Näin hävität vuohenputken puutarhasta
Vuohenputkelle kyytiä

Kevään ensimmäiset vuohenputket – luonnon oma villivihannes täynnä makua ja ravinteita.
Sehän näyttää oikeastaan hyvin harmittomalta ja kukinta-aikaan suorastaan viehättävältä. Älä tuudittaudu väärään turvallisuuden tunteeseen: kun vuohenputki kerran on päässyt puutarhaan, se leviää täysin häikäilemättömästi. Nämä kasvit ovat niin salakavalia siksi, että ne lisääntyvät sekä siemenistä että juurirönsyistä ja vieläpä äärettömän nopeasti. Ongelmarikkaruohon torjumiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Parasta luonnollisesti on, jos tätä epätoivottua vierasta ei ole ollenkaan pihallasi.
Vuohenputki – sinnikkäiden rikkaruohojen kuningas
Vuohenputki (Aegopodium podagraria) tunnetaan monen puutarhurin painajaisena, sillä se leviää aggressiivisesti sekä siementen että maavarsien avulla. Sen esiintyminen kertoo ravinteikkaasta ja humuspitoisesta maaperästä. Esimerkiksi omenapuiden juurella se voi kasvaa ilman, että puu siitä kärsii. Useimmiten vuohenputki kannattaa kuitenkin poistaa, sillä se voi levitessään peittää alleen niin koristekasvit kuin hyötykasvitkin.
Torjunta on hyvä aloittaa ajoissa, ennen kuin vuohenputki ehtii kasvaa suuriksi ja hallitsemattomiksi kasvustoiksi. Vaikka säännöllinen kitkentä voi auttaa, kasvi lisääntyy jo pienistäkin juurenpalasista. Kitkeminen on tehtävä ennen kukintaa ja siementen muodostumista, joka tapahtuu kesäkuun tienoilla. Toistuva niittäminen voi ajan myötä heikentää vuohenputken elinvoimaa.
Vuohenputkea puutarhassa
Jos vuohenputki on muuttanut puutarhaan, siitä on vaikea päästä eroon. Silloin on laiha lohtu, että sen nuoria lehtiä voi mainiosti käyttää salaattina tai pinaatin korvikkeena. Mieluiten vuohenputki kasvaa puolivarjossa lehtipuiden alla. Kukinta-aikaan se voi siellä saavuttaa metrin korkeuden. Mutta sille kelpaavat myös aurinkoiset, avoimet paikat, joille se levittäytyy. Ja se käy uskomattoman nopeasti!
Vuohenputki ei menesty varjoisissa oloissa, joten sen leviämistä voi ehkäistä istuttamalla varjostavia pensaita tai puita. Jos alueelle halutaan istuttaa perennoja tai muita kasveja, vuohenputki on syytä poistaa erityisen tarkasti. Tarvittaessa koko kasvualusta voi olla vaihdettava, ja tilalle lisättävä puhdasta, rikkaruohotonta multaa. Yhtenäisille vuohenputkialueille voi levittää mustaa muovia, joka tukahduttaa juuriston lämpimän kesän aikana. Siemeniä voi silti jäädä maahan, joten täydellistä torjuntaa voi olla vaikea saavuttaa.
Näin torjut vuohenputken kotikonstein
Kurkista aidan yli naapurin puolelle. Jos naapurisi puolella, ehkä jopa rajan läheisyydessä, kasvaa vuohenputkea, juurieste saattaa auttaa. Se on läpitunkematonta kudosta ja kaivetaan noin 80 cm:n syvyyteen.
Perennapenkin uudet tulokkaat tulisi asettaa tiukkaan tarkastukseen. Usein vuohenputki livahtaa puutarhaan toisesta puutarhasta tuotujen kasvien mukana.
Jos vuohenputken maanpäällisen osan katkoo aina pois, kasvi antaa ajan mittaan periksi, vaikka ei luovutakaan kokonaan. Heikentäminen onnistuu vain jos toimenpide toistetaan säännöllisesti.

Huono idea sen sijaan on tehdä kaivanto vuohenputken vaivaamien kukkapenkkien ympärille. Tässä tapauksessa tulee vain pilkkoneeksi juuret pieniksi palasiksi, joista syntyy uusia kasveja. Sen sijaan maata kannattaa muokata talikolla! Ja kaikki juuren osat pitäisi mahdollisuuksien mukaan vetää tai seuloa pois.
Miksi vuohenputki on niin vaikea torjuttava?
Vuohenputki kasvattaa maan alle tiheän ja laajalle ulottuvan vaakasuoran juurakon, joka muodostaa pitkälle ulottuvia rönsyjä. Pienikin juurenpala voi kasvattaa uuden kasvin, joten kitkeminen on usein kuin taistelisi hydraa vastaan: yhdestä katkotusta kasvista nousee pian kaksi uutta. Lisäksi kasvi voi tuottaa runsaasti siemeniä, vaikka sen pääasiallinen leviämistapa onkin juuriston kautta.
Jos vuohenputki pääsee leviämään vapaasti, se voi tukahduttaa muut kasvit alleen ja muodostaa lähes yksilajisen kasvuston. Tällöin kasvilajiston monimuotoisuus kärsii, ja istutusalueiden hallinta vaikeutuu huomattavasti.
Näin torjut vuohenputken luonnonmukaisesti
Aloita varhain ja ole sitkeä
Vuohenputken torjunnassa aika on valttia. Paras aika poistaa sitä on alkukesällä ennen kukintaa, jolloin se ei ole vielä ehtinyt siementää. Maanpäällisten osien katkominen säännöllisesti (viikoittain) heikentää kasvia vähitellen, mutta vaatii pitkäjänteisyyttä ja useamman vuoden työn. Säännöllinen niitto tai leikkaus estää vuohenputkea yhteyttämästä ja kuluttamaan varastoenergiaansa, jolloin se alkaa näivettyä.
Poista juuret varovasti mutta tehokkaasti
Manuaalinen torjunta onnistuu parhaiten talikon avulla. Multaa ei pidä kääntää lapiolla, sillä se pilkkoo juuret pieniksi palasiksi. Sen sijaan talikko ilmavoittaa maata ja antaa mahdollisuuden vetää tai seuloa juuret ulos mahdollisimman kokonaisina.
Älä koskaan käytä jyräytystä tai koneellista maansiirtoa vuohenputken vaivaamilla alueilla – se vain levittää ongelman uudelle alueelle.
Estä leviäminen naapurin puolelta
Jos naapuritontilla kasvaa vuohenputkea, voit asentaa juuriesteen, joka on noin 80 cm syvyyteen upotettu juurimaton pätkä. Tällainen este estää tehokkaasti juurten rönsyämisen tonttirajan yli.
Katteen ja peittämisen voima
Jos alueella ei ole vielä istutuksia, tehokas tapa tukahduttaa vuohenputkea on käyttää mustaa katemuovia tai paksua pahvia. Päälle asetetaan kerros kuorikatetta tai muuta painoa, ja pinta jätetään peitetyksi vähintään kahdeksi vuodeksi. Menetelmä tappaa juuriston valon ja hapen puutteessa, mutta siementen itäminen voi jatkua myöhemmin, joten se ei ole täysin varma keino yksinään.
Ole tarkkana uusien kasvien kanssa
Vuohenputki leviää usein huomaamatta, kun puutarhaan tuodaan jakotaimia tai perennoja toisilta puutarhureilta. Tarkista aina uuden kasvin juuristo huolellisesti ja poista mahdolliset vieraat juurenpalat.
Entä kemiallinen torjunta?
Viimeisenä keinona voidaan käyttää torjunta-aineita. Ne toimivat yleensä tehokkaasti, mutta ovat ympäristön ja muun kasvuston kannalta ongelmallisia. Käyttöä tulisi harkita vain tarkkaan rajatuilla alueilla ja ohjeita noudattaen.
Ohje
Tiesitkö?
Vuohenputki on mieto ja monikäyttöinen villivihannes, joka sopii mainiosti monenlaisiin ruokiin. Sitä voi lisätä esimerkiksi tomaatti- ja juustoruokien joukkoon, käyttää keitoissa, kastikkeissa, munakkaissa, piirakoissa, lettutaikinoissa sekä leivän ja sämpylöiden taikinassa.
Lehdet voi käyttää tuoreena, pakastaa sellaisenaan tai kevyesti ryöpättyinä, tai kuivata ja jauhaa viherjauheeksi. Isot lehdet sopivat hyvin yrttiteen raaka-aineeksi tai liemikasvikseksi – niiden maku muistuttaa persiljaa tai lipstikkaa. Vanhemmat, paksummat lehtiruodit voi valmistaa parsan tapaan. Myös kukintoja voi hyödyntää tuoreena mausteena samalla tavoin kuin muita aromaattisia yrttejä.
Nuoria vuohenputken lehtiä voi syödä sellaisenaan, kunhan ne on huuhdeltu hyvin ja kerätty puhtaalta kasvupaikalta. Jos lehdet ovat jo ehtineet kasvaa suuremmiksi, ne kannattaa nopeasti kiehauttaa ennen käyttöä. Lehtiä voi säilöä myöhempää käyttöä varten joko pakastamalla tai kuivaamalla.
Vuohenputken hävittäminen ei ole pikaratkaisu, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja useiden menetelmien yhdistämistä. Luonnonmukaiset torjuntatavat ovat tehokkaita, mutta vaativat toistoa. Estä leviäminen, poista juuret huolellisesti ja pidä tontti tarkasti silmällä uusien kasvien mukana tulevien yllätysvieraiden varalta. Näin voit pitkällä aikavälillä palauttaa puutarhasi hallinnan omiin käsiisi – ja antaa vuohenputkelle lähtöpassit lopullisesti.
Aiheeseen liittyvää

10 faktaa tuijien istuttamisesta ja hoidosta!

Huonekasvien lepokausi alkaa

Perinnekasvi: Harjaneilikka

Kukkapenkki muurikivistä

Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
