• Etusivu
  • Hoitotyöt

Valoa kasveille?

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.12.2013
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Kun ulkona on pimeää päivästä ja viikosta toiseen, eikä päivän lyhyt valoisa aika riitä yhteyttämiseen, niin monet huonekasveistamme kärsivät ja riutuvat. Lämmin ja kuiva huoneilma ei myöskään auta asiaa, joten talvi voi koitua jopa kasvin kohtaloksi. Viherkasvien "kaamosmasennus" näkyy kellastuvina lehtinä ja alttiutena saada tuholaisia.

Auttaisiko kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa keskimäärin 1000 luksia 12 tuntia päivässä. Valtaosa kasveista sinnittelee talven hengissä isojen ikkunoiden äärellä vain 400 luksin valomäärällä. Lokakuun alusta alkaen päivänpituus alkaa jo olemaan kasveille riittämätön ja vasta helmikuun puolivälin jälkeen alkaa luonnonvaloa olemaan riittävästi. Jos kasvi on sisemmällä huoneessa, niin tämä aikaväli on vieläkin pidempi.

Talvella annetusta lisävalosta hyötyisivät erityisesti kasvit, jotka ovat kotoisin paahteisilta seuduilta, mutta toki lisävalosta on hyötyä kaikille kasveille. Lisävaloa kannattaa kasveille antaa siis ainakin lokakuusta helmikuun puoleen väliin saakka vähintään 12 (optimi 16) tuntia vuorokaudessa. Alussa (ja loppuvaiheessa) lisävaloa voi antaa vain aamun ja illan tunteina.

Millainen on hyvä kasvivalaisin?

Kasvit tarvitsevat valoa yhteyttämisen lisäksi pituus- ja paksuuskasvuun sekä kukintaansa; näihin ne hyödyntävät valon eri aallonpituuksia. Hyvässä lampussa on siis sopivasti kasveja hyödyttäviä eri aallonpituuksia, jotka mahdollistavat kasvien sopusuhtaisen kasvun. Kasvilampun tulee tuottaa säteilyä ainakin sinivoittoisella 390-505 nanometrin sekä punavoittoisella 590-760 nanometrin alueella.

Kasvivalon valinnassa on otettava huomioon värilämpötila. Sen mittayksikkö on kelvin (k). Mitä korkeampi kelvin arvo on, sitä kylmempi ja sinertävämpi lampu tuottama valo on. Kasvit yhteyttävät missä värilämpötilassa tahansa, mutta kotona korkean värilämpötilan siniset sävyt voivat tuntua vierailta. Sopiva k-arvo riippuu kasveista (usein vielä silmää miellyttävä 4000 k riittää, mutta esimerkiksi chilit nauttivat yli 6000 k:n arvosta). Yli 5000 k:n lamppuja kutsutaan päivänvalolampuiksi.

Kasvivalon valinnassa on lisäksi otettava huomioon myös valotehokkuus sekä värin toisto. Valotehokkuus kertoo, kuinka paljon valoa yksi watti sähköä tuottaa. Kannattaa myös muistaa että valontehokkuus laskee, kun lampun ilmoitetusta hyötypolttoiästä on käytetty noin 60 %.

Lampun värintoistokyky puolestaan ilmaistaan Ra-indeksiluvulla, jolloin sitä verrataan luonnonvalon värintoistokykyyn. Mahdollisimman luonnollisen värintoistokyvyn Ra on yli 90.

Kasvivaloksi räätälöityjä energiansäästölamppuja on vielä kovin vähän. Yksi harvoista on Megamanin 15 watin kasvilamppu. Osramin monimetallilamppu Flora Lumen on puoletaan korvannut pitkään Suomen suosituimpana kasvilamppuna olleen Osram Flora Setin.

Ledit tekevät tuloaan myös kasvivalaisimiin. Ne sopivatkin kasvivalaisuun hyvin, sillä niistä saadaan juuri halutun aallonpituuden tuottamaa valoa (vaikkapa punertavaa, kukintaa edistävää valoa). Ledit eivät myöskään kuumene, joten ne voidaan sijoittaa hyvinkin lähelle kasvia. Ulkomailta kasveille suunniteltuja led-valaisimia on jo löytynyt pitkään.

Kohdevalaisimet sopivat yhden tai kahden ison kasvin valaisemiseen ja myös korostavat kasveja sisustuselementteinä. Ne voivat olla jalallisia tai kattoon/seinään kiinnitettäviä. Jos kotonasi on kuitenkin paljon kasveja, niin loistelamppu tai jopa myymäläkäyttöön tarkoitettu kohdevalaisin voi olla järkevin valinta. Esimerkiksi T5-loistelamput tuottavat valoa punaisilla sekä sinisillä aallonpituuksilla ja ovat myös silmää miellyttäviä. T5-loistelamppuja löytyy mm. Airamin valikoimista.

Myymäläkäyttöön tarkoitetuissa kohdevalaisimissa käytetään elohopea-, monimetalli- tai suurpainenatriumlamppuja. Näiden lamppujen valo sopii kasveille, mutta on voimakas. Lamput myös kuluttavat paljon sähköä. Niitä ei voi ostaa tavallisista marketeista, vaan ne tilataan valaisimia myyvistä erikoisliikkeistä tai rautakaupoista.

Huom.! Tarkempia tietoja erilaisista kasvivaloista sekä valintaan vaikuttavista seikoista saat alan liikkeistä.

Valaisimien sijoittaminen

Kasvivalo tulee sijoittaa riittävän kauas, ettei kuumuus vahingoita lehtiä, eikä tulipalon vaaraa synny. Valo tulee kuitenkin sijoittaa myös riittävän lähelle, jotta kasvi hyötyy valosta. Katonrajaan ns. yleisvalaisimeksi sijoitetusta kasvivalosta ei oikeastaan ole mitään hyötyä, sillä luksien määrä pienenee nopeasti etäisyyden kasvaessa (jos puolen metrin päässä valon voimakkuus 1600 luksia, niin metrin päässä se on enää 400 luksia).

Hyvä nyrkkisääntö on sijoittaa valaisin puolen metrin päähän kasvista ja suoraan sen yläpuolelle. Silloin valoa on riittävästi, mutta kasvi ei kärsi lampun tuottamasta lämmöstä.

Elohopea-, monimetalli- ja suurpainenatriumlamppujen pintalämpötila on satoja asteita. Tällaiset lamput tulee sijoittaa ainakin metrin päähän kasveista.

Vaikuttaako valaistus muuhun hoitoon?

Kun kasveille annetaan lisää valoa, niin niiden elintoiminnot pysyvät käynnissä talvellakin. Jos valoa on riittävästi, niin kasvien kasvu jatkuu läpi talven. Lisävalon ohella kasvit siis tarvitsevat vettä ja ravinteita enemmän kuin lepotilassa olevat kasvit.

Pilaako kasvivalo sisustuksen?

Kasvilampun voi valita niin, että muutkin värit kuin vain vihreä pääsevät oikeuksiinsa. Loistelampuista sekä monimetalli- ja suurpainenatriumlampuista on saatavana malleja, joiden värintoistokyky ja värilämpötila muistuttavat hehkulamppua. Myös ulkomailta saatavat, kasveille suunnitellut led-lamput toistavat hyvin kaikkia värejä. Käytä niitä, jos haluat korostaa viherkasveja osana sisustusta.

...paljonko ne lamput maksavat?

Kasvilamppujenkin kohdalla on todettava, että laatu maksaa. Valaisimesta riippuen hintaa kertyy helposti 150-500 euroa. Edullisimpia ovat pienois ja T5-loisteputkilamput - arvokkaimpia taas monimetalli- ja suurpainenatriumvalot sekä ledit.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

20235_81610.jpg
Tuija-aidan etäisyys isoihin puihin? Asiantuntija vastaa
Menestyykö tuija-aita ison kuusen vieressä ja jos ei menesty, niin kuinka kaukana isosta kuusesta aita menestyisi? Onko olemassa jotain konstia, joilla tuija-aidan saisi menestymään ison kuusen vieressä?
20237_82591.jpg
Kukkien kerääminen ja kuivaaminen
Leikkoruusuja tulee kuivattua ja säilytettyä ilman sen kummempia pohdiskeluita, mutta kukkapenkeissä kasvaa muitakin kuivattaviksi sopivia kukkia. Myös luonnonkasvit kelpaavat kuivakukiksi siinä missä kuivaamistarkoitukseen kasvatetut kasvitkin. Kuivattuja kukkia voi käyttää koristeena sellaisenaan, muistona menneestä tai kertomassa kuluneesta kesästä. Voipa niitä käyttää vaikkapa askartelumateriaalinakin.
20238_60088.jpg
Syysistutukset kannattaa tehdä nyt
Kesän vaihtuessa syksyyn voi puutarhuri jo kääntää katseensa ensi kevättä kohti. Syksy on hyvää aikaa istuttaa uusia kasveja pihaan. Lehtipuita ja pensaita voi istuttaa niin kauan kuin maa on sula. Etelässä maa on sula yleensä marraskuulle asti ja pohjoisemmassa lokakuun puoliväliin.Arkojen kasvien, menestymisensä äärirajoilla olevien sekä jaloruusujen ja alppiruusujen istuttaminen kannattaa jättää kevääseen. Maa kunnostetaan ennen istutusta samalla tavalla kuin keväälläkin. Useimmat puutarhakasvit viihtyvät maassa, jonka pH on 6.0–6.5. Maan pH-luvun saa selville teettämällä maa-analyysin.
20106_22313.jpg
Nyt uutta: perunat ja vihannekset
Varhaisperunasatoa pidetään tänä vuonna määrällisesti kohtuullisena. Laatu on hyvä, mutta toukokuun jyrkät säävaihtelut aiheuttivat viljelijöille lisätyötä. Hallayöt jäivät yksittäisiksi ja ne hoidettiin sadetuksin, joten kasvustot eivät vaurioituneet. Ensimmäiset varhaisperunat istutettiin heti pääsiäisen jälkeen ja suurin osa viikolla 15.Timo on hallitseva varhaisperunalajike, mutta kesän edetessä tulevat myös siiklit, ariellet, rikeat, veloxit ja amazonet. Varhaisimmat perunat kasvatetaan katteen alla. Varhaisperunaksi kutsutaan peruna-asetuksen mukaan perunaa, jonka kuori irtoaa kevyesti hankaamalla. Ilman harsoa kasvatettua, ohutkuorista, varastoimatonta perunaa kutsutaan kesäperunaksi. Peruna-asiantuntijoiden nimikkeistössä uutta perunaa ovat uuden sadon tuontiperunat.
20_P_130642_1.jpg
Miten villivadelmasta pääsee eroon?
Villivadelmaan pätee vähän sama kuin kriikunaan. Se tekee juurivesaa todella paljon, helposti ja aika pitkiäkin matkoja. Eli aikaisemmin sanoin, että kriikunan juurivesaa ei saa myrkyttää glyfosaatilla. Villivadelman juurivesoja kyllä sitten voi, jos siitä halutaan kokonaan eroon. Ja se vaatii kyllä useampia myrkytyskertoja tai torjuntakertoja, niinkuin kauniisti sanotaan.Glyfosaatti -valmisteita ovat esimerkiksi Roundup tai Glyfonova Bio. Glyfosaatin käytöstä ollaan tänä päivänä tietenkin montaa mieltä. Tällä hetkellä sen käyttö on Suomessa sallittu vielä 2022 vuoteen asti. Mutta jos sitä käyttää, niin kaikki käyttö- ja turvallisuusohjeet pitää sitten todella tarkkaan lukea. Esimerkiksi vesistöjen äärellä sen käyttö on todellakin kielletty! Eli täytyy olla tarkkana.Glyfosaatti puree villivadelmaan, mutta vaatii useamman käsittelykerran. Eli sanotaan näin: 2-3 viikon välein. Ehkä kaksi, jopa neljä kertaa ennenkuin se tosiaan taantuu ja kuolee pois.
202112_74154.jpg
Tulkoon rauha
Turun joulurauhan julistuksessa tulee käyttää maskiaJoulurauhan julistaminen on historiallisesti ainutlaatuinen perinne; missään muualla joulurauhan julistus ei ole säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta asti.Joulurauhan julistuksella on jo vuosisatojen ajan pyritty varmistamaan yhteiskuntarauhan säilyminen pitkien vapaiden aikana. Toinen syy perinteen syntymiselle on Raamatun enkelien Maassa rauha -kehotus jouluyönä. Tätä toivetta ei "Jumalan henki" pysty toteuttamaan, vaan joulun rauha on kiinni meistä itsestämme.Turun perinteisessä joulurauhan julistuksessa tulee käyttää koronatilanteen takia maskia. Joulurauhan julistus ollaan järjestämässä jouluaattona normaalilla tavalla. Viime vuonna perinteinen julistus julistettiin ilman yleisöä. Turun kaupunki varautuu tänäkin vuonna myös muihin vaihtoehtoihin, jos koronatilanne heikkenee entisestään.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton