähes milloin vain. Ihanteellisin aika on kukinnan päätyttyä, kun juurten päissä tai lehdissä näkyy selvää uutta kasvua.

Perhosorkideoiden tavallisin kasvualusta koostuu noin sormenpään kokoisista kaarnanpaloista (80 %) sekä kosteutta pidättävästä turpeesta, jota voi käyttää noin 20 % tilavuudesta. Näiden lisäksi ruukkuun voi sekoittaa ruokalusikallisen verran hiiltä.

Perhosorkidea (Kuva: Adobe Stock)
Perhosorkidea (Kuva: Adobe Stock)

Kaarnan maatumisen vuoksi kasvualusta kannattaa vaihtaa suunnilleen kolmen vuoden välein. Jos kasvualustan ilmavuus menetetään, juuret mätänevät herkästi. Joskus perhosorkideoilla on juuren tyvessä vanha taimiaikainen sammal- tai turvepaakku. Silloin alusta kannattaa vaihtaa melko pian jopa suoraan kaupasta tuodulle orkidealle, koska tiivis paakku voi olla juurille tuhoisa.

Alustanvaihto aloitetaan kastelemalla juuret vihreiksi, jolloin niistä tulee taipuisampia. Kasvi nostetaan ylös ruukustaan ja vanha alusta karistetaan ja huuhdellaan kokonaan pois. Mädäntyneet, litteät ja huonot tummanruskeat juuret leikataan tyvestä asti pois.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Orkidea istutetaan varovasti mielellään entiseen ruukkuunsa. Hyvin rei’itetyt, läpinäkyvät muoviruukut ovat parhaita, sen sijaan lasiruukkuja kannattaa välttää. Kannattaa tarkistaa, ettei aluslautanen tuki pohjan ilmareikiä. Muoviruukun voi sijoittaa myös suojaruukkuun. Jos juuret eivät enää taivu entisille paikoilleen, niitä voi lyhentää. Uusia kasvaa kyllä tilalle. Kaikkia juuria ei tarvitse saada mahtumaan ruukkuun. Kun juuret on aseteltu ruukkuun, ilmankierto varmistuu parhaiten niin, että alimmaksi ja ruukun keskelle laitetaan suurimmat kaarnan palaset ja pienempiä reunoille. Turve ja hiili asetellaan kerroksittain kaarnan sekaan. Pinnalle voi jättää turvetta hieman enemmän, jos ruukussa on muuten hyvä ilmankierto. Ruukun sivuillekin voi tehdä tarvittaessa lisäreikiä.

Alustan vaihdon jälkeen on hyvä odottaa pari päivää, että juurivauriot umpeutuvat. Sen jälkeen kastelu voi olla viikon verran hieman tiheämpää, kunnes kaarna ja turve alkavat sitoa kosteutta. Pari tippaa astianpesuainetta vähentää veden pintajännitystä, jolloin se imeytyy alkupäivinä paremmin kasvualustaan.

Venuksenkengät (Paphipoepdilum)

Venuksenkengät ovat humusepifyyttejä. Niiden kasvualustaan valitaan 40 % keskikarkeaa kaarnaa, 30 % turvetta, 25 % perliittiä ja loput hiiltä.

Ruskean karvan peittämät juuret ovat jäykkiä ja helposti katkeavia. Juuren tyven alle asetettu stryrox-pala tai ylösalaisin käännetty pieni istutusruukku ehkäisee tyven mätänemistä. Kastelu on ympäri vuoden tasaista, talvella kuitenkin vähäisempää.

Kirjavalehtisten lajien valontarve on tasavärisiä pienempi.

Venuksenkenkä (Kuva: Adobe Stock)
Venuksenkenkä (Kuva: Adobe Stock)

Puikkokämmekät (Dendrobium)

Dendrobium nobile (Kuva: Adobe Stock)
Dendrobium nobile (Kuva: Adobe Stock)

Puikkokämmekät ovat ohutjuurisia epifyyttejä. Kasvualustaan voi laittaa 25 % hienojakoista kaarnaa, 25 % turvetta sekä 50 % perliittiä.

Mahdollisimman pieni ruukku estää veden seisomista alustassa ja edistää kasvin viihtymistä. Sopiva alustan vaihtoaika on uusien juurien ollessa parin sentin mittaisia.

Puikkokämmekät tarvitsevat paljon valoa ja ne kannattaa viedä kesäksi ulos auringon poltetta varoen.

Cambriat

Cambria-kauppanimellä myytävät orkideat ovat usean lajin risteymiä. Niiden juuristo on yleensä ohuehkoa, joten kasvualustan tulee olla vastaavasti hienojakoista, mutta sopivasti vettä läpäisevää.

Kasvualustaan valitaan 50 % keskikokoista ja sitä hienompaa kaarnaa, 25 % turvetta sekä 25 % perliittiä.

Kasvualusta on pidettävä kasvuaikana tasaisen kosteana, talvella hieman kuivempana. Epätasainen kastelu näkyy lehdissä vekkeinä, jotka eivät oikene.

Kymbidit (Cymbidium)

Kymbidit ovat rotevan kokoisia maaorkideoita. Kasvualustaan valitaan 50% vaihtelevan kokoista kaarnaa ja 50% turvetta. Lisäksi seokseen voi lisätä reilun ruokalusikallisen hiiltä.

Mahdollisimman pieni ruukku edistää kukintaa. Juuret täyttävät ruukun nopeasti. Jos uudet varsimukulat eivät enää mitenkään mahdu ruukun pinnalle, ruukun voi vaihtaa muutamaa senttiä suurempaan. Toinen vaihtoehto on jakaa juuripaakku, mihin tarvitaan yleensä rautasahaa ja järeitä otteita. Ruukunvaihtoaika on varhainen kevät, jonka jälkeen kasvi viedään kesäksi ja aina myöhään syksyyn asti ulos. Kesällä kasvualustaa pidetään kosteana, mutta viileänä talvikautena lähes kuivana.

Kymbidi (Kuva: Adobe Stock)
Kymbidi (Kuva: Adobe Stock)

Katleija (Cattleya)

Kaupoissa myytävät pienikukkaiset katleijaristeymät ovat yleensä melko ohutjuurisia ja pitävät siitä, että kasvualusta kuivahtaa lievästi kasteluiden välillä.

Alustan voi rakentaa vaihtelevan kokoisesta kaarnasta, johon sekoitetaan 20–30 % turvetta sekä ruokalusikallisen verran hiiltä. Paras aika vaihtaa kasvualusta on uusien juurten ollessa parin sentin mittaisia. Ilmava alusta ei maadu herkästi, mutta kasvin koko voi pakottaa ruukunvaihtoon tai kasvin jakamiseen.

(Kuva: Adobe Stock)
(Kuva: Adobe Stock)

Ludisia (Ludisia)

Tummalehtinen Ludisia on epätavallinen orkidea sikäli, että se sietää alustassaan jopa multaa. Jotta alusta pysyy koko ajan tasaisesti kosteana, sen voi koostaa kaikkein hienojakoisimmasta kaarnasta, turpeesta ja perliitistä, kaikkia yhtä paljon. Ludisian varresta on helppo juurruttaa uusia pistokkaita.

Vandat

Komeakukkaiset vandat ovat useimmiten Ascocendoja, Vanda- ja Ascocentrum -sukujen risteymiä. Niitä voi kasvattaa lasimaljassa paljasjuurisena, mutta myös ruukussa, jossa on suuria kaarnan- ja hiilenpaloja. Kerralla kastellaan reilusti ja sitten juurten annetaan kuivahtaa. Vandat tarvitsevat paljon valoa.

Täydellinen kasvualusta orkideallesi

Biolan Orkideakasvualusta mahdollistaa optimaaliset kasvuolosuhteet erityyppisille orkidelajeille. Erikseen pakattujen ainesten avulla on helppo koota kullekin orkidealajille sopivin kasvualusta. Kasvattajan kannattaa miettiä myös omat kastelutottumuksensa ja kasvatusympäristönsä ja muuttaa ainesten koostumusta niiden mukaisesti!

Tee orkideallesi sopiva kasvualusta Biolan Orkideakasvualustalla. (Kuva: Biolan)
Tee orkideallesi sopiva kasvualusta Biolan Orkideakasvualustalla. (Kuva: Biolan)

Orkidealle sopivaa lannoitetta

Kasvaakseen ja kukkiakseen orkideat tarvitsevat myös lannoitusta. Orkideat voivat kukkia mihin aikaan vuodesta tahansa. Nyt ei tarvitse enää miettiä, milloin orkideoita kuuluu lannoittaa: Rain Mix by Biolan Orkidealannoite soveltuu kaikille orkidealajeille ja sitä käytetään vuoden ympäri kaikilla kastelukerroilla. Rain Mix pohjautuu kuuluisaan Michigan State Universityn kehittämään MSU-orkidearavinteeseen, jonka nimeen myös ammattilaiset vannovat. Lannoite on riittoisa, sitä annostellaan vain 0,5 g/l vettä.

20238_28509.jpg

Tuoteperheen suunnittelu sekä kasvatusohjeet on toteutettu yhteistyössä Suomen Orkideayhdistyksen kanssa.

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20237_78846.jpg
Miksi lupiineista pitäisi päästä eroon?
Lupiini on Suomen luontoon villiintynyt vieraslaji. Se on alun perin kotoisin läntisen Pohjois-Amerikan vuoristoista ja on monen muun haitallisen vieraslajin tapaan tuotu Suomeen koriste- ja rehukasvina. Ensimmäiset havainnot luontoon karanneista lupiineista tehtiin 1800-luvun lopulla. Lupiini on myös myrkyllinen, vaikka pienen määrän syöminen ei yleensä aiheuta oireita.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
20224_77843.jpg
Pihasuunnitteluun kuuluu
Pihasuunnitteluun kuuluu useita erilaisia vaiheita, joiden soisi alkavan jo tonttia hankittaessa ja talon paikkaa suunniteltaessa. Maaston muotoilut, tontin kuivatus sekä kaikki pihan toiminnot kannattaa miettiä mahdollisimman tarkkaan, jotta sopivilla rakenne- ja sijoitusratkaisuilla saadaan helpotettua pihaelämän arkea. Kasvivalintojen puntarointi onkin sitten helpompaa ja usein myös mieluisampaa.
201911_61304.jpg
Kierrätä ja lajittele oikein joulunakin
Jouluna totutusti tulee enemmän roskaa ja jätettä. Osan tästä pystyisi jo alun alkaen välttämään mutta muodostuneesta jätteestä voit askarrella uutta tai kierrättää uusiokäyttöön kuten kinkkurasvan. Kaikkea mitä et pysty käyttämään uudelleen, muista hävittää ne asianmukaisesti.
20124_30315.jpg
Näin perustat kukkaniityn - OSA 5/5
OSA 5: Kukkaniityn hoitoVaikka kauniina kukkiva niitty onkin helppohoitoinen esimerkiksi leikattavaan murmikkoon verrattuna, niin kyllä sekin kaipaa säännöllistä huolenpitoa. Niittyä tulee niittää ja niittojäte kerätä pois. Näin se käy:
20235_81963.jpg
Maanpeittokasvi perennoiden väleihin? Asiantuntija vastaa
Mitä matalaa, aikaisin viheriöivää perennaa istuttaisin syysleimujen (45–60 cm) väleihin? Paikka on aurinkoinen, Oulusta 100 km etelään. Istutusaluetta katsotaan yläviistosta, joten etualalla olevat kasvit eivät peitä tyhjää näkymää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton