• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman tuholaistorjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2018
20073_3935.jpg

Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.

Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Tuholaisista haitallisin on vattukuoriainen (Byturus tomentosus). Se on 3-5 mm:n pituinen harmaanruskea kovakuoriainen. Aikuiset vioittavat nuppua ja myöhemmin kukkia. Naaras munii kukkiin ja kehittyneisiin raakileisiin. Kehittyvät toukat vioittavat marjaa aiheuttaen marjan sisustan tummumista.

Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla
Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on mustanharmaa n. 3 mm:n pituinen, pitkäkärsäinen kovakuoriainen. Kuoriainen munii nuppuihin ja puree kukkaperät osittain poikki, jolloin nuput kuihtuvat. Vioitetuista nupuista ei kehity marjaa.

20073_3937.jpg

Vattukärpäsen (Pegomya rubivora) toukat kaivautuvat nuorien kehittyvien versojen sisään ja aiheuttavat verson kärjen lakastumisen ja lopulta koko verso kuolee. Runsas vioitus heikentää kasvuston elinvoimaisuutta, lievän vioituksen kasvusto sietää.

Vioittuneet versot on aina syytä poistaa ja hävittää, jolloin seuraavana vuonna kärpästen määrä jää vähäisemmäksi. Vattukuoriaista ja vattukärsäkästä vastaan tehdyt ruiskutukset vähentävät myös vattukärpäsen määrää.

Vattukärpäsen vioitusta
Vattukärpäsen vioitusta
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202212_73929.jpg
Anna persoonallinen kukkalahja
Joulutähti(Euphorbia pulcherrima) on Suomen suosituin joulukukka – eikä syyttä!Joulutähti on komea ja juhlava; sen lehdet ovat kulmikkaat, helakanvihreät ja pitkäruotiset. Kellanvihreät kukat ovat oksien kärjissä. Kukintoa ympäröi 10-20 värikästä suojuslehteä, joiden väri vaihtelee kirkkaanpunaisesta vaaleanpunaiseen ja valkoiseen. Hyvä joulutähti on matala ja tuuhea.Se on myös erittäin monikäyttöinen.
20237_82670.jpg
Onko kompostimulta riittävän kypsää?
Pikakompostori kompostoi keittiö- ja puutarhajätettä ympäri vuoden. Pikakompostorista saatavan tuotoksen eli puolikypsän katekompostin voi myös käyttää sellaisenaan katteena kasvualustan pinnalla. Sitä levitetään muutaman sentin kerros kasvualustan pinnalle.Puolikypsä katekomposti ei sovellu istutus- tai kylvömullaksi, sillä se sisältää vielä kasvien itämistä ja kasvua haittaavia aineita. Lisäksi siinä oleva hajoamaton hiilipitoinen jäte sitoo maan ravinteita ja happea hajottajaeliöiden käyttöön.
202111_73888.jpg
Vesistöjä rehevöittävillä arvoravinteilla ruokaa sinne, mistä nälkä pakottaa lähtemään
Tutkijoiden mukaan ravinteiden globaali jakamis- ja kiertotalous torjuisi luontokatoa ja nälkää. Ravinnevientiä edistäisi planeettavaluutta, maapallon kantokykyä kunnioittava reilun talouden malli.
Maassa pystyssä ilotulite, josta kipinöitä ja savua
Ilotulitteet ja ympäristö
Vuosi vaihtuu melkoisessa paukkeessa - ja katkussa. Onko ilotulituksesta jotain haittaa ympäristölle?Ainakin näin maallikosta vaikuttaa siltä, että vuoden vaihtuessa ja paukkeen lisääntyessä, myös suussa ja hengityselimissä maistuu ja tuntuu. Ruudinkatkuista ilmaa on ikävä hengittää ja se pistää yskittämään - ja maistuu ikävältä suussa... Mitä ilotulitteet oikein sisältävät, onko niistä jotain seurauksia ympäristöllemme - entä meille itsellemme?
20227_70317.jpg
Toukokuun vinkit
Toukokuu on toukotöiden aikaa, maata kunnostetaan ja siemeniä kylvetään, jotta kasvukauden lopulla saataisiin nauttia ansaittua satoa. Talven pakkasten jälkeen Suomen ilmasto on edelleen kuiva ja toukokuu onkin meillä perinteisesti vuoden aurinkoisin, kuivin sekä tyynin kuukausi.
20241_83390.jpg
Miksi keltainen vadelma marjoo lokakuussa? Asiantuntija vastaa
Miksi keltainen vadelma tekee marjoja tässä vaiheessa vuotta, 14.10.? Ei ole marjonut aikaisemmin. Vaikuttaako, että viime vuonna peurat söivät kaikki uudet versot? Nyt viljelmä on aidattu.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton