• Etusivu
  • Hoitotyöt

Istutusetäisyydet haltuun – anna kasveille tilaa kasvaa

Tiina Painokallio
Päivitetty 07.06.2025
20241_83360.jpg

Kasvit viihtyvät parhaiten, kun ne saavat tarpeeksi tilaa ympärilleen – ryhmäistutus myös helpottaa hoitoa. (Kuva: Adobe Stock)

Yleensä kasvit kannattaa istuttaa yhtenäisiin ryhmiin. Näin puutarhaan saadaan selkeä tilajako ja kasveja on helpompi hoitaa. Perennoita, pensaita ja lehtipuita voi istuttaa toukokuusta syyskuulle, eli koko kasvukauden ajan. Paakut kastellaan hyvin sekä ennen istutusta että sen jälkeen.

Perennat

Perennat istutetaan hieman entistä syvempään, mieluusti 1–2 cm multaa paakun päälle.

  • Jättiläisperennat istutetaan 70–100 cm:n välein.
  • Pioni ja muut isohkot perennat istutetaan 60 cm:n välein.
  • Syysleimukukka ja sen kokoiset istutetaan 50 cm:n välein.
  • Jättiläispäivänkakkara ja sen kokoiset istutetaan 30 cm:n välein.
  • Maksaruohot ja muut pienet perennat istutetaan 10–15 cm:n välein.

Lue lisää istutusvinkkejä

<p data-block-key="1j04x">Eri perennalajien istutusväli vaihtelee kasvin koon mukaan. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Eri perennalajien istutusväli vaihtelee kasvin koon mukaan. (Kuva: Adobe Stock)

Pensaat

  • Paljasjuurisia aitataimia istutetaan 3–4 kpl/metri.
  • Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1,5–3 kpl/metri. Taimet voivat olla valmiiksi haarottuneita astiataimia tai paljasjuurisia taimia.
  • Pienet koristepensaat istutetaan 50–70 cm välein.
  • Keskikokoiset koristepensaat 70–100 cm välein.
  • Isot koristepensaat 100–150 cm välein.
  • Herukkapensaat istutetaan 150–200 cm välein.
  • Karviaiset 100–150 cm välein.
  • Vadelmatistutetaan 50 cm välein, riviväli vähintään 150 cm.
<p data-block-key="0ldcn">Pensaat istutetaan käyttötarkoituksen ja kasvutavan mukaan – aitataimet tiheämmin, koristepensaat väljempään. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Pensaat istutetaan käyttötarkoituksen ja kasvutavan mukaan – aitataimet tiheämmin, koristepensaat väljempään. (Kuva: Adobe Stock)

Lehtipuut

Lehtipuut istutetaan entiseen kasvusyvyyteen.

Istutuskuopan on oltava vähintään 60 cm syvä ja saman verran leveä. Paranna kasvualustaa lisäämällä noin puolet uutta multaa. Tiivistä maata voi keventää turpeella ja hiekalla. Tiiviissä ja kosteassa maassa voi kumpuistutus olla tarpeen.

Istutusetäisyys muihin kasveihin sekä rakennuksiin nähden riippuu puun kasvuleveydestä. Hevoskastanjasta kasvaa jopa 10 m leveä, pylväspihlaja taas jää parin metrin levyiseksi. Istutusetäisyyteen vaikuttaa myös puiden rooli: halutaanko tiheää näkösuojaa vai ovatko puut yksittäin koristepuina.

Istutusleikkauksessa poistetaan tarpeen vaatiessa vain teräväkulmaiset, latvukseen sisään kasvavat, vaurioituneet ja heikot oksat sekä kilpalatva. Saman toimenpiteen voi tehdä hoitoleikkauksena tulevina keväinä.

Näin tuet puun

<p data-block-key="1catt">Lehtipuiden istutuksessa oikea etäisyys muihin kasveihin ja rakenteisiin varmistaa terveellisen kasvun ja kauniin lopputuloksen. (Kuva: Adobe Stock)</p>
Lehtipuiden istutuksessa oikea etäisyys muihin kasveihin ja rakenteisiin varmistaa terveellisen kasvun ja kauniin lopputuloksen. (Kuva: Adobe Stock)
Hoitotyöt
hyötykasvit
kasvit
aikataulut
istutus
kasvatus
pensaat
perennat
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20227_77188.jpg
Omenapuiden leikkaaminen
Omenapuu, jota ei leikata, tulee pian liian tiheäksi ja tuottaa huonompaa satoa. Tiiviissä kasvustossa taudit alkavat vaivaamaan eikä valoa pääse riittävästi latvuksen sisälle.
Taloyhtiön kaunis piha
Puutarhamyymälä Muhevainen tarjoaa laajan kasvivalikoiman ja asiantuntevaa palvelua viherrakentamiseen.
Hoidettu ja siisti taloyhtiön piha nostaa asuntojen arvoa. Puutarhamyymälä Muhevaiselta löydät kaikki pihan kasvit ja paljon muuta istutuksiin ja puutarhanhoitoon. Pihakasvien lisäksi myymälöistämme löytyvät siemenet, mullat, lannoitteet, ruukut ja käsityökalut. Löydät meiltä apua myös taloyhtiön pihan suunnitteluun ja neuvoja toteutukseen.
Alppiasteri
Perennat kukkivat keväästä syksyyn
Kun valitset perennapenkkiin sekä keväällä, keskikesällä että syksyllä kukkivia lajeja, saat nauttia kukkaloistosta pitkään. Sopivien lajien valinnassa voit hyödyntää kokoamaamme ryhmittelyä eri aikaan kukkivista perennoista.
20225_78227.jpg
Yksi- ja monivuotiset kukat puutarhassa – koristekasvit rytmittävät ja rikastuttavat puutarhaa
Puutarhassa kasvavat koristekasvit voidaan jakaa karkeasti neljään eri luokkaan: yksivuotiset kukat, monivuotiset kasvit eli perennat, puut ja pensaat. Hyvällä suunnittelulla voit istuttaa pihallesi harmonisen kokonaisuuden, jossa erityyppiset kasvit täydentävät toisiaan.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Usein kysyttyjä kysymyksiä kasvihuoneen huollosta ja käytöstä
Mitä huoltoa kasvihuoneeni tarvitsee?Liukuoven laakerit kannattaa öljytä vuosittain. Syksyllä, kun olet tyhjentänyt kasvihuoneen kaikesta kasvijätteestä, pese kasvihuone sisältä kuumalla vedellä ja mäntynestesaippualla. Pese kasvihuone ulkopuolelta keväisin.Minulla on vihreärunkoinen kasvihuone, tarvitseeko sitä maalata usein?Ei tarvitse, kasvihuoneesi runko on polttomaalattua alumiinia ja kestää vähintään kymmenen-viisitoista vuotta ilman huollon tarvetta.Kestävätkö muoviset kennolevyt pohjoista ilmastoa?Kestävät hyvin. Kennolevyjen materiaali on polykarbonaattia, joka on erittäin iskunkestävä ja sitkeä materiaali, ei naarmuunnu helposti ja on käytännössä särkymätön. Kennolevyn UV-suojaus kestää koko kasvihuoneen käyttöiän. Polykarbonaatti kestää lämpötiloja -100... +120°C . Liuottimia tai voimakkaita pesuaineita ei saa käyttää kennolevyjen pesuun. Kennolevyn hyvä lämmöneristyskyky tekee siitä erinomaisen materiaalin kasvihuoneisiin.Miten suojaan kasvihuoneeni talvella?Suosittelemme kasvihuoneen peittämistä esimerkiksi kevytpeitteellä. Tavallinen lumikuorma ei vahingoita kasvihuonetta, mutta puista tai räystäiltä tippuvat lumipaakut voivat niin tehdä. Kiristä kevytpeite huolellisesti, lepattava peite rikkoutuu helposti.
20233_81073.jpg
Persilja on varsinainen vitamiinipommi
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton