hyötykasvit

Suomessa kotimaisia pensaspapuja on saatavilla vain lyhyen aikaa elokuun lopusta syyskuun alkuun, jolloin ne ovat parhaimmillaan. Vaikka pensaspavun viljelyala on melko pieni, niiden maku ja laatu erottuvat edukseen. Nämä lähes käsityönä tuotetut pavut kerätään huolellisesti käsin oikean kokoisina ja tasalaatuisina.

Syksyn tullen, kun kulunut puutarhakesä on vielä hyvässä muistissa, on hyvä aika tarkastella omaa pihaa kriittisinkin silmin. Mikä siinä toimii tai ei toimi, mikä on mieluista ja hyvää, missä tarvitaan muutosta? Kannattaa kirjata havainnot ylös ainakin siinä tapauksessa, että muutostöihin ryhdytään vasta keväällä. Talven aikana havainnot saattavat pelkästään muistinvaraisina hämärtyä.

Kun kesää ja kaunista syksyä on vielä jäljellä, eivät ajatukset aina ulotu talven yli seuraavaan kevääseen. Talven yli kannattaa silti jo kurkistella, sillä keväällä kukkivat sipulit istutetaan syksyllä. Kun pitkän talven jälkeen ensimmäinen leskenlehti, talventähti tai lumikello osuu silmiin, ilahduttavat ne kokoaan isommin.

Minulla on kasvimaalla kirveliä, salviaa, rakuunaa ja lipstikkaa. Ne kaikki kasvavat hurjaa vauhtia ja maku muuttuu tietysti huonommaksi, mitä isommaksi kasvavat. Kuuluuko niitä leikata ja uusiutuvatko ne vielä loppukesästä? Olen toki käyttänytkin niitä paljon, mutten ehdi siihen tahtiin, mitä kasvavat. Entä talvehtivatko ne vai otanko ne syksyllä maasta irti? Nimenomaan eri yrttien leikkaaminen ja uusiutuminen kiinnostaa, mutta tietoa ei vaan löydy.

Idätin kaupan pikkuluumutomaattien siemeniä ja yksi niistä on erikoinen. Se kasvattaa valtavia pallomaisia kukintoja, joissa on satoja tomaatinalkuja kussakin. Koko kasvi on silkkaa kukkaa. Mistä on kyse?

Istutin viime kesänä pienen perheomenapuun taimen. Puu on todella epäsuhta oksiltaan ja kysymys kuuluukin, kuinka minun kannattaa leikata se/ kuinka rankalla kädellä ensi keväänä?

Kotimainen herukkasato alkaa olla jo kypsää. Käsin poimittuja marjoja on ollut myynnissä jo heinäkuun lopusta asti ja koneelliset poiminnat ovat alkamassa. Kerää nyt talveksi varastoon flavonoideja ja vitamiineja sisältävät viinimarjat.

Olisi hienoa loppukesällä syödä omalta maalta punaisia viinimarjoja suoraan pensaasta tai napata maasta porkkana pikkupurtavaksi. Siinä tietäisi ainakin tasan tarkkaan mitä suuhunsa laittaa, kun on koko kesän seurannut niiden kasvua.Tässä Kivijalka-podcastissa puhutaan hyötypuutarhasta. Mitä muuta se voisi olla, kuin marjapuska pihan perällä ja miten sellaista pitäisi hoitaa? Aiheesta keskustelemassa on Satakunnan puutarhaseuran sihteeri Tina Halin.Kivijalka-podcastissa puhutaan asumiseen, teknologiaan sekä tietenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä aiheista.(Podcast on tallennettu 2022 vko 23.)

Puutarhurin sato ja kukkien kauneus uhkaavat helposti jäädä kasveja vaanivien tuholaisten ja tautien kanssa toiseksi. Tautien ja tuholaisten torjunta on kovaa työtä, kun haluaa maksimoida terveen ja runsaan sadon omassa puutarhassaan. Onneksi luonnossa elää myös luonnostaan jo monia apureita. Tuholaisten vihollisia ovat muun muassa leppäkertut, lehtilude, karhukaisen toukka, loispistiäinen, sammakko, sisilisko, päästäinen ja linnut.

Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Koristearvoa lisää, jos hyöty- ja koristekasveja yhdistellään ennakkoluulottomasti.