Näin autat huonekasvejasi selviämään talven pimeydestä

Listasimme yleiset ohjeet huonekasvien talvihoitoon. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kasvit ovat yksilöitä ja lajien hoito-ohjeet vaihtelevat myös talviaikaan.

Kasvit hidastavat kasvuaan talvikuukausien ajaksi, joten niiden vedentarvekaan ei ole sama kuin kesän kasvukaudella. Liiallinen kastelu voi johtaa kasvin mädäntymiseen. On kasvikohtaista, paljonko vettä ne tarvitsevat. Yleensä kasvit, joilla on suuret ja ohuet lehdet, tarvitsevat enemmän vettä kuin pieni- ja paksulehtiset sekä vahapintaiset kasvit.

Miten sitten tarkistaa, tarvitseeko kasvi vettä? Työnnä sormesi parin sentin syvyyteen multaan tai kokeile paljonko ruukku painaa. Talvella useimpien kasvien multa saa kuivahtaa kunnolla ennen seuraavaa kastelua. Hyvä muistisääntö on tarkistaa aina mullan kosteus ennen kastelua. Kun kastelet, kastele kunnolla, sillä juuret tarvitsevat vettä. Tasaista kastelua vaativat kasvit kannattaa kastelun helpottamiseksi istuttaa altakasteluruukkuun.

Kellastuvat tai kuihtuvat lehdet ovat yleensä merkki siitä, että huonekasvia on kasteltu liikaa. On kuitenkin huomioitava, että lehtien kuivuminen voi olla merkki myös siitä, että ruukkuun on kertynyt liikaa vettä. Käytä siis kukkaruukkuja, josta liika vesi pääsee pois esimerkiksi pohjassa olevan reiän kautta.

Koska talvinen aikaa ei ole huonekasvien kasvukausi, ruukun mullan lannoitus lopetetaan. Juuriston lannoittaminen saattaa jopa aiheuttaa ongelmia. Pimeänä ajanjaksona huonekasvi ei hyödynnä sille annettua lannoitetta välttämättä kokonaan. Se saattaa johtaa suolojen kertymiseen sekä palovammoihin kasvien juuristossa. Lisäksi kasvin luonnollinen kasvukierto häiriintyy. Kasvukauden jatkaminen keinotekoisesti johtaa yleensä kitumiseen ja jopa menehtymiseen.

Poikkeuksen tekevät talvella kukkivat kasvit, kuten syklaamit ja joulukaktukset, joiden lannoitusta jatketaan kukinnan ajan.

Kukapa ei kaipaisi kesäaikaa ja valoa – niin myös huonekasvit. Koska valon määrä vähenee, tulisi kasvit siirtää paikkaan, jossa ne saavat mahdollisimman paljon luonnonvaloa.

Älä kuitenkaan käännä kasvia turhaan, sillä lehdet kääntyvät valoa kohden ja se vaatii kasvilta energiaa. Seuraamalla aktiivisesti huonekasvien vointia löydät oikean sijoituspaikan nopeasti.

Useat huonekasvit viihtyvät viileämmässä ja kosteissa olosuhteissa. Vaikka kasvit pitävätkin viileämmästä ilmasta, ne eivät silti siedä vetoa. Yritä siis saada huonekasveillesi mahdollisimman tasainen lämpötila. Kotien sisäilma on huonekasveille usein turhan kuiva ja lämmin. Erityisesti talviaikainen lämmittäminen kuivattaa sisäilmaa entisestään. Lisäksi kuiva ja lämmin ilma saa lehdenkärjet ruskettumaan sekä kehrääjäpunkit ja ripsiäiset lisääntymään.

Kerää kasveistasi ryhmiä, jolloin saat helposti luotua niille oman, sopivan kostean, pienilmaston kasvien luovuttaessa vesihöyryä. Vesihöyry jää jälleen kasvien lehtien "vangiksi", jolloin ilma kasvien ympärillä säilyy sopivan kosteana.

Vaihtoehto on käyttää ilmankosteuttajaa tai säilyttää vesiastiaa kasvien läheisyydessä. Ideana on lisätä kosteutta ilmaan – älä siis laita kasvejasi suoraan vesialtaaseen.

Muistathan pyyhkiä pölyt myös huonekasveistasi, sillä lehden pinnalla olevat huokoset tukkeutuvat helposti. Puhdista kasvit käyttäen pehmeää liinaa tai harjaa sekä suihkuttamalla lehdille vettä. Nukkapintaisia lehtiä sekä kaktuksia voi puhdistaa pehmeällä sudilla varovasti harjaamalla.

Poista vahingoittuneet sekä selkeästi sairaat lehdet, koska myös ne voivat sisältää kasvisairauksia tai tuholaisia. Hyönteiset viihtyvät pölyisellä pinnalla ja rungon uurteissa, mikä tekee niiden havaitsemisen hieman hankalammaksi. Talvella huonekasvisi on alttiimpi tuhoille lepotilansa takia. Kasvukauden aikana huonekasvit pystyvät korjaamaan tuholaisten aiheuttamia vahinkoja helpommin.