• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen metsien myrkylliset sienet

Tunnista myrkkysienet

Tiina Painokallio
Päivitetty 10.06.2025
202310_83203.jpg

Sienestys on mainio tapa viettää aikaa luonnossa koko perheen kesken. Lasten kanssa retkeillessä on tärkeää korostaa, että poimitaan vain tuttuja ja turvallisia sieniä – ja ihaillaan myrkkysieniä vain katseella. (Kuva: Adobe Stock)

Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.

Missä myrkyllisiä sieniä kasvaa?

Myrkkysieniä löytyy joka puolella Suomea, joskaan kaikkia lajeja ei joka puolella maatamme olekaan. Punaista kärpässientä kasvaa koko maassa sekä metsässä että pihoissa keskikesästä lähtien. Valkokärpässieniä löytyy havu- ja sekametsistä elo-syyskuussa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa

Harvinaista kavalakärpässientä löytyy lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Viime vuosina on havaintoja tehty myös laajemmalta alueelta ja kavalakärpässienen oletetaan levinneen hieman idemmäs. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla syynä sienen leviämiseen. Siniharrastajien tekemät havainnot on erittäin helppo ilmoittaa esimerkiksi laji.fi -sivustolla.

Pantterikärpässientä tavataan Etelä-Savoa myöten. Suippumyrkkyseitikkiätaasen löytyy pääsääntöisesti Etelä-Suomesta.Pulkkosientä tapaa puistoissa, hakkuualueilla, kotipihassa ja metsässä tietenkin.

Korvasienistä onkin ollut aiemmin juttua.

Tunnistaminen

Punainen kärpässieni on helpoin tunnistaa. Se erottuu metsästä kauniilla punaisella valkotäpläisellä lakilla.

Valkokärpässieni on puhtaan valkoinen kauttaaltaan. Se sekoitetaan helposti herkkusieneen, joten jos ei ole varma, sieni kannattaa jättää metsään. Jos kuitenkin valkoisen kärpässienen kanssa valmistusvaiheeseen asti ehtii, sienen heltat ja itiöt pysyvät valkoisina eivätkä tummu. Viimeistään silloin on syytä heittää sieni pikaisesti kompostiin.

Kavalakärpässieni on oliivinvärinen lakiltaan; lakissa saattaa olla valkoista täplää. Kaikki kärpässienet tunnistaa sienen jalassa olevasta tupista. Se jää useimmiten maan sisään, mutta on varma tunnistustapa.

Pantterikärpässienen lakki on vaaleanruskea, reunoiltaan säteittäisuurteinen ja sen pinnassa on pieniä valkoisia laikkuja kehinä. Jalka on valkoinen ja siinä on kapea rengas jalan puolivälissä. Jalan tyvessä on mukulamainen paksunnos, jonka reuna on terävärajainen.

Kärpässienille tyypillinen tuntomerkki on maan alla oleva pullistuva tyvi. Sienet kannattaa siis poimia niin sanotusti "juurineen!, jotta tunnistaminen olisi helpompaa ja varmempaa.

Suippumyrkkyseitikin lakissa on keskellä terävä huippu. Ensin lakki muistuttaa kelloa, vanhemmiten siitä tulee laakea. Sienen väri on oranssinruskea ja se tuoksuu retiisille tai raa'alle perunalle. Ruskeat ja paksut heltat ovat harvassa. Lieneekö seitikki viittaus seittiin, joka peittää sienen nuoria helttoja? Suippumyrkkyseitikin jalka on pitkähkö, siinä on epäselviä, keltaisia vöitä ja tyvi saattaa olla muuta jalkaa paksumpi.

Pulkkosieni on ruskea (sävy vaihtelee) ja väri tummenee, kun sientä koskee. Se muistuttaa hyvin paljon mustarouskua. Nuorena lakki kiertyy reunoilta sisäänpäin ja muodoltaan pyöreä, vanhana suppilo ylöspäin. Laakean lakin keskellä on lievähkö kohouma. Lakin heltat ovat eripituiset ja vaaleanruskeat. Jalan pinta on härmemäinen ja suippeneva tyven suuntaan.

<p data-block-key="pz38b">Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)</p>
Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="upnvk">Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)</p>
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="p2btu">Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)</p>
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="jxclj">Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)</p>
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
<p data-block-key="2hi17">Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)</p>
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
<p data-block-key="jyzkj">Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)</p>
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)

EDELLEEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ ON OLLA KERÄÄMÄTTÄ SIENIÄ, JOITA EI TUNNE!

Opettele siis tuntemaan metsän herkulliset ruokasienet.

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20238_59603.jpg
Herkullinen tatti herkkutatti
Kauppasienten ehdoton ykkönen herkkutatti (Boletus edulis) ilmestyy poimittavaksi toisinaan heti kesäkuussa, ja satoa voi poimia lokakuulle asti. Parasta poiminta-aikaa elellään elo- ja syyskuussa.
Villivadelma
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja.
Kateviljely on helppoa.
Vinkkejä maanpeitteisten viljelymenetelmien käyttöön
Ryytimaata ei välttämättä tarvitse muokata. Muokkaustyön voit teettää madoilla. Ryytimaata ei välttämättä tarvitse edes harata eikä kitkeäkään. Rikkaruohojen kasvun voit estää katteilla. Peitä rivivälit ja käytävänkohdat mustalla muovilla, ja rivit 5‒10 sentin paksuudelta puunlehdillä, heinällä, oljilla tai levällä.
20234_81445.jpg
Mikä on paras ajankohta puiden ja pensaiden taimien istutukselle?
Kevään kurkkiessa nurkan takaa alkaa puutarha taas heräilemään. Raskaan talven jälkeen se saattaa tarvita hieman apua päästäkseen taas loistoonsa. Kun kevään lumi ja routa sulavat, voidaan istutukset aloittaa. Vaikka kevään istutuskausi jatkuu juhannuksen tienoille asti, aikaa ei ole hukattavaksi. Jotkut taimilajit kannattaa istuttaa jo hyvissä ajoin.
Ämpäri täynnä mustaherukoita
On juuri sopiva hetki säilöä herukoita – pakasta, hilloa tai keitä mehua talven varalle
Mehun keittäminen on yllättävän helppoa ja sitä voi valmistaa myös pakastetuista marjoista pitkin vuotta. Lisäksi smoothiet, marjasalaatit ja muut jälkiruoat ovat oivia käyttötapoja herukoille.
202311_18788.jpg
Kuusiaita on hyvä näkösuoja
Kuusiaidasta on monia etuja, jotka tekevät siitä suositun valinnan etenkin pihojen ja tonttien rajaamiseen. Kuusi eristää hyvin ääntä ja sitoo pölyä ja muita ilman epäpuhtauksia. Kuusiaita on pitkäikäinen ja helppohoitoinen, sille riittää yksi leikkaus vuodessa. Kuusen aitataimia on hyvä istuttaa syksyllä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton