Säilöntä
Kuva: Kotimaiset Kasvikset ry / Teppo Johansson
Elokuu on puutarhaviljelijälle kiireistä aikaa. Puutarhan satoa valmistuu ja sitä säilötään talven varalle. Mansikat on jo säilötty, mutta vielä odottavat vuoroaan muut marjat, omenat ja vihannekset.
Pakastaminen
Pakastaminen on hyvä, nopea ja varma keino säilöä kesän maut. Sen hyvänä puolena on tuotteiden pitkä säilyvyys ilman säilöntäaineita ja sokeria. Pakastettavaksi sopivat lähes kaikki puutarhan tuotteet. Kaaleista kuitenkin vain (lyhyenä sesonkina saatavat) kukka- ja parsakaali sopivat hyvin pakastettavaksi.
Herneet, pavut ja kaalit vaativat esikiehautuksen ennen pakastamista. Lanttua ja porkkanaa voi pakastaa valmiina soseina, esikiehautettuina kuutioina tai raasteina. Purjoa voi pakastaa valmiina renkaina. Voimakasaromisena purjo helposti antaa makua muihin pakastimessa säilytettäviin. Purjo onkin syytä pakata hyvin tiiviisti hajua läpäisemättömään rasiaan tai kääreeseen, esim. alumiinifolioon.
Mustaherukasta pakastettuna tulee useimpien mielestä liian hapan sellaisenaan syötäväksi. Kannattaakin kokeilla mustaherukan pakastamista miedossa sokeriliemessä.
Kakkujen ja jäätelöannosten koristelua varten voi pakastaa punaherukoita ja pihlajanmarjoja terttuineen. Jos kiireet ovat esteenä mehujen höyrystämiselle herukoiden kypsyessä, voi marjat pakastaa sellaisenaan roskineen päivineen ja höyrystää mehut vähitellen talven aikana. Mehu irtoaakin paremmin pakastetuista marjoista.
Kuivaaminen
Kuivaaminen on hyvä vaihtoehto pakastamiselle. Säilyttämiseen tarvitaan vähemmän tilaa ja energiaa kuin pakastettaessa. Sen ainoa huono puoli on C-vitamiinipitoisuuden laskeminen ilman hapen vaikutuksesta. Kuivatut tuotteet ovat käyttökelpoisia kotonakin käytettynä, erityisen hyvin ne sopivat retkikäyttöön ja kesämökillä ruokaa laitettaessa.
Kuivattavaksi sopivat kasvikset, kuten porkkana, palsternakka, lanttu selleri, punajuuri, sipuli, purjo, lehtikaali, raparperi, yrtit ja sienet. Kasvikset voi kuivata viipaleina, sipulit ja purjo renkaina ja keittojuurekset vaikkapa raasteena ja sekoittaa kuivina sopiviksi yhdistelmiksi ja pakata kerta-annoksiksi.
Marjoista kuivattavaksi sopivat pihlajanmarjat, marja-aronia, puolukka ja mustikka. Mustikka tosin menettää hieman makuaan kuivattuna. Kesän viimeisistä mansikoista voi kuivata lapsille makeita välipaloja. Mansikka kuivuu ohuina viipaleina säilyviksi makeisiksi. Kuivatusaika on pitkä, lähes kymmenen tuntia. Lämpötila pitää olla tasainen, jotta mansikat eivät homehdu.
Kuivattavaksi sopivat myös ruusunkiulukat ja kirsikat. Nämä kuivuvat nopeimmin puolitettuina ja kirsikoista kannattaa poistaa kivi. Omenista saa talven tv-iltoihin mukavaa naposteltavaa kuivaamalla niitä renkaina. Omenarenkaat kuivuvat vaikka keittiön katossa naruun ripustettuna. Omenien väri pysyy parempana, jos ne kastaa ennen kuivaamista vedellä laimennettuun sitruunamehuun.
Pienet erät kuivuvat kotona sähköuunissa tai leivinuunin jälkilämmössä. Kuivaamiseen on kokeiltu jopa pyykinkuivauskaappia. Tehokkaimpia ovat kasviskuivurit, joista on saatavilla erikokoisia malleja pöytäkokoisista isompiin kuivureihin.
Yrtit ja sienet kuivuvat 30-35 °C lämpötilassa. Marjat ja vihannekset tarvitsevat korkeampaa, noin 50 °C lämpötilaa. Kuivausta jatketaan kunnes yrtit ja sienet ovat haperan kuivia ja vihannekset ja marjat tuntuvat nahkeilta. Kuivatessa kasvisten paino putoaa tuorepainosta noin kymmenesosaan. Kuivuminen tapahtuu nopeammin, kun kuivattavat ovat ohuina kerroksina, ja niitä käännellään muutaman kerran kuivaamisen aikana. Paksu kerros kuivuu hitaasti ja vaarana on homehtuminen.
Kuivatut tuotteet säilytetään valolta suojattuna paperipusseissa tai lasi- ja muovipurkeissa huoneenlämmössä. Hyvin kuivuneet kasvikset säilyvät useita vuosia.