• Etusivu
  • Kasvillisuus

Vadelman tuholaistorjunta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2018
20073_3935.jpg

Vadelma (Rubus idaeus), vattu eli vaapukka on monivuotinen puolipensas. Ensimmäisenä vuonna kasvavat versot ja kukkasilmut kehittyvät. Toisena vuonna versot kukkivat ja marjovat, jonka jälkeen ne kuolevat. Marjat ovat yleensä punaiset, mutta myös kelta- ja valkomarjaisia lajikkeita on olemassa. Marjantuotantoon jalostetut vadelmalajikkeet on kehitetty eurooppalaisen ja amerikkalaisen vadelman risteytymistä. Viljelylajikkeet poikkeavat luonnonvadelmista versonnan, pidempien ja tanakampien versojen, suurempien kukkien ja marjojen, mutta miedomman aromin osalta.

Vadelman tuholaisten luontaisia vihollisia ylläpitävät lehmus, tuomi, raita ja pähkinäpensas. Jos tuholaisia kuitenkin ilmestyy, on avuksi olemassa tehokkaita torjunta-aineita.

Tuholaisista haitallisin on vattukuoriainen (Byturus tomentosus). Se on 3-5 mm:n pituinen harmaanruskea kovakuoriainen. Aikuiset vioittavat nuppua ja myöhemmin kukkia. Naaras munii kukkiin ja kehittyneisiin raakileisiin. Kehittyvät toukat vioittavat marjaa aiheuttaen marjan sisustan tummumista.

Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla
Vattukuoriaisen vioitusta marjoilla

Vattukärsäkäs (Anthonomus rubi) on mustanharmaa n. 3 mm:n pituinen, pitkäkärsäinen kovakuoriainen. Kuoriainen munii nuppuihin ja puree kukkaperät osittain poikki, jolloin nuput kuihtuvat. Vioitetuista nupuista ei kehity marjaa.

20073_3937.jpg

Vattukärpäsen (Pegomya rubivora) toukat kaivautuvat nuorien kehittyvien versojen sisään ja aiheuttavat verson kärjen lakastumisen ja lopulta koko verso kuolee. Runsas vioitus heikentää kasvuston elinvoimaisuutta, lievän vioituksen kasvusto sietää.

Vioittuneet versot on aina syytä poistaa ja hävittää, jolloin seuraavana vuonna kärpästen määrä jää vähäisemmäksi. Vattukuoriaista ja vattukärsäkästä vastaan tehdyt ruiskutukset vähentävät myös vattukärpäsen määrää.

Vattukärpäsen vioitusta
Vattukärpäsen vioitusta
Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Punainen isohapero metsässä
Isohapero
EsiintyminenKaikkialla maassamme voi törmätä isohaperoon. Sieni viihtyy soisessa ja havupuisessa maastossa. Hapero kasvaa äkäiseen tahtiin. Senpä vuoksi siitä saadaan vuosittain runsas sato. Isohapero on maastossa yksinään, mutta voi kasvaa myös useamman sienen ryppäässä. Isohaperon ohi ei juuri voi kulkea, sillä on se verran huomiota herättävä väritys lakissaan. Isohaperolla ja tulipunahaperolla on molemmilla punaiset lakit. Isohaperolla lakki on kellertävän punainen ja tulipunahaperon lakki on sinertävänpunainen. Jos sienet sekoittaa toisiinsa, ei hätää, sillä kumpikaan ei ole myrkyllinen.
20237_82474.jpg
Nokkonen on hyötykasvi
Nokkonen on yrteistä parhaimpia, mutta melko aliarvostettu hyötykasvi. Monille se on maanvaiva ja kiusallinen rikkakasvi, jonka polttavat maanpäälliset osat joutavat kompostiin. Kompostin sijasta ravinteikas nokkonen kannattaa kuitenkin hyödyntää keittiössä. Arktiset Aromit ry valitsi vuoden 2018 luonnonyrtiksi nokkosen.
20222_77059.jpg
Viimeistele sisustus kasveilla
Sisustukseen saadaan uutta ulottuvuutta, kun myös huonekasvien ja muiden sisäkukkien valinnassa ja sijoittelussa otetaan huomioon niiden koot, muodot ja värit. Erilaisten kasvutapojen, lehtimuotojen ja erikokoisten kasvien hyödyntäminen sisustuksen osana on erinomainen tapa lisätä tilan viihtyisyyttä.
20093_15698.jpg
Yrtit maustavat ja hoitavat
Yrttien kasvihuoneviljely on mahdollistanut sen, että tuoreita yrttejä on saatavana kautta koko vuoden. Vaikka tuoreyrttien käyttö on viimeisten kymmenen vuoden aikana nelinkertaistunut aiempaan verrattuna, kasvupotentiaalia on edelleen runsaasti. Uusimman tutkimuksen mukaan 57 prosenttia talouksista ilmoitti ostaneensa viime vuonna vähintään yhden kerran tuoreyrttejä. Loppuosa talouksista ei ostanut tuoreyrttejä kertaakaan.Tuoreiden makujen lisäksi yrtit antavat ruokiin värikkyyttä ja houkuttavaa tuoksua. Alkujaan yrtit ovat olleet kysyttyjä nimenomaan lääkinnällisten ominaisuuksiensa takia. Nykytutkimus vahvistaa yrttien terveysvaikutukset. Yrteissä on paljon fenolisia yhdisteitä kuten yleensäkin kasviksissa. Yrteistä voi saada apua pikkuvaivoihin, kuten sitruunamelissasta helpotusta yöunen saantiin ja mintusta ruoansulatukseen. Timjami tehoaa yskänärsytykseen ja rosmariini karheaan kurkkuun. Voi yrteillä virkistäytyä ulkoisestikin: lisää rosmariinia saunassa löylyveteen ja timjamia jalkakylpyyn.
20238_82731.jpg
Mikä pensasruusu? Asiantuntija vastaa
Mikähän pensasruusulaji on sellainen, jolla on tummanvihreät, hopeansävyiset lehdet ja jonka kukat ovat yksinkertaiset sekä aniliininpunaiset? Pensas kasvaa noin 2 metrin korkuiseksi. Luulen, että kyseessä on joku vanha lajike. Hankkisin sen pihaani, kun saisin selvitettyä lajin.
20228_79416.jpg
Millainen pikkupuu on Moskovan Kaunotar? Asiantuntija vastaa
Minkä kokoiseksi Moskovan Kaunotar puu kasvaa? Voiko sitä leikata niin, että se ei kasva yli 3-metriseksi. Miten ja millloin? Millaista multaa ostan, kun istutan? Käsitin, että puuvarsi ei enää kasva, vain oksat, olenko oikeassa? Löytyykö mitään kuvia täysikasvuisesta puusta? Kukinnoista kyllä löytyy.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton