Onko pihavierailulle tullut käärme vaarallinen?

Kyyn (Vipera berus) voi tavata lähes koko Suomessa, yleensä laikuittain joko runsaasti tai harvakseltaan. Keväisin se hakeutuu lämpimille paikoille auringonottoon ja kallioille voi säännöllisesti kokoontua useitakin kyitä lämmittelemään.

Kyyn lisäksi Suomessa tavataan kahta tarhakäärmeiden heimoon kuuluvaa lajia, rantakäärme (Natrix natrix) ja kangaskäärme. Kangaskäärmettä kutsutaan myös kanervakäärmeeksi ja sitä tavataan oikeastaan vain Ahvenanmaalla. Rantakäärme on yleinen se on vain eteläisessä Suomessa. Se liikkuu yhtä sulavasti niin maalla kuin vedessä ja on ketterä kiipeämään. Se viihtyy kaikenlaisten rehevien vesien lähellä, myös merenrannalla.

Näiden lisäksi käärmettä muistuttaa vaskitsa, joka todellisuudessa on jalaton lisko. Vaskitsa ei ole myrkyllinen. Vaskitsa on käärmeitä kömpelömpi ja hidasliikkeisempi. Reilun 30 cm mittaiseksi kasvavan vaskitsan paras tuntomerkki on liikkuva pupilli. Käärmeillä pupilli ei liiku.

Käärmelajien tunnistaminen on oikeastaan aika helppoa. Tunnistamista vaikeuttaa se, että värejä on useita ja etenkin kun käärme on musta, osa tunnusmerkeistä häipyy.

Kyyn tyypillinen tunnusmerkki on selässä oleva sahanteräkuvio. Vastaavasti rantakäärmeen selkeä tunnusmerkki on niskatäplät, jotka ovat keltaiset. Ne voivat olla myös valkeat tai oranssit. Kummankin käärmeen tunnusmerkit häipyvät, jos kyseessä on musta yksilö. Tällöin on havainnoitava muita seikkoja.

Rantakäärmeellä on päälaella, silmien takana suuria kilpimäisiä suomuja. Kyyllä vastaavia ei ole. Kyyn silmät ovat punaiset ja silmäterä on viivamaisen kapea soikio, kun rantakäärmeen silmäterä on pyöreä. Rantakäärme on pitkä ja varsin ohut. Sen ruumista luonnehditaan "ruoskamaiseksi". Tyypillinen pituus on 75–90 cm. Kyy taas täysikasvuisenakin hieman lyhyempi ja paksumpi. Kyyn tyypillinen pituus on noin 60 cm. Molemmista lajeista on kuitenkin löydetty myös pidempiä yksilöitä.

Kesäkuun alussa 2023 astui voimaan laki, jolla kyy rauhoitettiin eikä sitä saa enää perusteettomasti tappaa tai häiritä. Kyystä voi olla ihmisille hyötyä, sillä se syö jyrsijöitä, jotka puolestaan voivat levittää punkkeja. Suomessa kyitä elää melkein koko maassa. Ne eivät ole aggressiivisia, vaan pyrkivät väistämään ja pakenemaan ihmistä. Jos kyy puree, se tekee sen viimeisenä keinonaan. Vaikka Suomessa todetaan vuosittain noin 50–150 kyyn puremaa, on puremaan kuollut ihminen edellisen kerran viime vuosituhannella.

Rantakäärme on vaaraton hyötyeläin, joka on rauhoitettu eikä sitä saa tappaa. Se käytännössä luikkii liukkaasti karkuun ihmistä tai vaikkapa uteliasta lemmikkikoiraa.

Kuten kyy ja rantakäärme myös vaskitsa on rauhoitettu. Sisiliskon tapaan se pudottaa helposti häntänsä, jos kokee olevansa vaarassa.

Lähteet:
Luontoliiton Kevätseuranta
Suomen eläimet: 3. Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat.
WWF Suomi wwf.fi