• Etusivu
  • Hoitotyöt

Näin hävität vuohenputken puutarhasta

Vuohenputkelle kyytiä

Tiina Painokallio
Päivitetty 21.05.2025
20225_78025.jpg

Kevään ensimmäiset vuohenputket – luonnon oma villivihannes täynnä makua ja ravinteita.

Sehän näyttää oikeastaan hyvin harmittomalta ja kukinta-aikaan suorastaan viehättävältä. Älä tuudittaudu väärään turvallisuuden tunteeseen: kun vuohenputki kerran on päässyt puutarhaan, se leviää täysin häikäilemättömästi. Nämä kasvit ovat niin salakavalia siksi, että ne lisääntyvät sekä siemenistä että juurirönsyistä ja vieläpä äärettömän nopeasti. Ongelmarikkaruohon torjumiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Parasta luonnollisesti on, jos tätä epätoivottua vierasta ei ole ollenkaan pihallasi.

Vuohenputki – sinnikkäiden rikkaruohojen kuningas

Vuohenputki (Aegopodium podagraria) tunnetaan monen puutarhurin painajaisena, sillä se leviää aggressiivisesti sekä siementen että maavarsien avulla. Sen esiintyminen kertoo ravinteikkaasta ja humuspitoisesta maaperästä. Esimerkiksi omenapuiden juurella se voi kasvaa ilman, että puu siitä kärsii. Useimmiten vuohenputki kannattaa kuitenkin poistaa, sillä se voi levitessään peittää alleen niin koristekasvit kuin hyötykasvitkin.

Torjunta on hyvä aloittaa ajoissa, ennen kuin vuohenputki ehtii kasvaa suuriksi ja hallitsemattomiksi kasvustoiksi. Vaikka säännöllinen kitkentä voi auttaa, kasvi lisääntyy jo pienistäkin juurenpalasista. Kitkeminen on tehtävä ennen kukintaa ja siementen muodostumista, joka tapahtuu kesäkuun tienoilla. Toistuva niittäminen voi ajan myötä heikentää vuohenputken elinvoimaa.

Vuohenputkea puutarhassa

Jos vuohenputki on muuttanut puutarhaan, siitä on vaikea päästä eroon. Silloin on laiha lohtu, että sen nuoria lehtiä voi mainiosti käyttää salaattina tai pinaatin korvikkeena. Mieluiten vuohenputki kasvaa puolivarjossa lehtipuiden alla. Kukinta-aikaan se voi siellä saavuttaa metrin korkeuden. Mutta sille kelpaavat myös aurinkoiset, avoimet paikat, joille se levittäytyy. Ja se käy uskomattoman nopeasti!

Vuohenputki ei menesty varjoisissa oloissa, joten sen leviämistä voi ehkäistä istuttamalla varjostavia pensaita tai puita. Jos alueelle halutaan istuttaa perennoja tai muita kasveja, vuohenputki on syytä poistaa erityisen tarkasti. Tarvittaessa koko kasvualusta voi olla vaihdettava, ja tilalle lisättävä puhdasta, rikkaruohotonta multaa. Yhtenäisille vuohenputkialueille voi levittää mustaa muovia, joka tukahduttaa juuriston lämpimän kesän aikana. Siemeniä voi silti jäädä maahan, joten täydellistä torjuntaa voi olla vaikea saavuttaa.

Näin torjut vuohenputken kotikonstein

Kurkista aidan yli naapurin puolelle. Jos naapurisi puolella, ehkä jopa rajan läheisyydessä, kasvaa vuohenputkea, juurieste saattaa auttaa. Se on läpitunkematonta kudosta ja kaivetaan noin 80 cm:n syvyyteen.

Perennapenkin uudet tulokkaat tulisi asettaa tiukkaan tarkastukseen. Usein vuohenputki livahtaa puutarhaan toisesta puutarhasta tuotujen kasvien mukana.

Jos vuohenputken maanpäällisen osan katkoo aina pois, kasvi antaa ajan mittaan periksi, vaikka ei luovutakaan kokonaan. Heikentäminen onnistuu vain jos toimenpide toistetaan säännöllisesti.

<p data-block-key="cwejd">Vuohenputken laajan juuriston vuoksi sen torjuminen käsin on työlästä.</p>
Vuohenputken laajan juuriston vuoksi sen torjuminen käsin on työlästä.

Huono idea sen sijaan on tehdä kaivanto vuohenputken vaivaamien kukkapenkkien ympärille. Tässä tapauksessa tulee vain pilkkoneeksi juuret pieniksi palasiksi, joista syntyy uusia kasveja. Sen sijaan maata kannattaa muokata talikolla! Ja kaikki juuren osat pitäisi mahdollisuuksien mukaan vetää tai seuloa pois.

Miksi vuohenputki on niin vaikea torjuttava?

Vuohenputki kasvattaa maan alle tiheän ja laajalle ulottuvan vaakasuoran juurakon, joka muodostaa pitkälle ulottuvia rönsyjä. Pienikin juurenpala voi kasvattaa uuden kasvin, joten kitkeminen on usein kuin taistelisi hydraa vastaan: yhdestä katkotusta kasvista nousee pian kaksi uutta. Lisäksi kasvi voi tuottaa runsaasti siemeniä, vaikka sen pääasiallinen leviämistapa onkin juuriston kautta.

Jos vuohenputki pääsee leviämään vapaasti, se voi tukahduttaa muut kasvit alleen ja muodostaa lähes yksilajisen kasvuston. Tällöin kasvilajiston monimuotoisuus kärsii, ja istutusalueiden hallinta vaikeutuu huomattavasti.

Näin torjut vuohenputken luonnonmukaisesti

Aloita varhain ja ole sitkeä

Vuohenputken torjunnassa aika on valttia. Paras aika poistaa sitä on alkukesällä ennen kukintaa, jolloin se ei ole vielä ehtinyt siementää. Maanpäällisten osien katkominen säännöllisesti (viikoittain) heikentää kasvia vähitellen, mutta vaatii pitkäjänteisyyttä ja useamman vuoden työn. Säännöllinen niitto tai leikkaus estää vuohenputkea yhteyttämästä ja kuluttamaan varastoenergiaansa, jolloin se alkaa näivettyä.

Poista juuret varovasti mutta tehokkaasti

Manuaalinen torjunta onnistuu parhaiten talikon avulla. Multaa ei pidä kääntää lapiolla, sillä se pilkkoo juuret pieniksi palasiksi. Sen sijaan talikko ilmavoittaa maata ja antaa mahdollisuuden vetää tai seuloa juuret ulos mahdollisimman kokonaisina.

Älä koskaan käytä jyräytystä tai koneellista maansiirtoa vuohenputken vaivaamilla alueilla – se vain levittää ongelman uudelle alueelle.

Estä leviäminen naapurin puolelta

Jos naapuritontilla kasvaa vuohenputkea, voit asentaa juuriesteen, joka on noin 80 cm syvyyteen upotettu juurimaton pätkä. Tällainen este estää tehokkaasti juurten rönsyämisen tonttirajan yli.

Katteen ja peittämisen voima

Jos alueella ei ole vielä istutuksia, tehokas tapa tukahduttaa vuohenputkea on käyttää mustaa katemuovia tai paksua pahvia. Päälle asetetaan kerros kuorikatetta tai muuta painoa, ja pinta jätetään peitetyksi vähintään kahdeksi vuodeksi. Menetelmä tappaa juuriston valon ja hapen puutteessa, mutta siementen itäminen voi jatkua myöhemmin, joten se ei ole täysin varma keino yksinään.

Ole tarkkana uusien kasvien kanssa

Vuohenputki leviää usein huomaamatta, kun puutarhaan tuodaan jakotaimia tai perennoja toisilta puutarhureilta. Tarkista aina uuden kasvin juuristo huolellisesti ja poista mahdolliset vieraat juurenpalat.

Entä kemiallinen torjunta?

Viimeisenä keinona voidaan käyttää torjunta-aineita. Ne toimivat yleensä tehokkaasti, mutta ovat ympäristön ja muun kasvuston kannalta ongelmallisia. Käyttöä tulisi harkita vain tarkkaan rajatuilla alueilla ja ohjeita noudattaen.

Ohje

Ohje

Tiesitkö?

Vuohenputki on mieto ja monikäyttöinen villivihannes, joka sopii mainiosti monenlaisiin ruokiin. Sitä voi lisätä esimerkiksi tomaatti- ja juustoruokien joukkoon, käyttää keitoissa, kastikkeissa, munakkaissa, piirakoissa, lettutaikinoissa sekä leivän ja sämpylöiden taikinassa.

Lehdet voi käyttää tuoreena, pakastaa sellaisenaan tai kevyesti ryöpättyinä, tai kuivata ja jauhaa viherjauheeksi. Isot lehdet sopivat hyvin yrttiteen raaka-aineeksi tai liemikasvikseksi – niiden maku muistuttaa persiljaa tai lipstikkaa. Vanhemmat, paksummat lehtiruodit voi valmistaa parsan tapaan. Myös kukintoja voi hyödyntää tuoreena mausteena samalla tavoin kuin muita aromaattisia yrttejä.

Nuoria vuohenputken lehtiä voi syödä sellaisenaan, kunhan ne on huuhdeltu hyvin ja kerätty puhtaalta kasvupaikalta. Jos lehdet ovat jo ehtineet kasvaa suuremmiksi, ne kannattaa nopeasti kiehauttaa ennen käyttöä. Lehtiä voi säilöä myöhempää käyttöä varten joko pakastamalla tai kuivaamalla.

Vuohenputken hävittäminen ei ole pikaratkaisu, vaan vaatii pitkäjänteistä työtä ja useiden menetelmien yhdistämistä. Luonnonmukaiset torjuntatavat ovat tehokkaita, mutta vaativat toistoa. Estä leviäminen, poista juuret huolellisesti ja pidä tontti tarkasti silmällä uusien kasvien mukana tulevien yllätysvieraiden varalta. Näin voit pitkällä aikavälillä palauttaa puutarhasi hallinnan omiin käsiisi – ja antaa vuohenputkelle lähtöpassit lopullisesti.

Hoitotyöt
kasvit
tuotteet
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20223_77184.jpg
10 faktaa tuijien istuttamisesta ja hoidosta!
Tuijat ovat suosittuja ja monikäyttöisiä, ikivihreitä havukasveja. Kartio- ja timanttituija ovat mainioita aitakasveja, mutta soveltuvat hyvin myös ruukkuistutuksiin. Tuijat kannattaa istuttaa syksyn alussa.
20239_83155.jpg
Huonekasvien lepokausi alkaa
Lauhkean ilmaston asukkaille luonnon ja puutarhan kasvien vuotuiset elintavat ovat tuttuja: ne kasvavat keväästä syksyyn ja lepäävät talvella. Varsinkin lehtipuilla kasvu- ja lepokauden ero on erityisen selkeä. Vastaavaa kasvun ja levon vuorottelua on myös huonekasveilla.
20217_71465.jpg
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjassa esittelemme pihojemme kestäviä kasveja. Yksi niistä on harjaneilikka (Dianthus barbatus). Artikkelin lopusta pääset tutustumaan muihin perinnekasveihin ja lukemaan kaikki sarjan osat.
Pihakiveys puutarhaan
Kukkapenkki muurikivistä
Tasattaessa pihan korkeuseroja joudutaan tekemään täyttöjä, leikkauksia, penkereitä ja luiskia sekä viistämään maanpintaa sopiviin kaltevuuksiin. Jos tontilla on vähän tilaa tai jos halutaan erottaa istutusryhmiä muusta maastosta, se voidaan tehdä matalalla muurilla.
202111_73702.jpg
Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
Lounais-Suomessa on tänä syksynä havaittu ensimmäistä kertaa etelänversosurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus (Luke). Taudin aiheuttaa havuparikas-niminen sieni, jonka synonyymeja ovat Sphaeropsis sapinea, Diplodia sapinea ja Diplodia pinea. Havuparikasta on aikaisemmin löydetty Suomessa piilevänä oireettomista männyn vuosikasvaimista ja kävyistä, joissa se on käyttänyt ravintonaan kuollutta orgaanista ainesta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun se löydetään tuhonaiheuttajana.
20078_6418.jpg
Kasvisten sadonkorjuun juhlaa
Tänä kesänä kasvissatoa on saatu tasaiseen tahtiin. Säät pysyttelivät kesä- heinäkuun ajan sateisina ilman varsinaisia hellejaksoja, jotka olisivat ruuhkauttaneet satojen valmistumista. Kysynnän ja tarjonnan tasapaino on taannut hyvän kiertonopeuden ja kasvisten saatavuuden laadukkaina.Elokuussa kasvistarjonta lisääntyy entisestään, kun aurinko kuun alussa pääsi hellimään kasvustoja. Sateiden kuuroluontoisuuden takia kasvikset eivät ole kärsineet märkyydestä. Porkkanoissa ei näy halkeilua ja muutkin juurekset ja sipulit ovat kasvaneet hyvin. Viime päivien poutasäät ovat tervetulleita, koska aurinko lisää kasviksiin makua.Runsas ja maukas kasvistarjonta osuu sopivaan saumaan töihin, opintoihin ja harrastuksiin paluun kanssa. Makuaineiden lisäksi kasvikset ovat pullollaan jaksamisen kannalta tärkeitä vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita, kuituja sekä flavonoideja, joita kaikkia elimistö tarvitsee toimiakseen ja voidakseen hyvin. Nyt kasviksista kannattaa suorastaan tankata vastustuskykyä ja elinvoimaa! Yliannostuksen vaaraa ei ole.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton