• Etusivu
  • Kasvillisuus

Yksi- ja monivuotiset kukat puutarhassa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.07.2022
20225_78227.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Puutarhassa kasvavat koristekasvit voidaan jakaa karkeasti neljään eri luokkaan: yksivuotiset kukat, monivuotiset kasvit eli perennat, puut ja pensaat. Hyvällä suunnittelulla voit istuttaa pihallesi harmonisen kokonaisuuden, jossa erityyppiset kasvit täydentävät toisiaan.

Yksivuotiset kesäkukat


Istutettavat kasvit valitaan kasvupaikan valoisuuden mukaan. Valtaosa ryhmäkasveista on varsin sopeutuvaisia, mutta oikea kasvi oikealla paikalla helpottaa paljon kotipuiutarhurin jokapäiväisiä rutiineja. Varjossa viihtyvät lumihiutale, ahkeraliisa, orvokki ja verenpisara. Auringon puolelle sopivat mm. verbena, samettikukka, pelargonia, petunia ja lobelia.

Ryhmäkasvien avulla voi myös täydentää perenna- ja kivikkoryhmiä tai tuoda vaihtelua havupuuryhmiin. Niillä voidaan paikkailla myös sipulikukkien jättämiä aukkoja. Istuta kesäkukat kevytsoralla tai tiilenpaloilla salaojitettuun astiaan. Käytä istutukseen hyvin kompostoitunutta puutarhamultaa. Mullan joukkoon voi sekoittaa lannoitetta, esim. lannoiterakeita.

Lue lisää kesäkukista

Perennat


Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia kasveja, joista saat pihaasi kukkaloistoa useiksi vuosiksi eteenpäin. Useimpien perennojen maanpäälliset osat kuihtuvat talven saapuessa. Perennojen kasvu alkaa jälleen keväällä juurakoiden silmuista. Poikkeuksena ovat muutamat ikivihreät perenna-lajikkeet, joiden versot talvehtivat.

Perennoja voi yhdistellä pensaiden, havujen ja köynnösten kanssa siten, että kukinta jatkuu läpi kasvukauden. Perennoja löytyy useita lajeja ja ne soveltuvat hyvinkin moniin käyttötarkoituksiin, jopa sellaisiin paikkoihin, joissa pensaat eivät menesty. Perennoilla voidaan monissa tapauksissa myös helpottaa pihan hoitoa, mm. korvata jatkuvasti leikattavaa nurmikkoa.

Lue lisää perennoista

Pohjustava työ tehdään alkukeväällä


Huhti–toukokuussa, kun lumet ovat sulaneet, päästään poistamaan kuihtunut kasvusto. Tällöin perennaryhmä myös haravoidaan kevyesti. Kevätlannoitus ja mahdollinen ylläpitokalkitus tehdään, kun perennapenkki on siistitty. Perennoilla on erilaisia vaatimuksia lannoitetason ja maan happamuuden suhteen. Yleinen ohje on, että suurten ja reheväkasvuisten perennojen ravinnetarve on suurempi kuin pienten ja hentokasvuisten. Ylläpitokalkitus (esim. monille kivikkokasveille) riittää muutaman vuoden välein. Puutarhan kalkitukseen käytetään dolomiittikalkkia tai rakeista puutarhakalkkia, joka on helppokäyttöistä mm. lisäkalkituksena.

Kevätlannoituksen käytetään yleensä yleislannosta tai kanankakkaa. Mikäli kompostimultaa on saatavilla, toukokuussa on hyvä levittää sitä perennapenkin pintaan.

Keväällä perennapenkkiä voidaan laajentaa tai tehdä paljaisiin kohtiin paikkausistutuksia. Aikaisin istutetut taimet ehtivät samana kasvukautena muodostaa runsaan kasvuston ja useat lajit kukkivatkin kauniisti heti ensimmäisenä kesänä.

200611_1891.jpg

Kesäkuu on kasvun aikaa


Kesäkuussa kasvu on voimakasta, mutta myös rikkakasvit kasvavat nopeasti ja helpoin tapa torjua ne on poistaa kaikki yllimääräiset heti niiden ilmestyttyä. Myös erilaisia tuholaisia on liikkeellä ja kasvustoja pitääkin tarkkailla läpi koko kasvukauden. Kotipuutarhaan suositeltavia tuholaisten torjunta-aineita ovat mm. malasiini ja pyretriinipitoinen puutarha-aerosoli. Etanoita varten on puutarhamyymälöistä saatavana etanasyöttiä.

Kesäkuussa nautitaan kasvusta, mutta ei unohdeta kastelua, ellei sada riittävästi. Kastelu on tärkeää varsinkin jos kasvi on istutettu samana keväänä. Veden on päästävä juuristoon saakka ja sitä suositellaan annettavaksi 3–5 litraa / taimi. Kastelun jälkeen on pinta hyvä harata sen kuohkeuttamiseksi, jolloin siemenrikkakasvien itäminen vaikeutuu ja veden haihtuminen vähenee.

Korkeat perennat (esim jaloritarinkannukset) tarvitsevat usein tukemista. Ne on hyvä tukea jo kesäkuussa, ennen kuin kasvusto pääsee liian suureksi. Puutarhamyymälöistä on saatavana erilainen valikoima kasvitukia, mutta tuen voi tehdä myös itse.

Heinäkuun kukkaloistoa


Heinäkuussa kukkaloisto on usein parhaimmillaan. Perennojen tulevien kukintojen varmistamiseksi kannattaa seurata tuholaistilannetta. Heinäkuussa esimerkiksi etanat voivat herkutella kuunliljan lehdillä, jolloin etanasyötin hankkiminen auttaa tilannetta. Yleissääntönä onkin, että jo kukkineiden kasvien kukkavarret leikataan pois. Näin juurakko vahvistuu ja varmistat seuraavan vuoden kukinnan. Myös kasvin lehdistö pysyy kauniimpana kukinnan jälkeen, kun kuihtuneet kukat poistetaan. Näin ei kuitenkaan suositella tehtäväksi muun muassa sormustinkukalle ja unikoille.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Elokuussa on jälleen aika laajentaa perennapenkkiä


Elokuussa kasvivalikoimat ovat myymälöissä parhaimmillaan. Loppukesällä istutetut perennat ehtivät hyvin juurtua ennen talven tuloa ja saavat etulyöntiaseman seuraavaa kasvukautta varten kukkiakseen runsaasti heti seuraavana kesänä. Uuden perennaryhmän perustamiselle elokuu on myös otollista aikaa.

Elokuun aikana tehtävistä hoitotöistä tärkein on ns. syyslannoitus, jolla parannetaan perennojen talvenkestävyyttä ja seuraavan vuoden kukintaa. Elokuussa lannoitetaan fosfori- ja kaliumpitoisella syyslannoksella (30-40 g /m2) tai syyslannoitteella.

Loppukesästä myös kuihtuneita kukkia poistetaan tarpeen mukaan.

Syyskuulla jatketaan perennojen istuttamista


Alkusyksystä kannattaa istutaa kukkasipuleita, jotta saataisiin jo varhaiskevääksi kukkaloistoa, perennojen vasta alkaessa nousta maasta. Puutarha tarjoaa näin silmäniloa pidemmäksi aikaa. Sipulit istutetaan joko perennojen väleihin tai perennapenkkiä perustaessasi perennojen ympärille. Istuksissa noudatetaan mahdollisesti mukana tulevia ohjeita. Näyttävimpiä sipulikukat ovat ryhmiin istutettuna. Ennen syysmyrskyjä voi ihailla kasvien erilaisia syysvärejä. Perennoista hienon syysasun omaavat ainakin lyhtykoiso oransseine lyhtyineen, kultatyräkki, syyshohdekukka ja kurjenpolvet loistavilla syysväreillään.

(Kuva: Shutterstock)
(Kuva: Shutterstock)

Talvisuojaus lokakuussa


Syys–lokakuussa kuihtuvien kukkien varsia ei leikata, vaan jätetään pystyyn talveksi. Pystyyn jätetyt varret keräävät paremmin lunta taimien suojaksi. Samalla siemenet jäävät lintujen hyödynnettäväksi. Kun maa routaantuu 1–2 cm, arimmat perennat voi suojata havuilla, talvisuojaturpeella tai kuivilla puunlehdillä.

Lue lisää pihan kasvillisuudesta.

Lisää tietoa löydät myös Puutarha.netin Kasvikortistosta

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_81654.jpg
Mitä puita on kuvassa? Asiantuntija vastaa
Mitä puita ovat nuo erikoisen näköiset puut, ehkä kuusilajit, kuvassa? Puu muodostaa erikoisen "maton" ympärilleen.
20206_65164.jpg
Juhannustaikoja ja -tekoja luonnon puolesta
Suomessa juhannuksen juhlintaan on kansanperinteissä kuulunut juhannustaiat. Nykyään usko taikuuteen on huomattavasti hiipunut. Kovin harva enää kokee kutsumusta juosta alasti nokkospuskan läpi tai saunan jälkeen yhdeksännen ojan kohdalle kurkkimaan, josko tuleva elämänkumppani siellä makoilisi.On sitten taikauskoa ja sulho taikka morsmaikku hakusessa tai ei, nyt on kuitenkin hyvä aika kirmata pelloille ja niityille kierimään ja keräämään Suomen luonnolle vastikään haitalliseksi ilmoitettuja kasveja.
lammas tuijottaa kameraa
Lampaanvilla herättää kiinnostusta kotipuutarhureissa
Yhdeksi kiinnostavaksi tuotteeksi edellisillä kevätmessuilla on noussut Lampaanvillan käyttö puutarhan hyvinvointiin. Saattaa kuulostaa erikoiselta ajatukselta, mutta lampaanvillasta on itseasiassa paljon hyötyä puutarhan istutuksille.Lampaanvilla on uusiutuva raaka-aine, jonka hiilijalanjälki on pieni. Se säästää energiaa ja kaikki tuotteet ovat täysin biohajoavia. Lampaanvilla edistää kasvien kasvua ja se sisältää tärkeitä ravintoaineita, kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Lampaanvillatuotteet varastoivat jopa 1/3 tilavuuttaan vastaavan määrän vettä, minkä ne sitten vapauttavat hitaasti ympärilleen.
20214_65048.jpg
Mitä multasormen tulisi tietää legionellasta?
Multa- ja kompostituotteiden käsittelyyn liittyviä legionelloositapauksia on alkanut tulla esiin myös Euroopassa viime vuosien aikana. Legionella tarttuu bakteereja sisältäviä vesiaerosoleja tai pölyhiukkasia hengittämällä ja haavojen kautta iholta. Jos tietää tarpeeksi legionellasta, multamaisten tuotteiden legionellojen vuoksi sairastumisen voi välttää varokeinoilla ja suojautumisella.TEKSTI: MIKKO LEHTONEN
201910_60862.jpg
Allergikon joulumuistio
Joulu on pullollaan jouluperinteitä, jotka saattavat aiheuttaa herkemmille allergisia reaktioita. Mitä kaikkea sitten pitäisi ottaa huomioon, jotta joulu sujuisi mahdollisimman mukavasti – myös allergikon näkökulmasta? Tässä tulee laadittuna pieni listaus yleisimmistä allergiaoireita aiheuttavista asioista, joita suomalainen joulukoti ja jouluperinteet pitävät sisällään.Huomaathan että lista ei ole aukoton, vaan listan ulkopuolelta löytyy vielä monta mahdollisesti oireita aiheuttavia tuoksuja sekä ruoka-aineita. Muun muassa erilaiset suklaat saattavat sisältää pähkinää ja gluteenia, joten ole tarkkana lahjaostoksilla.
20238_82722.jpg
MIlloin havupuut istutetaan? Asiantuntija vastaa
Milloin on hyvä aika istuttaa havupuun taimia? Paikkana Etelä-Lappi, en tiedä tarkkaa vyöhykettä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton