Palsternakka – myöhäissyksyn herkku, joka makeutuu pakkasessa

Palsternakka on kulkenut pitkän tien luonnonkasvista viljellyksi hyötykasviksi. Palsternakan villiä kantamuotoa tavataan Euroopassa, ja sen levinneisyys ulottuu Etelä-Euroopasta Pohjolan eteläosiin. Palsternakkaa on käytetty ravinto- ja lääkekasvina jo antiikin aikana. Euroopassa se oli pitkään tärkeä juures, mutta sen merkitys väheni myöhemmin muiden viljelykasvien, kuten perunan ja porkkanan, yleistyessä.

Palsternakan tieteellinen nimi Pastinaca on yhdistetty latinan ruokaa tarkoittavaan sanaan pastus. Suomessa palsternakasta on käytetty myös nimiä morajuuri, pastinakka ja pasternakka.

Palsternakka sisältää ravintokuitua, folaattia ja useita kivennäisaineita. Siinä on muun muassa kaliumia ja magnesiumia sekä jonkin verran C-vitamiinia. Palsternakka on juurekseksi melko kuitupitoinen ja tuo ruokaan myös hiilihydraatteja ja energiaa.

Joillekin siitepölyallergikoille palsternakka voi aiheuttaa allergiaoireita. Marttojen mukaan palsternakan aiheuttama yliherkkyys ei välttämättä häviä keittämällä tai pakastamalla.

Palsternakka sopii hyvin sosekeittoihin, uunijuureksiin, patoihin ja gratiineihin. Sen makeahko ja aromaattinen maku voimistuu erityisesti paahdettaessa. Kiusaustyyppisenä uuniruokana tai juustolla gratinoituna palsternakka maistuu niin kalan kuin lihan kanssa. Patoihin ja keittoihin palsternakkaa on osattu käyttää kautta aikain täyteläisen maun antajana.

Perunaa palsternakka täydentää loistavasti. Kokeile perunasoseessa korvata osa perunasta palsternakalla. Sose saa samalla makeahkoa, aromaattista makua. Palsternakkasose sopii hyvin esimerkiksi syksyn lammaspatojen, karitsan ja sieniruokien lisäkkeeksi. Myös sienimuhennos saa palsternakasta oivan makuparin.

Kun haluat palsternakasta makua liemiin, yhdistä palsternakkaa porkkanan, purjon, juurisellerin ja persiljan kanssa. Näin saat maistuvat liemet kastikkeisiin, keittoihin, patoihin ja uuniruokiin. Palsternakka on merkittävä tekijä tuomaan ruokaan täyteläistä, makean pyöreää, aromaattisen mausteista makua.

Palsternakkaa voi käyttää myös raakana esimerkiksi dippikasviksena tai raasteena. Raasteeseen sopivat mehevyyttä tuomaan esimerkiksi omena ja appelsiini tai öljypohjainen salaatinkastike. Palsternakka toimii hyvin myös paahdettuna lämpimissä salaateissa.

Paahdetut palsternakat

• 6 tuoretta palsternakkaa
• 0,5 dl rypsiöljyä
• suolaa, mustapippuria
• 0,5–1 dl hienoksi jauhettua parmesaanijuustoa
  
  Kuori palsternakat kuorimaveitsellä ja halkaise ne pituussuuntaan neljään osaan. Paloittele edelleen noin kahdeksan sentin pituisiksi paloiksi.
  Siirrä palsternakkapalat uunivuokaan tai pellille ja pyöräytä joukkoon öljy ja mausteet, lopuksi myös hienojakoinen parmesaaniraaste.
  Paahda 200-asteisessa uunissa kypsiksi ja rapeiksi eli 30–45 minuuttia.

Palsternakkapaistos

• 4 palsternakkaa
• noin 1 dl vettä
• tilkka kasvisfondia
• 2,5 dl maitoa
• 100 g sulatejuustoa
  
  Kuori ja leikkaa palsternakat poikittain viipaleiksi. Keitä palsternakkaviipaleita muutama minuutti pienessä vesimäärässä, johon on lisätty tilkka kasvisfondia.
  Siirrä juurespalat liemineen uunivuokaan.
  Kuumenna maito kattilassa ja anna sulatejuuston sulaa joukkoon koko ajan sekoittaen. Kaada seos uunivuokaan. Kypsennä 225-asteisessa uunissa noin 15 minuuttia.

Lähteet: Martat, Fineli (THL), Kotimaiset Kasvikset ry