• Etusivu
  • Hoitotyöt

Valoa kasveille?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.12.2013
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia.

Auttaisiko kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa keskimäärin 1000 luksia 12 tuntia päivässä. Valtaosa kasveista sinnittelee talven hengissä isojen ikkunoiden äärellä vain 400 luksin valomäärällä. Lokakuun alusta alkaen päivänpituus alkaa jo olemaan kasveille riittämätön ja vasta helmikuun puolivälin jälkeen alkaa luonnonvaloa olemaan riittävästi. Jos kasvi on sisemmällä huoneessa, niin tämä aikaväli on vieläkin pidempi.

Talvella annetusta lisävalosta hyötyisivät erityisesti kasvit, jotka ovat kotoisin paahteisilta seuduilta, mutta toki lisävalosta on hyötyä kaikille kasveille. Lisävaloa kannattaa kasveille antaa siis ainakin lokakuusta helmikuun puoleen väliin saakka vähintään 12 (optimi 16) tuntia vuorokaudessa. Alussa (ja loppuvaiheessa) lisävaloa voi antaa vain aamun ja illan tunteina.

Millainen on hyvä kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa yhteyttämisen lisäksi pituus- ja paksuuskasvuun sekä kukintaansa; näihin ne hyödyntävät valon eri aallonpituuksia. Hyvässä lampussa on siis sopivasti kasveja hyödyttäviä eri aallonpituuksia, jotka mahdollistavat kasvien sopusuhtaisen kasvun. Kasvilampun tulee tuottaa säteilyä ainakin sinivoittoisella 390-505 nanometrin sekä punavoittoisella 590-760 nanometrin alueella.

Kasvivalon valinnassa on otettava huomioon värilämpötila. Sen mittayksikkö on kelvin (k). Mitä korkeampi kelvin arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampu tuottama valo on. Kasvit yhteyttävät missä värilämpötilassa tahansa, mutta kotona korkean värilämpötilan siniset sävyt voivat tuntua vierailta. Sopiva k-arvo riippuu kasveista (usein vielä silmää miellyttävä 4000 k riittää, mutta esimerkiksi chilit nauttivat yli 6000 k:n arvosta). Yli 5000 k:n lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi.

Kasvivalon valinnassa on lisäksi otettava huomioon myös valotehokkuus sekä värin toisto. Valotehokkuus kertoo, kuinka paljon valoa yksi watti sähköä tuottaa. Kannattaa myös muistaa että valontehokkuus laskee, kun lampun ilmoitetusta hyötypolttoiästä on käytetty noin 60 %.

Lampun värintoistokyky puolestaan ilmaistaan Ra-indeksiluvulla, jolloin sitä verrataan luonnonvalon värintoistokykyyn. Mahdollisimman luonnollisen värintoistokyvyn Ra on yli 90.

Kasvivaloksi räätälöityjä energiansäästölamppuja on vielä kovin vähän. Yksi harvoista on Megamanin 15 watin kasvilamppu. Osramin monimetallilamppu Flora Lumen on puoletaan korvannut pitkään Suomen suosituimpana kasvilamppuna olleen Osram Flora Setin.

Ledit tekevät tuloaan myös kasvivalaisimiin. Ne sopivatkin kasvivalaisuun hyvin, sillä niistä saadaan juuri halutun aallonpituuden tuottamaa valoa (vaikkapa punertavaa, kukintaa edistävää valoa). Ledit eivät myöskään kuumene, joten ne voidaan sijoittaa hyvinkin lähelle kasvia. Ulkomailta kasveille suunniteltuja led-valaisimia on jo löytynyt pitkään.

Kohdevalaisimet sopivat yhden tai kahden ison kasvin valaisemiseen ja myös korostavat kasveja sisustuselementteinä. Ne voivat olla jalallisia tai kattoon/seinään kiinnitettäviä. Jos kotonasi on kuitenkin paljon kasveja, niin loistelamppu tai jopa myymäläkäyttöön tarkoitettu kohdevalaisin voi olla järkevin valinta. Esimerkiksi T5-loistelamput tuottavat valoa punaisilla sekä sinisillä aallonpituuksilla ja ovat myös silmää miellyttäviä. T5-loistelamppuja löytyy mm. Airamin valikoimista.

Myymäläkäyttöön tarkoitetuissa kohdevalaisimissa käytetään elohopea-, monimetalli- tai suurpainenatriumlamppuja. Näiden lamppujen valo sopii kasveille, mutta on voimakas. Lamput myös kuluttavat paljon sähköä. Niitä ei voi ostaa tavallisista marketeista, vaan ne tilataan valaisimia myyvistä erikoisliikkeistä tai rautakaupoista.

Huom.! Tarkempia tietoja erilaisista kasvivaloista sekä valintaan vaikuttavista seikoista saat alan liikkeistä.

Valaisimien sijoittaminen

Kasvivalo tulee sijoittaa riittävän kauas, ettei kuumuus vahingoita lehtiä, eikä tulipalon vaaraa synny. Valo tulee kuitenkin sijoittaa myös riittävän lähelle, jotta kasvi hyötyy valosta. Katonrajaan ns. yleisvalaisimeksi sijoitetusta kasvivalosta ei oikeastaan ole mitään hyötyä, sillä luksien määrä pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa (jos puolen metrin päässä valon voimakkuus 1600 luksia, niin metrin päässä se on enää 400 luksia).

Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa valaisin puolen metrin päähän kasvista ja suoraan sen yläpuolelle. Silloin valoa on riittävästi, mutta kasvi ei kärsi lampun tuottamasta lämmöstä.

Elohopea-, monimetalli- ja suurpainenatriumlamppujen pintalämpötila on satoja asteita. Tällaiset lamput tulee sijoittaa ainakin metrin päähän kasveista.

Vaikuttaako valaistus muuhun hoitoon?

Kun kasveille annetaan lisää valoa, niin niiden elintoiminnot pysyvät käynnissä talvellakin. Jos valoa on riittävästi, niin kasvien kasvu jatkuu läpi talven. Lisävalon ohella kasvit siis tarvitsevat vettä ja ravinteita enemmän kuin lepotilassa olevat kasvit.

Pilaako kasvivalo sisustuksen?

Kasvilampun voi valita niin, että muutkin värit kuin vain vihreä pääsevät oikeuksiinsa. Loistelampuista sekä monimetalli- ja suurpainenatriumlampuista on saatavana malleja, joiden värintoistokyky ja värilämpötila muistuttavat hehkulamppua. Myös ulkomailta saatavat, kasveille suunnitellut led-lamput toistavat hyvin kaikkia värejä. Käytä niitä, jos haluat korostaa viherkasveja osana sisustusta.

...paljonko ne lamput maksavat?

Kasvilamppujenkin kohdalla on todettava, että laatu maksaa. Valaisimesta riippuen hintaa kertyy helposti 150-500 euroa. Edullisimpia ovat pienois ja T5-loisteputkilamput - arvokkaimpia taas monimetalli- ja suurpainenatriumvalot sekä ledit.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20228_79353.jpg
Milloin leikataan norjanangervoa? Asiantuntija vastaa
Mikä on sopiva ajankohta leikata norjanangervo, mikä on rehevöitynyt liian suureksi ja leveäksi? Onko paras leikata se ihan alas vai napsia oksista osa?
202111_73580.jpg
Mikä avokadoa riivaa?
Lukija kysyy: "Olen kasvatellut useamman vuoden avokadoa ja se onkin jo puolitoistametrinen puuntaimi, mutta nyt se taitaa valitettavasti kuolla. Aikaisemman kasvun puoleen väitän, että vettä, valoa ja lannoitetta pitäisi olla sopivasti, mutta siitä huolimatta lehdet kuivuvat, käpristyvät ja kuolevat oksa kerrallaan.Oireet alkoivat sen jälkeen kun vaihdon tuon kesällä suurempaan ruukkuun. Laitoin kyllä kiviä pohjalle. Veikkaan, että mullan mukana tuli öttiäisiä. Öttiäiset ovat vaaleita ja alle puolen millin mittaisia ja niitä on lehtien pinnoilla harvakseltaan. Suihkuttelin kasvia ensin mäntysuopaliuoksella ja sittemmin huonekasvi Raidilla, mutta aina tulevat takaisin.Mitähän ne ovat ja miten niistä pääsisi eroon? Vai teenkö jotain muuta väärin ja öttiäiset ovat vaan sattumalta paikalla?"
20188_54262.jpg
Tiesitkö, että myös syksy on hyvä aika kalkita puutarhassa?
Kotipuutarhuri pyrkii luomaan kasveille parhaat mahdolliset kasvuolosuhteet. Tämä onnistuu parhaiten muokkaamalla kasvualustan maaperätekijöitä kunkin kasvin vaatimusten mukaisesti. Maaperätekijöitä ovat maan ravinteisuus, suolapitoisuus, rakenne, pieneliöstön toiminta sekä maan pH eli happamuus.
20237_68953.jpg
Syyskesä on superfoodien kypsymisen aikaa!
Termi superfood on varmasti monelle tuttu. Tuo sanahan vilahtaa tuon tuosta lehtien sivuilla ja kokkiohjelmissa. Erityisesti suomalainen superfood tuntuu olevan arvostettua. Mutta mitä sitten on superfood?
20236_82287.jpg
Juhannusruusu (Rosa Pimpinellifolia)
Juhannuksen aikoihin valkoisenaan kukkiva juhannusruusu on useimmille jo lapsuuden kotipihasta tuttu, piikkinen ja juurivesoistaan leviävä ruusupensas. Sen kukat ja tuoksu miellyttävät useimpien silmiä ja nenää.
20236_71320.jpg
Boheemit puutarhat ovat monimuotoisia ja helppohoitoisia
Puutarhaharrastuksen merkitys on korostunut viimeisten vuosien aikana merkittävästi. Harrastus tuo mielekästä tekemistä, minkä lisäksi se on luonut myös turvaa ja vakautta arkeen. Puutarhan luonnonmukaisuus on alkanut kiinnostamaan ja se onkin noussut yhä tärkeämmäksi puutarhaideologiaksi, kerrotaan Puutarhaliiton tiedotteessa.Yhä useampi puutarhuri arvostaa luonnonmukaisuutta ja pyrkii oman harrastuksensa avulla lisäämään puutarhan elinvoimaisuutta ja suojelemaan ympäristöään. Voikukkien annetaan kukkia eikä rikkaruohoja myrkytetä kulkuväyliltä. Sen sijaan lisätään luonnon biodiversiteettiä ja valitaan puutarhaan tuotteita, jotka parantavat muun muassa maan elinvoimaisuutta.Myös Lohjan asuntomessuilla päästiin ihailemaan boheemia puutarhaa. Kuvia kohteesta löydät artikkelin lopusta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton