• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kasvikset kuuma ruokateema

Rakentajan toimitus
Päivitetty 14.03.2013
20087_12161.jpg

Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.

Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.

Puoli kiloa päivässä

Tuoreiden, lähellä tuotettujen kasvisten saatavuus on nyt parhaimmillaan. Puolen kilon kasvistavoitteen saavuttaa vähällä vaivalla, kun varaa päivän jokaiselle aterialle, aamu- ja välipalat mukaan luettuina aina jotain mieleistään kauden kasvista. Yhteensä määrä on kuusi omaa kourallista. Aamupalalle, lounaalle, välipalalle, päivälliselle ja iltapalalle näppituntumalla sisällytetyt kasvikset takaavat, että suositus toteutuu. Kasviksista saa väri-iloa ja miellyttäviä makukokemuksia, terveyttä ja hyvää oloa.

Kukaan ei voi tosissaan väittää, ettei pidä kasviksista. Kun kokeilee erilaisia vaihtoehtoja kymmenistä, jopa sadoista erilaisista vaihtoehdoista, omat suosikit nousevat. Monipuolinen käyttö toisaalta takaa sen, ettei kasviksiin voi kyllästyä. Pelkästään kaalilajeja on kymmenkunta erilaista, samoin on kymmenittäin erilaisia juureksia ja sipuleita. Niin kaalit, juurekset kuin sipulitkin ovat erinomaiseen ravintoarvoonsa nähden hinnaltaan suorastaan halpoja. Lisäksi voi käyttää salaatteja, joita tuotetaan sekä avomaalla että kasvihuoneissa. Voi valita mietoja tai voimakkaita, vihreitä tai punaisia, rapeita tai pehmeitä. Tomaattien, kurkkujen ja paprikoiden valikoimaa täydentävät kesäkurpitsat, avomaan kurkut, munakoisot, maissit ja lehtiselleri.

Viittä väriä päivässä

Kasviksia kannattaa suosia sesonkien mukaan, käyttää niitä, joita kulloinkin saadaan läheltä ja tuoreena. Mitään yksittäistä kasvista ei ravitsemuksellisesti voi nostaa ylitse muiden, vaan jokaisessa on omat hyvää tekevät aineensa. Kasvikset voidaan karkeasti jakaa värien perusteella viiteen ryhmään: vihreisiin, sinisen ja lilan sävyisiin, punaisiin, kelta-oransseihin sekä ruskean ja valkoisen värisiin. Kun syö joka päivä jotain jokaisesta väriryhmästä, saa tarpeelliset ravintoaineet ja hyvät bioaktiiviset aineet.

20087_12163.jpg
20087_12164.jpg

Juuri nyt kannattaa tutustua palkokasveihin. Tutun herneen lisäksi meillä kasvatetaan vihreää taitepapua, keltaista vahapapua, litteää leikkopapua ja jo jonkin verran härkäpapuakin. Papuja saa parhaiten tuoreina loppukesällä ja syksyllä. Puolen kilon kasvistavoitteeseen kuuluvat vihannesten ja juuresten lisäksi myös marjat ja hedelmät, yrtit, idut, versot ja sienet. Peruna sen sijaan on perusruokaa, ja sitä suositellaan puolen kilon kasvismäärän lisäksi ruokavalioon 2 - 5 kappaletta päivää kohti.

Kasviskokkaus haltuun

Yksi syy suomalaisten vähäiseen kasvisten käyttöön selittyy sillä, ettei suomalaiseen ruokakulttuuriin ole perinteisesti kuulunut esimerkiksi lämpimiä kasvislisäkkeitä. Monesti luullaan, että vain raakoina rouskutetut vihannekset ovat terveellisiä. Kasviksia on hyvä syödä sekä raakoina että kypsennettyinä. Niitä voi kypsentää höyryssä, paistaa pikaisesti vokkipannulla ja lisätä osaksi tuttuja ruokalajeja niin kattilaan, pataan kuin uunivuokaankin. Moni allerginen voi syödä kasviksia kypsennettyinä, mutta ei raakoina.

20087_12162.jpg

Poimi kokeiltuja, kasvispainotteisia ruokaohjeita osoitteesta www.kotimaisetkasvikset.fi -> keittokirja. Inspiroidu kokkaamaan kasviksia vaihdellen kautta koko vuoden.

Lähde: Kotimaiset Kasvikset ry, viestintäpäällikkö Pirjo Toikkanen
Kuvat: Kotimaiset Kasvikset ry, Teppo Johansson

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20234_81546.jpg
Hedelmien muumiotauti? Asiantuntija vastaa
Muumiotautia on nyt myös päärynöissä ja luumuissa, aikaisemmin oli vain Samo-omenassa. Onko löytynyt mitään estoainatta tautiin? Samo-omenasta sain sen viime vuonna aika hyvin loppuyksystä häviämään ihmisen virtsalla, lieneekö sattuma?Olen vienyt aina muumio-omenat ynnä muut kaatopaikalle.
20233_81073.jpg
Persilja on varsinainen vitamiinipommi
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.
20227_78206.jpg
Viherpeukalon kevättöitä
SisätyötViherkasvitkaipaavat uutta multaa. Viimevuotiset ravinteet on kulutettu ja nyt tarvitaan uutta potkua tulevaan kasvukauteen!Ennen mullanvaihtoa viherkasvit kastellaan kunnolla pari päivää aikaisemmin, jotta kasvien nestejännitys on kunnossa. Vanhat ruukut pestään puhtaaksi astianpesuaineella. Mikäli likaa ei saa kunnolla irti, niin laitetaan suojakäsineet käsiin ja levitetään rätillä wc:n puhdistusainetta ruukun reunoihin; annetaan vaikuttaa hetki ja pestään lika pois. Ruukku on vaihdettava isompaan, jos kasvin juuret täyttävät koko ruukun. Kaktukset, mehikasvit sekä useat paksujuuriset kasvit viihtyvät kuitenkin paremmin pienissä ruukuissa. Mullanvaihdon yhteydessä kasveista voi ottaa myös pistokkaita; kasvin saa näin samalla helposti uudistettua. Pistokkaat voi laittaa suoraan multaan juurtumaan tai antaa juurten kasvaa vesilasissa.Myös taimikasvatusta voi itse harrastaa. Kesän apinan-, kehä-, sametti-, timantti- ja olkikukat, krassit, sinitähtöset, tuoksupielukset, tsinniat, päivänhatut, härmesalviat ja portulakat laitetaan maaliskuun lopussa/huhtikuun alussa kasvatukseen. Myös paprikan siemeniä voi laittaa multaan ja kasvattaa taimet kesää varten. Taimikasvatuslaatikon päälle laitetaan muovi, jotta siemet saavat itää kosteassa.Varastossa talvehtineet kasviton aika herätellä kevääseen. Ne tuodaan pikku hiljaa lämpimämpään ja valoisempaan. Pelargonia on syytä leikata hieman, rumimpia osia pois, ja vaihtaa uuteen multaan sekä valoon ja viileämpään huoneeseen. Dahlian juurakot voidaan jakaa ja esikasvattaa, jotta kukinta aikaistuisi hieman.
20219_72731.jpg
Puutarhurin syystoimet
Puutarha valmistautuu tulevaan kevääseen jo syksylläHuolella tehdyt syystyöt varmistavat puutarhan seuraavan kasvukauden onnistumisen. Syksy on puutarhanhoidon tärkeimpiä ajanjaksoja: nyt luodaan tulevan kevään kasvun onnistumisen edellytykset. Onkin syytä luottaa syksyyn mainiona istutussesonkina. Aurinko ei paahda taimia uuvuksiin, ja lyhenevät ja viilenevät päivät sekä kostea maa varmistavat hyvän kasvuunlähdön.
20225_78170.jpg
Hajuton ja haitaton kierrätys
Jätekaapin astiat on täynnä haisevia purkkeja ja puolitäysiä roskapusseja. Maitokartongit löyhkäävät tiskipöydällä ja yksi roskapusseista on vuotanut pahanhajuista nestettä roskastian pohjalle. Pantilliset ja pantittomat kaljatölkit ovat erottamattomina yhteistuumin keränneet kärpäsiä viime viikon perjantaista saakka ja yhdessä tölkissä taitaa olla tupakantumppeja sisällä. Biojätepussi on olemassa, mutta se on unohtunut muiden roskien alle.Tällainen kaoottisuus on saavutettavissa nopeasti, jos roskien lajitteluun ja säilyttämiseen ei käytä lainkaan aikaa tai vaivaa. Ja tämän kaoottisuuden siivoamiseen aikaa ja vaivaa vasta meneekin.
202310_83203.jpg
Myrkylliset sienet
Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton