• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman tuholaistorjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2018
20073_3935.jpg

Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.

Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Tuholaisista haitallisin on vattukuoriainen (Byturus tomentosus). Se on 3-5 mm:n pituinen harmaanruskea kovakuoriainen. Aikuiset vioittavat nuppua ja myöhemmin kukkia. Naaras munii kukkiin ja kehittyneisiin raakileisiin. Kehittyvät toukat vioittavat marjaa aiheuttaen marjan sisustan tummumista.

Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla
Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on mustanharmaa n. 3 mm:n pituinen, pitkäkärsäinen kovakuoriainen. Kuoriainen munii nuppuihin ja puree kukkaperät osittain poikki, jolloin nuput kuihtuvat. Vioitetuista nupuista ei kehity marjaa.

20073_3937.jpg

Vattukärpäsen (Pegomya rubivora) toukat kaivautuvat nuorien kehittyvien versojen sisään ja aiheuttavat verson kärjen lakastumisen ja lopulta koko verso kuolee. Runsas vioitus heikentää kasvuston elinvoimaisuutta, lievän vioituksen kasvusto sietää.

Vioittuneet versot on aina syytä poistaa ja hävittää, jolloin seuraavana vuonna kärpästen määrä jää vähäisemmäksi. Vattukuoriaista ja vattukärsäkästä vastaan tehdyt ruiskutukset vähentävät myös vattukärpäsen määrää.

Vattukärpäsen vioitusta
Vattukärpäsen vioitusta
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

202111_73609.jpg
Mihin vuodenaikaan nokkosperhoset tarvitsevat nokkosia?
Lukija kysyy: "Mihin vuodenaikaan nokkosperhoset ja ehkä muutkin perhoset tarvitsevat nokkosia? Eli toisin päin: mihin vuodenaikaan ei ainakaan saisi repiä tai katkoa nokkosia, jos ajattelen nokkosistani olevan hyötyä perhosille?"
Kiinanruusu rakastaa aurinkoa.jpg
Esittelyssä kiinanruusu
Kiinanruusu on tuuhea, pensasmainen, puutuvarunkoinen kasvi, jolla on kookkaat kukat sekä kauniin vihreät lehdet. Tätä Etelä-Euroopassa yleistä puutarhakasvia on kasvatettu Suomessa huonekasvina jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien. Kiinanruususta tunnetaan yli 400 lajiketta.Hibiscus-sukuun kuuluu noin 200 lajia, joista monet ovat subtrooppisissa ja trooppisissa maissa yleisiä puutarhakasveja. Aurinkoa rakastavasta kiinanruusu on suosittu ruukku- ja ulkokasvi ympäri maailmaa upeiden kukkiensa ansiosta.
20106_22481.jpg
Varhaiskaalin sadot parhaimmillaan
Varhaiskaalikausi käynnistyi tänä vuonna kesäkuun ensimmäisen viikonlopun tienoossa ja jatkuu vielä lähelle heinäkuun puoliväliä. Varastoimatonta, raikasta kesäkaalia saadaan toki aina syksyyn saakka. Varhaiskaali on loistava salaattiaines, mutta erinomaista myös keitossa, padassa ja vokkipannulla kuumennettuna. Varhaiskaali tuo oman, mukavan lisänsä kesäruoan makupalettiin.Varhaiskaalit kylvettiin kasvihuoneisiin maaliskuun alussa, ja taimet päästiin istuttamaan huhtikuun alkupuoliskolla avomaalle harsojen alle. Ennen kotimaisen kaalin valmistumista varhaiskaalia tuotiin Unkarista.
Puun juuret rikkovat asvaltin
Männyn juuret rikkoneet asfaltin pihalla? Asiantuntija vastaa
Iso mänty on rikkonut juurillaan piha-alueen parkkipaikan asfalttia taloyhtössämme. Juuret ovat noin 15 cm koholla asfaltista. Olemme uusimassa asfaltin ja työ vaatii vanhan asfaltin repimisen sekä maa-aineksen muokkaamisen ja tasoittamisen. Onko mitään keinoa yrittää säästää juuria vai kuoleeko mänty ajanmittaan?
20234_81571.jpg
Kotimainen kasvikatto kohteeseen kuin kohteeseen
Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n monivuotinen tutkimusyhteistyö Helsingin Yliopiston Viides Ulottuvuus- tutkimusohjelman kanssa on tuottanut paljon tarvittavaa tietoa keto-/niittykaton toiminnasta ja kasvien viihtyvyydestä. Tutkimustietoihin ja saatuihin kokemuksiin perustuen olemme julkaisseet päivitetyt tuotekortit koskien AKO Garden keto/niitty- ja maksaruohokattoa. Myös RT-korttien hyvät ohjeistukset kannattaa huomioida viher- eli kasvikattoa mietittäessä. Kestävästi kotimainen Ketokatto on myös KESY-tuote.
Lintujen talviruokinta
Säännöllinen ruokinta auttaa lintuja talvella
Suomen runsaasta 240 pesimälajista noin 70 jää sinnittelemään meille talveksi. Kylmyys, lyhyt valoisa aika, lumi ja jää heikentävät lintujen ravinnonsaantimahdollisuuksia. Talvehtiminen pesimäseuduilla voi kuitenkin olla linnuille turvallisempaa kuin raskaalle ja vaaralliselle muuttomatkalle lähteminen.
Hedelmäpuutarhan herkut
Hedelmäpuiden tauteja ja tuholaisia
Runsaan ja herkullisen hedelmäsadon saavuttamiseksi, hedelmäpuiden tulisi olla terveitä. Torju siis taudit ja tuholaiset ajoissa, ettei sato kärsi tai pahimmassa tapauksessa hedelmäpuu kuole.
20232_76862.jpg
Peikonlehti (Monstera) on helppohoitoinen kasvi
Peikonlehti on helppohoitoinen ja vähään tyytyväinen, suosituksi tullut viherkasvi, joka tunnetaan suurista ja liuskoittuneista lehdistään. Sopivissa olosuhteissa peikonlehti voi kasvattaa jopa puolen metrin levyisiä lehtiä ja kasvaa pituutta kymmenenkin metriä.
20233_81073.jpg
Persilja on varsinainen vitamiinipommi
Persilja (Petroselinum crispum) on kaksivuotinen, ruohovartinen yrtti. Persiljan alkuperästä ei ole täyttä varmuutta, mutta tämän Apiaceae-heimoon kuuluvan kasvin arvellaan olevan kotoisin Välimeren itäosista tai Aasian länsiosista. Nykyisin persilja kasvaa villinä monin paikoin Etelä-Euroopassa ja Aasiassa.
202310_28076.jpg
Rakastatko lempeää vai tulista poltetta?
Chilit ja paprikat ovat Solanaceae-kasviheimon jäseniä, johon kuuluu yli 2 000 tunnettua lajia. Osa kasviheimon jäsenistä ovat lääkekasveja, osa myrkyllisiä. Kaikki tunnetut chili- ja paprikakasvit ovat kuitenkin syötäviä. Chilit ja paprikat ovat sukua muun muassa tomaatille, perunalle, ananaskirsikalle ja tupakalle.
20205_64469.jpg
Kaikkea oppii tekemällä itse
Olen 62 v. isoäiti. Kun olin 18 v. nuori rouva, minun puutarhani kasvoi nokkosta ja heinää. Asuimme vanhassa ok-talossa. Mieheni sisko, oli armoitettu alan harrastaja. Hän laittoi minulle viilipurkkiin mullan päälle kukansiemeniä, antoi ohjeet kuinka hoitaa ja milloin istuttaa maahan. Minun taimet olivat vihreitä karvoja, eikä koskaan kasvaneet!
202312_83334.jpg
Menestyykö suomalainen mansikka Espanjassa? Asiantuntija vastaa
Vuosi sitten toin tänne Espanjaan mansikan rönsyjä, joista talven aikana saimme mansikoita ihan mukavasti. Ystävällinen naapuri on kesän aikana kastellut niitä ja ne ovat hyvinvoivia ja vihreitä. Nyt kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä, jotta tänäkin talvena saisimme mansikoita? Eli miten alan kukittamaan? Puutarhoissa täällä en ole nähnyt mansikan taimia, mutta keväällä kyllä mansikoita tulee myyntiin. Toki paikallinen puutarhuri osaisi neuvoa, mutta kieli ei taivu espanjaan.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton