• Etusivu
  • Kasvillisuus

Uusi vuosi starttaa kuusenkerkkäjuomalla ja katteellisilla lupauksilla

Rakentajan toimitus
Päivitetty 03.06.2022
20226_78551.jpg

(Kuva: Shutterstock)

Uusi vuosi tarkoittaa aika monelle rakettien pauketta, juhlavasti kuohuvia juomia ja uudenvuodenlupausten tekemistä. Jos lupaukset mietityttävät tai lasiin kaivataan alkoholitonta kuohuvaa, kannattaa vilkaista aikakauslehtien päätoimittajien vinkkejä.

Mitä lasiin kannattaa kaataa, jos kuohuviini ei maistu?

Glorian ruoka&viini -lehden päätoimittaja Sanna Maskulinilla on vastaus valmiina.
– Kuohuviinejä on monenlaisia. Harva kieltäytyy samppanjasta. Ja jos niin käy, se ei sureta, koska itselle jää yksi lasillinen enemmän, Maskulin tuumaa.

Alkoholittomiakin vaihtoehtoja toki löytyy. Maskulin suosittelee kuohuvaa kuusenkerkkäjuomaa tai makean ystäville mustaherukanlehdistä tehtyä kuohujuomaa. Kotipuutarhan päätoimittaja Maija Stenman puolestaan neuvoo hyödyntämään omalta pihalta kerättyä satoa.
– Mustaseljamehu on samanväristä kuin kuohuviini, ja maistuu todella hyvältä. Sitä voi myös ostaa hyvin varustetuista ruokakaupoista, jos sitä ei oman pihan antimista viime kesänä syntynyt, Stenman sanoo.

Millaista uudenvuodenlupausta ei kannata tehdä?

Aika moni meistä tekee uuden vuoden kunniaksi mahtipontisia lupauksia, jotka tuntuvat kuohujuoman tuoksussa ja rakettien paukkeessa parhaimmilta ideoilta ikinä. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain reilut kymmenen prosenttia pystyy pitämään kiinni uudenvuoden lupauksistaan. Millaiset lupaukset kannattaisi tällä kertaa jättää väliin?

– Ei kannata luvata mitään sellaista, mikä ei ole täysin oman toiminnan varassa. Jos lupaa hiihtää 500 kilometriä, samalla lupaa itselleen, että lunta piisaa. Ei kannata, toteaa Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokanen.

Partio-lehden päätoimittaja Jaana Ketola neuvoo miettimään, onko tehdyillä lupauksilla oikeasti jotain merkitystä.
– Uudenvuodenlupausten pitäisi aina olla sellaisia, että ne oikeasti parantavat elämänlaatua. Sellaista lupausta ei siis pidä tehdä, josta ei ole mitään hyötyä, Ketolasanoo.

Mitä ensi vuonna kannattaisi kokeilla?

Vuodenvaihteen juhlien jälkeen palataan taas normaaliin arkeen, joka pysyy jotakuinkin samanlaisena huolimatta vuosiluvun vaihtumisesta. Päätoimittajilla on omat neuvonsa myös siihen, miten uudesta vuodesta tulee edellistä parempi. Talouselämän päätoimittaja Reijo Ruokasellaon vinkki valmiina, kun pohditaan raha-asioiden pysymistä balanssissa.
– Kannattaa tienata enemmän kuin syö, Ruokanen tiivistää.

Kotipuutarhanpäätoimittaja Maija Stenmanilla puolestaan on käytännönläheinen vinkki sekä kodin että mielen piristykseksi: jokaisen kannattaisi perustaa pieni puutarha edes parvekkeelle tai ikkunalaudalle.
– Vihreiden kasvien lehdillä elää gammaproteobakteereja, jotka iholle siirtyessään vahvistavat elimistön vastustuskykyä. Tutkimusten mukaan kasvien kanssa puuhailu myös hoitaa mieltä ja rauhoittaa stressiä, Stenmankertoo.

Lähde: www.deski.fi, Aikakausmedia 11.12.2012
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202112_74141.jpg
Mikä kasvi tämä on?
Lukija kysyy: "Puutarhaani on "kulkeutunut" kuvan kasvi. Mikäköhän se on?"
20084_10429.jpg
Todellista kierrätystä oksasilppurilla
Pieneltäkin tontilta kertyy yllättävän paljon risuja, oksia ja vanhoja perennaversoja, jotka kannattaa hyödyntää. Oksasilppua voi puutarhassa käyttää sekä kateaineena että kompostikuivikkeena.Istutusalueen katteena se pitää rikkaruohoja kurissa, suojaa pintamultaa kuivumiselta ja toisaalta myös rankkasateiden aiheuttamalta liettymiseltä. Näin maan kosteus pysyy tasaisempana ja kastematojen ja muiden hyödyllisten pieneliöiden toiminta helpottuu. Katteella saadaan pihaan tietysti myös visuaalista arvoa: sillä voi päällystää pienet polut, se siistii mainiosti mm. koristepensaiden alustat, on kaunis ja luonnollinen seuralainen havupensaille ja -puille ja pitää mm. mansikkakasvustot siistinä.Lehtipuuhake on mainio raaka-aine kompostiin: se pitää massan sopivan ilmavana, tasaa kompostin kosteusoloja ja kiihdyttää mikrobitoimintaa. Havupuuhake taas on parhaimmillaan katteena.
20065_90.jpg
Perennojen uudelleenistutus
Useimmat perennat eli monivuotiset kukat on istutettava noin joka viides vuosi uudelleen, etteivät ne taantuisi. Tällaisia perennoja ovat mm. vuohenjuuri (Doronicum), hohdekukat (Helenium), korkeat leimukukat (Phlox), kevätkaihonkukka (Omphalodes verna), väriminttu (Monarda) ja esikot (Primula). Muistathan että keväällä kannattaa uudelleenistuttaa syksyllä kukkivat - ja syksyllä keväällä kukkivat!Eräät perennat häiriintyvät pahasti siirrosta ja uudelleenistuttamisesta. Niitä voi käsitellä vain 10-20 vuoden välein. Sellaisia ovat särkynytsydän (Lamprocapnos spectabilis), jaloangervo (Astilbe), idänunikko (Papaver orientale), päivänlilja (Hemerocallis), pioni (Paeonia), valeangervot (Rodgersia).Kasveista tietoa ja kuvia Kasvikortistossa
20203_63225.jpg
Kevään herkät hetket ja nopea edistyminen
Aluksi kevät hidastelee tuloaan. Mutta kun nestevirtaukset käynnistyvät, juuret saavat ravinteita ja kosteutta, kasvusilmut herättelevät itseään ja valmistautuvat kasvukauteen. Yhtäkkiä muutos on silminnähtävissä.
20238_63821.jpg
Helmililja on varhainen kevätkukkija
Pitkän ja pimeän talven jälkeen sipulikukat luovat värikkyyttä silloin, kun perennat eivät vielä ole heränneet kasvuun ja puut ja pensaat ovat paljaita. Talvenkestävät helmililjat kukkivat toukokuussa.
202111_73621.jpg
Savipihalle soveltuvat puut?
Savimaan työstäminen puutarhassa on haastavaa, kovaa työtä ja vaatii kärsivällisyyttä. Kasvualustana savi on tiivis ja kylmä. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy ja keväällä routiessaan savimaa voi vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Savimaa myös lämpiää hitaammin kuin hiekkaisemmat maalajit ja kuivuessaan savi muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Huonoista puolistaan huolimatta savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton