Vuoden 2025 luonnontuotteiksi valittiin pihlajanmarja, lampaankääpä ja nokkonen

(Tiedote 3.1.2025 Arktiset Aromit ry ja Marttaliitto: Vuoden 2025 luonnontuotteet ovat pihlaja, lampaankääpä ja nokkonen)

Valinnat tuovat esiin luonnosta saatavien raaka-aineiden merkityksen muun muassa ravitsemuksen, ympäristön ja omavaraisuuden näkökulmasta. Pihlajanmarjaa, joka kasvaa yleisesti eri puolilla maata, toivotaan käytettävän entistä monipuolisemmin. Myös lampaankäävän, jonka maku on nuorena mieto ja rakenne kiinteä, käyttöä voisi lisätä. Nokkonen on yksi Suomen tunnetuimmista villivihanneksista ja varsinainen ravintopommi.

Pihlaja viihtyy avoimilla paikoilla ja toimii pioneerikasvina. Valoisassa, ravinteikkaassa maassa se kasvaa usein monirunkoiseksi ja voi yltää jopa 10 metrin korkeuteen.

Suomessa esiintyy kaksi alalajia: yleinen kotipihlaja (Sorbus aucuparia ssp. aucuparia) ja pohjoisemmassa harvinaisempi, matalampi pohjanpihlaja (ssp. glabrata).

Lehdet ovat parilehdykkäisiä ja syksyisin upean värisiä. Kukat ovat voimakkaasti tuoksuvia ja kasvavat tiiviissä kukinnoissa. Marjat kypsyvät elokuun lopulta syyskuuhun. Ensipakkaset pehmentävät niiden happamuutta, joka vaihtelee yksilöittäin samoin kuin ravintoainepitoisuudet.

Pihlajanmarjat ovat tärkeä ravinnonlähde monille linnuille ja tukevat biodiversiteettiä. Puusta on olemassa myös makeampia lajikkeita ja koristeellisia, kapeakasvuisia muotoja.

Marjat sisältävät runsaasti C-vitamiinia sekä folaattia, E- ja K-vitamiinia, karotenoideja, rautaa, kaliumia ja kuitua. Niissä on myös fenoliyhdisteitä kuten antosyaaneja ja flavonoleja. Pektiinipitoisuutensa ansiosta marjat sopivat hyvin hilloihin, hyytelöihin, leivonnaisiin ja juomien valmistukseen. Voimakkaan maun vuoksi niitä yhdistetään usein miedompiin marjoihin.

Marjoja voi pakastaa tai kuivata, jolloin ne sopivat esimerkiksi yrttijuomiin, marjajauheisiin ja leivontaan. Myös kukkia, silmuja ja lehtiä voidaan hyödyntää mausteina ja teehen.

Lampaankääpä on erinomainen ruokasieni, jolla on vaaleankeltainen, usein epäsäännöllisen muotoinen lakki, joka voi kasvaa jopa 20 cm leveäksi. Lakin alapinnalla on tiheä pillikerros. Jalka on tanakka ja lakin värinen, malto kiinteää ja valkoista, muuttuen kosketuksesta keltaiseksi.

Miedonmakuinen lampaankääpä ei vaadi esikäsittelyä ja soveltuu erilaisiin sieniruokiin, erityisesti paistettuna. Se voidaan kuivata tai pakastaa, ja kiinteän rakenteensa ansiosta se sopii myös marinoitavaksi ja säilöttäväksi.

Ravintosisällöltään lampaankääpä on hyvä D-vitamiinin, seleenin ja kuidun lähde. Sitä esiintyy yleisesti Etelä-Suomen kuusivaltaisissa metsissä, mutta pohjoisessa harvemmin. Satoa saadaan elokuusta lokakuun puoliväliin.

Typäskääpä muistuttaa lampaankääpää, mutta on väriltään ruskeampi ja karvaamman makuinen.

Nokkonen on monivuotinen, 50–150 cm korkea kasvi, joka tunnistetaan poltinkarvoistaan ja pienistä vihreistä kukistaan. Kaksikotisuuden ansiosta siemenkasvien tunnistaminen on tärkeää: hedekukinnot ovat pystyjä, emikukinnot nuokkuvia. Lehdet ovat sahalaitaisia ja vastakkaisia.

Yleinen lähes koko Suomessa, nokkonen kasvaa erityisesti ihmisasutuksen läheisyydessä, tienvarsilla ja rannoilla. Se viihtyy sekä auringossa että varjossa, mutta ei ole suositeltavaa kerätä kasvia nitraattipitoisilta alueilta kuten lantaloiden tai kompostien vierestä.

Lehtiä ja nuoria versoja kerätään keväästä alkaen. Kasvustoa voi niittää, jolloin satoa saa koko kesän. Siemenet kypsyvät loppukesällä.

Nokkosta käytetään tuoreena, pakastettuna tai kuivattuna. Ryöppäys poistaa nitraatteja ja poltinkarvojen vaikutuksen. Käyttökohteita ovat muun muassa ruoanlaitto, leivonta, viherjauheet ja yrttijuomat. Siemeniä voi lisätä mausteeksi tai käyttää leivonnassa.

Nokkosta käytetään myös luonnonkosmetiikassa, hiustenhoidossa ja kasvinsuojelussa. Sen kuitua hyödynnetään tekstiileissä.

Ravintoarvoltaan nokkonen on erittäin monipuolinen. Se sisältää runsaasti proteiinia, kuitua ja useita kivennäisaineita, erityisesti kalsiumia. Vitamiineista korostuvat C- ja B-ryhmän vitamiinit sekä siementen E-vitamiini ja linolihappo.

Valkopeippi muistuttaa nokkosta mutta ei sisällä poltinkarvoja. Sitä voi käyttää ravinnoksi, mutta maku ei ole yhtä voimakas kuin nokkosella.

Lisätietoja:

Päivi Avela, p. 044 493 5931, paivi.avela@arktisetaromit.fi