• Etusivu
  • Kasvillisuus

Suomen metsien myrkylliset sienet

Tunnista myrkkysienet

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.10.2023
202310_83203.jpg

(Kuva: Adobe Stock)

Pääsääntö on, että poimitaan vain ne sienet, jotka tunnetaan. Sääntöön on yksi poikkeus: myrkkysieniä ei poimita, vaan jätetään ne metsään. Esimerkiksi kavalakärpässienen pienikin palanen syötynä saattaa tappaa.

Missä myrkyllisiä sieniä kasvaa?

Myrkkysieniä löytyy joka puolella Suomea, joskaan kaikkia lajeja ei joka puolella maatamme olekaan. Punaista kärpässientä kasvaa koko maassa sekä metsässä että pihoissa keskikesästä lähtien. Valkokärpässieniä löytyy havu- ja sekametsistä elo-syyskuussa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa

Harvinaista kavalakärpässientä löytyy lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla. Viime vuosina on havaintoja tehty myös laajemmalta alueelta ja kavalakärpässienen oletetaan levinneen hieman idemmäs. Ilmaston lämpeneminen saattaa olla syynä sienen leviämiseen. Siniharrastajien tekemät havainnot on erittäin helppo ilmoittaa esimerkiksi laji.fi -sivustolla.

Pantterikärpässientä tavataan Etelä-Savoa myöten. Suippumyrkkyseitikkiätaasen löytyy pääsääntöisesti Etelä-Suomesta.Pulkkosientä tapaa puistoissa, hakkuualueilla, kotipihassa ja metsässä tietenkin.

Korvasienistä onkin ollut aiemmin juttua.

Tunnistaminen

Punainen kärpässieni on helpoin tunnistaa. Se erottuu metsästä kauniilla punaisella valkotäpläisellä lakilla.

Valkokärpässieni on puhtaan valkoinen kauttaaltaan. Se sekoitetaan helposti herkkusieneen, joten jos ei ole varma, sieni kannattaa jättää metsään. Jos kuitenkin valkoisen kärpässienen kanssa valmistusvaiheeseen asti ehtii, sienen heltat ja itiöt pysyvät valkoisina eivätkä tummu. Viimeistään silloin on syytä heittää sieni pikaisesti kompostiin.

Kavalakärpässieni on oliivinvärinen lakiltaan; lakissa saattaa olla valkoista täplää. Kaikki kärpässienet tunnistaa sienen jalassa olevasta tupista. Se jää useimmiten maan sisään, mutta on varma tunnistustapa.

Pantterikärpässienen lakki on vaaleanruskea, reunoiltaan säteittäisuurteinen ja sen pinnassa on pieniä valkoisia laikkuja kehinä. Jalka on valkoinen ja siinä on kapea rengas jalan puolivälissä. Jalan tyvessä on mukulamainen paksunnos, jonka reuna on terävärajainen.

Kärpässienille tyypillinen tuntomerkki on maan alla oleva pullistuva tyvi. Sienet kannattaa siis poimia niin sanotusti "juurineen!, jotta tunnistaminen olisi helpompaa ja varmempaa.

Suippumyrkkyseitikin lakissa on keskellä terävä huippu. Ensin lakki muistuttaa kelloa, vanhemmiten siitä tulee laakea. Sienen väri on oranssinruskea ja se tuoksuu retiisille tai raa'alle perunalle. Ruskeat ja paksut heltat ovat harvassa. Lieneekö seitikki viittaus seittiin, joka peittää sienen nuoria helttoja? Suippumyrkkyseitikin jalka on pitkähkö, siinä on epäselviä, keltaisia vöitä ja tyvi saattaa olla muuta jalkaa paksumpi.

Pulkkosieni on ruskea (sävy vaihtelee) ja väri tummenee, kun sientä koskee. Se muistuttaa hyvin paljon mustarouskua. Nuorena lakki kiertyy reunoilta sisäänpäin ja muodoltaan pyöreä, vanhana suppilo ylöspäin. Laakean lakin keskellä on lievähkö kohouma. Lakin heltat ovat eripituiset ja vaaleanruskeat. Jalan pinta on härmemäinen ja suippeneva tyven suuntaan.

Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
Punakärpässieni (Amanita muscaria). (Kuva: Shutterstock)
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
Pantterikärpässieni (Amanita pantherina) (Kuva: Shutterstock)
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
Valkokärpässieni (Amanita virosa). (Kuva: Shutterstock)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) (Kuva: Shutterstock)
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) (Kuva: Adobe Stock)
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)
Pulkkosieni (Paxillus involutus) (Kuva: Adobe Stock)

EDELLEEN TÄRKEIN SÄÄNTÖ ON OLLA KERÄÄMÄTTÄ SIENIÄ, JOITA EI TUNNE!

Opettele siis tuntemaan metsän herkulliset ruokasienet

Kasvillisuus
hyötykasvit
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20218_72067.jpg
Siementen kylväminen on hauskaa
Useimmat monivuotiset kasvit kukkivat vasta kylvöä seuraavana vuonna, jotkut aikaisin kylvettyinä jo samana kesänä. Yleensä perennat kylvetään maalis-heinäkuussa, mutta yhtä hyvin ne voi kylvää juuri ennen talven tuloa!
20232_80857.jpg
Kuusi ekovinkkiä syyspuutarhaan
Päivien lyhenemisestä kasvit tietävät talven lähestyvän. Ennen talven pakkasten tulemista on osa syystöistä tehtävä, mutta niissä kiirehtiminen voi olla kohtalokasta; etenkin lämpimänä syksynä. Kun vuosi on ollut lämmin ja kuiva, se on muuttanut monen kasvin kasvurytmiä.
20216_71363.jpg
Mitä on bokashointi?
Japanin kielestä lainattu sana "bokashi" tarkoittaa fermentoitunutta orgaanista jätettä. Fermentointi taas tarkoittaa puolestaan hapettomassa tilassa tapahtuvaa maitohappokäymistä. Maitohappokäymisessä hyödynnetään maitohappobakteereita, hiivoja, entsyymisieniä ja muita pieneliöitä.Ilmatiiviissä bokashiastiassa biojäte fermentoidaan sekoittamalla biojätteen joukkoon EM-mikrobiseosta (effective micro-organism) eli bokashirouhetta. Bokashirouhe sisältää juuri edellä mainitut ja maaperälle hyväksi havaitut bakteerit, hiivat ja pieneliöt. Rouhe kehitettiin Japanissa 1970-luvulla kehitetty seos.
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
202212_45234.jpg
Miltä puutarhasi näyttää talvella?
Kylmenevät ilmat ja lyhenevät päivät sekä tuuli, sade ja lumi ajavat ahkerimmatkin kotipuutarhurit talven tullen sisätiloihin. Kuluneen puutarhakauden muistot ja mielikuvat ovat vielä tuoreena muistissa, joten niitä kannattaa nyt hyödyntää. Talvi on hyvää aikaa suunnitella omaa puutarhaa ja miettiä tulevan kasvukauden projekteja ja hankintoja.Puutarha.netistä löytyy tietoa pihan suunnittelusta, rakentamisesta ja eri vaihtoehdoista sekä tietenkin kasveista. Talven hiljaisina hetkinä kannattaa hyödyntää esimerkiksi Keskustelupalstaa,josta löytyy mukavaa luettavaa ja samanhenkistä seuraa miltei vuorokaudenajasta riippumatta.
20238_82722.jpg
MIlloin havupuut istutetaan? Asiantuntija vastaa
Milloin on hyvä aika istuttaa havupuun taimia? Paikkana Etelä-Lappi, en tiedä tarkkaa vyöhykettä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton