• Etusivu
  • Kasvillisuus

Puita ja pensaita saviseen puutarhaan

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.11.2022
202111_73621.jpg

Savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.

Savimaan työstäminen puutarhassa on haastavaa, kovaa työtä ja vaatii kärsivällisyyttä. Kasvualustana savi on tiivis ja kylmä. Talvella maahan sitoutunut vesi jäätyy ja keväällä routiessaan savimaa voi vahingoittaa ja katkoa kasvien juuria. Savimaa myös lämpiää hitaammin kuin hiekkaisemmat maalajit ja kuivuessaan savi muuttuu kovaksi ja halkeilevaksi. Huonoista puolistaan huolimatta savimaa on vettä pidättävä, ravinteikas maalaji, jonka parhaat puolet saa esiin maanparannuksella.

Savinen tontti

Puutarhan voi perustaa savimaan päälle erilaisilla kohoratkaisuilla tai maan voi muokata rakenteeltaan ilmavammaksi ja lämpimämmäksi. Mekaanisella muokkauksella savesta saa hyvää kasvualustaa. Sekoita saven joukkoon turvetta, hevosenlantaa ja muuta eloperäistä ainesta. Eloperäinen aines tuo maahan pieneliötoimintaa ja parantaa maan mururakennetta. Lisää myös hiekkaa, jotta maahan tulee lämpöä.

Kuoppaan istuttaminen voi olla kohtalokasta, sillä mullalla täytetty kuoppa kerää sateella kaiken veden ja juuristo hukkuu. Istutuskuopan kaivamisen sijaan riko pohjamaa lapion syvyydeltä ja tuo paikalle uutta, hyvää kasvualustaa. Muotoile maa kummuksi ja istuta puu siihen. Huolehdi kastelusta, kunnes puu on juurtunut kunnolla.

Muista, että pienikin puu pitäisi istuttaa vähintään neljän metrin etäisyydelle, jotta juuret ja oksat eivät yllä taloon.

Ohje

Ohje

Puun istutus savimaalle: ei kuoppaan vaan kumpuun

Kuoppaan istuttaminen voi olla kohtalokasta, sillä mullalla täytetty kuoppa kerää sateella kaiken veden ja juuristo hukkuu. Istutuskuopan kaivamisen sijaan riko pohjamaa lapion syvyydeltä ja tuo paikalle uutta, hyvää kasvualustaa. Muotoile maa kummuksi ja istuta puu siihen. Huolehdi kastelusta, kunnes puu on juurtunut kunnolla.

Muista, että pienikin puu pitäisi istuttaa vähintään neljän metrin etäisyydelle, jotta juuret ja oksat eivät yllä taloon.

Savimaahan sopivia puita

(lehto)saarni (Fraxinus exelsior)

Saarni kasvaa 15–25 metrin korkuiseksi. Saarnin kukat puhkeavat toukokuussa paljaille oksille. Lehdistö puhkeaa myöhään keväällä ja varisee syksyllä aikaisin. Runsaassa tilassa, parhailla mailla saarni kehittyy leveälatvaiseksi ja vankkaoksaiseksi. Ilmastollisesti arin puulajimme. III (IV)

siberianlehtikuusi (Larix sibirica)

Lehtikuusi

on 10–30 metriä korkea kesävihanta havupuu. Kukinto on käpy. Lehtikuusi kestää hyvin talvipakkasia, mutta voi kärsiä keväthalloista, koska herää kasvuun heti ilmojen lämmettyä. Suora runko on vanhana syvään pystyuurteinen. VIII

Hopeapoppelin lehtien tummanvihreän yläpinnan ja karvoista valkoisen alapinnan välillä on jyrkkä ero.
Hopeapoppelin lehtien tummanvihreän yläpinnan ja karvoista valkoisen alapinnan välillä on jyrkkä ero.

siperiansembra (Pinus cembra subsp. sibirica)

Siperiansembrasta kasvaa yleensä kuperalatvainen, 8–18 metrinen puu. Pitkät neulaset ovat viisittäin. Isot, pihkaiset kävyt putoilevat oksista loppukesällä. VII

hopeapoppeli (Populus alba)

Hopeapoppeli on 10–25 metriä korkea, leveälatvuksinen ja huomiota herättävä, massiivinen katseen vangitsija. Lehtien tummanvihreän yläpinnan ja karvoista valkoisen alapinnan välillä on jyrkkä ero. IV

tuomi (Prunus padus)

Tuomi kasvaa helposti suureksi, pystyoksaiseksi pensaaksi, mutta siitä voi muotoilla yksirunkoisen puun oksia karsimalla. Tuomen monikukkainen, tuoksuva kukinto on yksi kevään kohokohdista. Tuomi on kestävä koristepuu. VIII

metsälehmus (Tilia cordata)

Metsälehmus kasvaa muhkeaksi, 15–30 metriseksi puuksi. Latvus on leveä ja haarat yläviistoja, oksat riippuvia ja kaartuvia. Metsälehmus sietää voimakastakin varjostusta sekä lähes rajattomasti lahovikoja. Vanha lehmus on aina ontto. VI

vuorijalava (Ulmus glabra)

Vuorijalava on toukokuussa kukkiva, 15–25 metrinen, juurivesaton puu. Kuori on vanhemmiten kaarnoittuva ja uurteinen. Vuorijalavan lajikkeista sateenvarjojalava (U. glabra ’Camperdownii’) ja riippajalava (U. glabra ’Horizontalis’ (’Pendula’)) sopivat pieneenkin puutarhaan. II–V(VI)

Tuomen monikukkainen, tuoksuva kukinto on yksi kevään kohokohdista.
Tuomen monikukkainen, tuoksuva kukinto on yksi kevään kohokohdista.

Pensaita saviseen maahan

kanukka (Cornus)

Pensaskanukat ovat leveitä aidanne- ja suojakasveja, joilla on usein voimakkaan väriset haararangat, ja niiden koristearvo perustuukin esimerkiksi punaisiin tai keltaisiin oksiin. Suosittu korallikanukka (C. alba ’Sibirica’) menestyy Lapin rajoilla asti. III–VI

taikinamarja (Ribes alpinum)

Tiheäkasvuinen taikinamarja vihertyy aikaisin keväällä. Se sopii mataliin, leikattaviin aitoihin. Punaiset marjat ovat syötävät, mutta melko mauttomat. V

punapaju (Salix purpurea)

Tiheä- ja pystykasvuinen, isohko suojapensas, joka kasvaa nopeasti. Punapajulla on punertavat tai kellertävät oksat ja kapeat lehdet. V

pajuangervo (Spiraea)

Pystyhaaraisia, maarönsyjä tekeviä pensaita, jotka kasvavat 0,7–2 metriä korkeiksi. Pienet kukat ovat kartiomaisissa tai sarjamaisissa huiskilokukinnoissa kesällä kasvaneiden haarojen kärjissä. Runsaasti kukkivina pajuangervot sopivat myös perennaryhmien yhteyteen. V–VII

Kasvupaikka määrittää lopullisen lajivalinnan. Huomioi tonttisi sijainti menestymisvyöhykeellä ja varmista lajin ilmastollinen kestävyys.

Ohje

Ohje

Huomioi

Kasvupaikka määrittää lopullisen lajivalinnan. Huomioi tonttisi sijainti menestymisvyöhykeellä ja varmista lajin ilmastollinen kestävyys.

Kasvillisuus
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton