• Etusivu
  • Hoitotyöt

Perhospuutarha

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.04.2020
20116_26878.jpg

Neitoperhonen nautiskelee valkoisessa leimukukassa

Komeita ritariperhosia, täpläsiipisiä neitoperhosia, herkän kauniita lanttuperhosia ja monia muita perhoslajeja voit houkutella puutarhaasi oikeilla kasvivalinnoilla. Perhoset kiittävät puutarhuria pölyttämällä kasvillisuutta ja tuovat iloa jo pelkällä olemassaolollaan!

Monet perhoslajit ovat vähentyneet perinnemaisemien harvinaistuessa, koska yleensä juuri ketojen ja niittyjen kukkaset houkuttelevat perhosia. Perhospuutarhoilla voidaan auttaa siis myös uhanalaisten perhoslajien säilymistä. Puutarhassa voi auttaa myös kasvilajien säilymistä, jos sinne valitaan luonnonkasveja ja erityisesti harvinaistuneita lajeja.

Voit tutustua tarkemmin kasveihin Kasvikortistossa!

Perhoset viihtyvät puutarhassa, jonka kasvillisuus on runsasta

Kasvustoltaan rikas puutarha tarjoaa suojaa ja ravintoa monille eri perhoslajeille. Perhoset suosivat myös tiheitä kasvustoja, joissa voi siirtyä helposti kukasta toiseen. Kun kukkaryhmässä on lisäksi eri aikaan kukkivia mesikasveja, niin puutarhassa riittää mettä koko kesäksi.

  • Kukkivat ja tuoksuvat kasvit houkuttelevat perhosia.
  • Niittykasvit houkuttelevat lajeja, joille keto on luonnollinen elinympäristö.
  • Yrtit ovat hyviä mesikasveja.
  • Mahlapuut (mm. koivu) ovat perhosten suosiossa.

Koska useimmat perhoslajit tarvitsevat aurinkoa, on perhospuutarhalle tai niitä houkutteleville kasvilajeille syytä valita aurinkoinen paikka. Sen olisi myös hyvä olla tuulensuojaisa; pohjoispuolelle kannattaa laittaa esimerkiksi tuulensuojaistutuksia - etelä- ja länsipuolilla ei taas saisi olla mitään varjostavaa.

Päiväperhosten värinäkö on erinomainen

Nauhukset houkuttelevat perhosia
Nauhukset houkuttelevat perhosia

Päiväperhoset erottavat hyvin esimerkiksi kasvien punaiset kukinnot. Kukkien keltainen väri ja UV-valo yhdistyvät perhosen silmissä puolestaan mehiläispurppuraksi. Se on väri, jota ihminen ei erota, mutta houkuttelee pölyttäjiä.

Vaikka kasvien kukinnot olisivat vaatimattoman näköisiä, ne saattavat olla parhaita mesikukkia perhoselle. Monissa keltaisissa kukissa on myös kuviointeja eli mesiviittoja, joiden avulla perhoset suunnistavat ravinnon ääreen.

Myös muut hyötyvät

Puutarhan kukat antavat ravintoa perhosten lisäksi myös muille hyönteisille, kuten kimalaisille. Kimalaiset keräävät kukilta mettä ja siitepölyä takajalkojen siitepölyvasuihin, joissa ne kulkeutuvat kätevästi pesään toukkien ravinnoksi.

Perhospuutarhan kasvit

Perhosten ruokavalion tärkeä osa on siis kukkien mesi. Perhospuutarhaa suunniteltaessa sinne kannattaa valita eri aikaan kukkivia mesikasveja - niin perhosiakin riittää paikalle pidemmän ajan. Kukkivia kasveja tulisi olla kaikkina aikoina kasvukaudesta. Erityisesti keväällä ja syksyllä, kun kukkivia luonnonkasveja on vähän, puutarha tarjoaa perhosille ruokaa. Tosin kukinnan pääpainon pitäisi olla keskikesällä ja alkusyksyllä, jolloin perhosia on eniten. Yöllä ja päivällä liikkuville perhosille tulisi myös olla omat vaihtoehtonsa. Samoja kukkia kannattaa istuttaa samaan kohtaan suurempi ryhmä, että perhoset havaitsevat ne paremmin.

Perhospuutarhaan sopivat esimerkiksi seuraavat perennat: punahattu, mäkimeirami, harjaneilikka, illakko, punaväriminttu ja noropunatähkä. Punahatut eli auringonhatut ovat erityisesti päiväperhosten mieleen. Näiden lajien lisäksi voidaan istuttaa yöperhosten suosimaa 1 -vuotista valkotupakkaa. Valkotupakka houkuttelee perhosia makealla tuoksullaan, joka voimistuu iltaisin. Ravinnonhaussa voi tällöin nähdä mm. kierto- ja etelänpäiväkiitäjän. Puutarhan perennoista myös illakko tuoksuu voimakkaasti.

Perhosten houkutteluun tarvitaan myös rikkaruohoja. Niiden voi antaa kasvaa puutarhan reunoilla, kompostin vierellä tai takapihan syrjäisimmällä paikalla. Nokkonen, pietaryrtti ja karhunputki ovat monien perhostoukkien ravintoa. Vaikka rikkaruohojen kitkeminen on tärkeää, on hyvä muistaa, että ilman toukkia ei ole perhosiakaan.

Ilman toukkia ei ole perhosiakaan
Ilman toukkia ei ole perhosiakaan

Parhaimpia mesikasveja:

  • akankaalit (Ajuga)
  • asterit (Aster)
  • iisoppi (Hyssopus officinalis)
  • kaunokainen (Bellis perennis)
  • kaunokit (Centaurea)
  • nätkelmät, mm. tuoksuherne (Lathyrus)
  • ohdakkeet (Cirsium)
  • ruusuruohot (Knautia)
  • salviat (Salvia)
  • törmäkukat (Scabiosa)
  • virnat mm. hiirenvirna (Vicia)
  • vuohenjuuret (Doronicum)
Hiirenvirna
Hiirenvirna

Muita perhosten suosikkeja:

  • harsokukat (Gypsophila)
  • härkit mm. hopeahärkki (Cerastium)
  • ikiviuhkot (Limonium)
  • kohokit (Silene)
  • laukkaneilikat (Armeria)
  • neilikat (Dianthus)
  • piikkiputket (Eryngium)
  • taskuruohot (Thlaspi)
  • tervakot eli käenkukat (Lychnis)
  • tähtiputket (Astrantia)
Hopeahärkki
Hopeahärkki

Mesikasvit kukintakuukausittain:

Toukokuussa kukkivat:

  • keväällä kukkivat esikkolajit (Primula)
  • idänsinililja (Scilla sibirica)
  • kevätvuohenjuuri (Doronicum orientale)
  • näsiät (Daphne)
  • tarharistikki (Aubrieta x cultorum)
  • tunturipitkäpalko (Arabis alpina) ja muut pitkäpalkolajit
  • vihmapensaat (Cytisus)
Kevätvuohenjuuri
Kevätvuohenjuuri

Kesäkuussa kukkivat:

  • keltapäivänlilja (Hemerocallis lilio-asphodelus)
  • kultaköynnöskuusama (Lonicera x tellmania)
  • mirrinminttu (Nepeta x faassenii)
  • oranssihernepensas (Caragana aurantiaca)
  • pihasyreeni (Syringa vulgaris)
  • puistosyreeni (Syringa x henryi)
  • ruohosipuli (Allium schoenoprasum)
Keltapäivänlilja
Keltapäivänlilja

Heinäkuussa kukkivat:

  • iisoppi (Hyssopus officinalis)
  • isokaunosilmä (Coreopsis grandiflora)
  • keltasauramo (Anthemis tinctoria)
  • laventeli (Lavandula angustifolia)
  • loistotädyke (Veronica austriaca)
  • mäkimeirami (Origanum vulgare)
  • punahattu (Echinacea purpurea)
  • rantakukka (Lythrum salicaria)
  • ruusuruoho (Knautia arvensis)
  • syysleimu, valkokukkainen (Phlox paniculata sp.)
  • varjolilja (Lilium martagon)
Isokaunosilmä
Isokaunosilmä

Elokuussa kukkivat:

  • kanadanpiisku (Solidago canadensis)
  • kaukasiantörmäkukka (Scabiosa caucasica)
  • punatähkä (Liatris spicata)
  • punaväriminttu (Monarda didyma)
  • ryytisalvia (Salvia officinalis)
  • sinipiikkiputki (Eryngium planum)
Sinipiikkiputki
Sinipiikkiputki

Syksyllä kukkivia mesikasveja:

  • kallionauhus (Ligularia dentata)
  • purppurapunalatva (Eupatorium purpureum)
  • sinipallo-ohdake (Echinops bannaticus)
  • soihtunauhus (Ligularia x hessei)
  • syyshohdekukka (Helenium autumnale)
  • syysmaksaruoho (Sedum spectabile)
  • syyssyreeni (Buddleja davidii)
  • valkoalpi (Lysimachia clethroides)
Ruohosipuli houkuttelee perhosia
Ruohosipuli houkuttelee perhosia

Voit tutustua tarkemmin nähin kasveihin Kasvikortistossa!

Pontuskin pitää perhosista
Pontuskin pitää perhosista
Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20226_45906.jpg
Lehtipensasaidan leikkaaminen
Istutusleikkaus tehdään aina keväällä joko istutuksen yhteydessä tai syksyllä istutetuille taimille seuraavana keväänä. Piiskataimet leikataan noin 10 sentin korkeudelta ja haaroittuneet aitataimet 2–3 silmun päältä. Tarkoituksena on saada taimet haaroittumaan mahdollisimman alhaaltaja näin aidasta tulee tiheä alhaalta saakka. Myös vapaasti kasvavan aidanteen taimet leikataan samalla tavoin. Jos astiataimi on hyvin haaroittunut alhaalta asti, sitä ei tarvitse leikata.
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Usein kysyttyjä kysymyksiä kasvihuoneen huollosta ja käytöstä
Mitä huoltoa kasvihuoneeni tarvitsee?Liukuoven laakerit kannattaa öljytä vuosittain. Syksyllä, kun olet tyhjentänyt kasvihuoneen kaikesta kasvijätteestä, pese kasvihuone sisältä kuumalla vedellä ja mäntynestesaippualla. Pese kasvihuone ulkopuolelta keväisin.Minulla on vihreärunkoinen kasvihuone, tarvitseeko sitä maalata usein?Ei tarvitse, kasvihuoneesi runko on polttomaalattua alumiinia ja kestää vähintään kymmenen-viisitoista vuotta ilman huollon tarvetta.Kestävätkö muoviset kennolevyt pohjoista ilmastoa?Kestävät hyvin. Kennolevyjen materiaali on polykarbonaattia, joka on erittäin iskunkestävä ja sitkeä materiaali, ei naarmuunnu helposti ja on käytännössä särkymätön. Kennolevyn UV-suojaus kestää koko kasvihuoneen käyttöiän. Polykarbonaatti kestää lämpötiloja -100... +120°C . Liuottimia tai voimakkaita pesuaineita ei saa käyttää kennolevyjen pesuun. Kennolevyn hyvä lämmöneristyskyky tekee siitä erinomaisen materiaalin kasvihuoneisiin.Miten suojaan kasvihuoneeni talvella?Suosittelemme kasvihuoneen peittämistä esimerkiksi kevytpeitteellä. Tavallinen lumikuorma ei vahingoita kasvihuonetta, mutta puista tai räystäiltä tippuvat lumipaakut voivat niin tehdä. Kiristä kevytpeite huolellisesti, lepattava peite rikkoutuu helposti.
20222_76878.jpg
Sahaa oksat käden käänteessä - Tukikahva helpottaa työskentelyä
Heiluvien ja hankalasti tavoitettavien oksien katkaisu aiheuttaa usein tuskaa puutarhatöissä. Sujuvaan sahaukseen kehitetty Keo-oksasaha tekee katkaisusta nopeaa ja vaivatonta yhdellä kädellä. Sahaa voi käyttää muiden terien kanssa myös moniin muihin kotinikkarin sahaustöihin.
20232_80935.jpg
Viirivehka (Spathiphyllum)
Viirivehka (Spathiphyllum) on kestävä ja viehkeä huonekasvi, joka sopii hyvin vihersisustamiseen. Kaupoissa on tarjolla noin 30–45 senttiä korkeaksi kasvavaa pikkuviirivehkaa (S. floribundum) ja komeaviirivehkan (S. Floribundum-ryhmä) lajikkeita. Huonekasveiksi on jalostettu monia erikokosia lajikkeita; komeaviirivehkan lajikkeista ainakin 'Clevelandii' ja Isoviirivehka 'Mauna Loa' kasvavat yli puolimetrisiksi.
202310_83213.jpg
Pakkanen tuo haasteita kasveille
Kasvit kasvavat ja kehittyvät omaan tahtiinsa vaihe vaiheelta. Ne reagoivat valon määrään, säähän ja vuodenaikoihin. Useimmat kasvit pitävät vuodenkierron jossakin vaiheessa lepotauon. Lämpimissä ja kuivissa maissa tämä sijoittuu kuivaan kauteen. Maapallon pohjoisosissa, jossa lämpötilavaihtelut vuoden aikana ovat suuria, lepojakso sijoittuu alhaisen lämpötilan jaksoon.
20115_26026.jpg
Miten eroon sammaleesta?
Pihanurmikossa kasvaa ruohoa tupsu siellä, toinen täällä – mutta sammal kyllä viihtyy mainiosti. Miten sammalesta pääsisi eroon?Sammal valtaa nopeasti paikan, jossa nurmikko ei syystä tai toisesta oikein menesty. Sammal viihtyy varjoisessa paikassa, tiivistyneessä sekä happamassa maassa. Usein maa on myös liian kosteaa ja ravinneköyhää. Valo-olosuhteita harvemmin voi parantaa, mutta muulla tavoin nurmikon kasvuolosuhteita voidaan pyrkiä parantamaan. Kun nurmikko voi hyvin, niin sammal ei sille elintilakilpailussa pärjää.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton