• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman tuholaistorjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2018
20073_3935.jpg

Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.

Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Tuholaisista haitallisin on vattukuoriainen (Byturus tomentosus). Se on 3-5 mm:n pituinen harmaanruskea kovakuoriainen. Aikuiset vioittavat nuppua ja myöhemmin kukkia. Naaras munii kukkiin ja kehittyneisiin raakileisiin. Kehittyvät toukat vioittavat marjaa aiheuttaen marjan sisustan tummumista.

Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla
Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on mustanharmaa n. 3 mm:n pituinen, pitkäkärsäinen kovakuoriainen. Kuoriainen munii nuppuihin ja puree kukkaperät osittain poikki, jolloin nuput kuihtuvat. Vioitetuista nupuista ei kehity marjaa.

20073_3937.jpg

Vattukärpäsen (Pegomya rubivora) toukat kaivautuvat nuorien kehittyvien versojen sisään ja aiheuttavat verson kärjen lakastumisen ja lopulta koko verso kuolee. Runsas vioitus heikentää kasvuston elinvoimaisuutta, lievän vioituksen kasvusto sietää.

Vioittuneet versot on aina syytä poistaa ja hävittää, jolloin seuraavana vuonna kärpästen määrä jää vähäisemmäksi. Vattukuoriaista ja vattukärsäkästä vastaan tehdyt ruiskutukset vähentävät myös vattukärpäsen määrää.

Vattukärpäsen vioitusta
Vattukärpäsen vioitusta
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20188_54475.jpg
Tee se itse - Istutusallas muurikivistä
Muurikivistä on helppoa ja nopeaa rakentaa pihalle istutusallas kasveille. Istutusaltaan etuna on, että kukkamaa pysyy hallitummin siinä tilassa, johon se on ajateltu, se voidaan nostaa muuta pihaa ylemmäs ja upottaa vaikka terassiin. Istutusaltaan mahdollistama kohopenkki on ratkaisu myös sellaiseen paikkaan, mihin kukkapenkin kaivaminen ei syystä tai toisesta olisi muuten mahdollista; esimerkiksi kiviseen tai kovin juuriseen maahan.Esimerkkikohteessa istutusallas haluttiin rakentaa nurmikolle, terassin yhteyteen. Näin työ eteni.
kolme eriväristä papunippua pöydällä
Alkusyksyn makunautinto: Kotimaiset pensaspavut ovat parhaimmillaan
Suomessa kotimaisia pensaspapuja on saatavilla vain lyhyen aikaa elokuun lopusta syyskuun alkuun, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Vaikka pensaspavun viljelyala on melko pieni, niiden maku ja laatu erottuvat edukseen. Nämä lähes käsityönä tuotetut pavut kerätään huolellisesti käsin oikean kokoisina ja tasalaatuisina.
20093_15679.jpg
Viherrakentaminen on sesonkityötä
Viherrakentamisen keskeisiä osa-alueita ovat maan pohjatyöt (mm. routaeristysten asentaminen, salaojitukset, kaapeleiden vedot ja kasvualustojen muokkaukset), puu- ja kivirakentaminen, istutustyöt ja vesiaiheiden rakentaminen.Pääosin näitä töitä päästään tekemään sulan maan aikana – joitakin maansiirtotöitä voidaan toki tehdä myös pakkasten paukkuessa. Talvikaudella viherrakentajat mm. kouluttautuvat sekä huoltavat kalustoaan ja kuntoaan. Osa töistä on nimittäin melko raskasta, vaikka koneet ovatkin suurena apuna.
20215_70501.jpg
Omenapuun istuttaminen
Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään kasvuvyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20232_56220.jpg
Huonekasvien kevät alkaa helmikuussa!
Vaikka ulkona olisi vielä pakkasta, niin lisääntynyt luonnonvalon määrä herättää huonekasvit kevääseen. Kasvun alkaessa on aika tehdä kasvien kevätsiivous ja -huolto. Mullanvaihto ja lannoituksen aloittaminen ovat nyt ajankohtaisia.
20202_62478.jpg
Pönttö pöllölle ja lepakolle
Hakkuiden osuessa metsään, tulee pönttöharrastajille oiva tilaisuus laittaa hakkuuaukean reunalle pönttöjä pöllöille. Suurin osa pöllölajeistamme asustaa juuri maastoltaan ja puustoltaan vaihtelevilla metsäalueilla. Useat pöllölajit viihtyvät, jos tarjolla on ruohottunutta hakkuaukeaa, metsää ja suota vuorotellen. Vaihteleva maasto tarjoaa saalistus- ja pesäpaikkoja. Nimenomaan hakkuuaukioiden reunamissa asustavat mieluiten hiiri- ja viirupöllö.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton