• Etusivu
  • Rakentaminen

Koko perheen luontopäiväkirja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 08.01.2024
202212_61968.jpg

Luontoa tarkkailemalla voi oppia paljon ja tulla tarkkaavaiseksi. Huomasitko sinä kuvassa olevan pöllön? (Kuva: Pixabay)

Luonnon tarkkaileminen on hyvä aloittaa jo lapsena, jotta metsässä käymisestä ja luonnon tarkkailusta tulisi elämän mittainen harrastus. Moni saa metsästä tarvittavaa energiaa ja rauhoittuu rankan työpäivän jälkeen. Samalla retkellä voit kirjoittaa ylös luontopäiväkirjaa. Nyt onkin korkea aika aloittaa luonnon tarkkailu.

Luonnon tarkkailu on edullinen ja opettavainen tapa oppia mitä ympäristömme pitääkään sisällään. Omista tutuista nurkistakin voi löytyä jotain yllättävää. Vaikka kuinka voisi luulla hienojen havaintojen pysyvän muistissa, käy kuitenkin jokaiselle joskus niin, että aivan tarkkaan ei muistakaan, milloin se tikka kävi pihapuuta nakuttamassa tai koska ensimmäiset muurahaiset kantoivat havunneulasta kekoonsa.

Mikäli havaintoja on laitettu ylös, syntyy pitkään jatkuneesta luonnon havainnoinnista vähitellen päiväkirjojen sarja, joiden avulla on mukava verrata, mitä eri vuosina on samana päivänä tapahtunut.

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)
  • Talvi on hyvä aika aloittaa lajien tunnistaminen. Lajeja ei ole liikaa ja esimerkiksi lumeen jääneitten jälkien tunnistaminen on mukavaa puuhaa.
  • Keksi luontopäiväkirjallesi ensin tarkoitus ja toteutustapa. Mitä lajiryhmiä haluat tunnistaa ja miten teet merkinnät. Haluatko lisätä myös sääpäiväkirjan? Keräätkö kasveja ja kuivaat ne? Otatko valokuvia?
  • Havainnoi myös itseäsi. Mitä sinussa tapahtuu, kun kävelet metsässä?
  • Aloita heti tai muuten se saattaa jäädä vain aikomuksen tasolle.
  • Aloita hiljalleen ja ehkä vain laji kerrallaan.
Ohje

Ohje

Vinkkejä luontopäiväkirjan aloittamiseen

  • Talvi on hyvä aika aloittaa lajien tunnistaminen. Lajeja ei ole liikaa ja esimerkiksi lumeen jääneitten jälkien tunnistaminen on mukavaa puuhaa.
  • Keksi luontopäiväkirjallesi ensin tarkoitus ja toteutustapa. Mitä lajiryhmiä haluat tunnistaa ja miten teet merkinnät. Haluatko lisätä myös sääpäiväkirjan? Keräätkö kasveja ja kuivaat ne? Otatko valokuvia?
  • Havainnoi myös itseäsi. Mitä sinussa tapahtuu, kun kävelet metsässä?
  • Aloita heti tai muuten se saattaa jäädä vain aikomuksen tasolle.
  • Aloita hiljalleen ja ehkä vain laji kerrallaan.
Löysitkö jälkiä maasta tai lumihangesta? (Kuva: Pixabay)
Löysitkö jälkiä maasta tai lumihangesta? (Kuva: Pixabay)
Tutustukaa yhdessä, mikä eläin jäljet olisi voinut jättää. (Kuva: Pixabay)
Tutustukaa yhdessä, mikä eläin jäljet olisi voinut jättää. (Kuva: Pixabay)

Miten aloitan luonnon tarkkailun?

Luonnosta nauttimisesta ei kannata ottaa turhia paineita. Tärkeintä on säähän soveltuva vaatetus, hyvät retkieväät sekä iloinen ja utelias mieli. Matkaan kannattaa varata myös muistiinpanovälineet havaintoja varten sekä alueen kartta, mikäli liikut vieraalla seudulla.

Päiväkirjaksi soveltuvat parhaiten tukevakantiset vihot, joihin on hyvä kirjoittaa. Koon puolesta kirja kannattaa valita siten, että se on helppo kuljettaa mukana. On makuasia, valitseeko vihon, jossa on viivat, ruudut tai puhtaat sivut. Viivoitus tekee kirjoittamisen toki helpommaksi, puhtaan sivun tarjotessa mahdollisuuden todellisten taideteosten piirtämiseen. Voit myös laatia taulukon, jonka sivuun laitat listan mitä havaintoja odotat näkeväsi vuoden aikana. Taulukossa voi olla kirjattuna esimerkiksi ensimmäinen havainto leskenlehdestä, koska talitintti kääntää laulunsa, milloin käki kukkui. Muista jättää tilaa päivämäärälle.

Päiväkirjan voi myös laatia kansioon, jolloin sinne on mahdollista liittää vihkoa enemmän muuta materiaalia, kuten retkialueen karttoja, prässättyjä lehtiä ynnä muuta.

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)

Mitä luontohavaintoja kirjataan ylös?

Voit kirjata ylös millainen sää oli, onko mahdollisesti lunta, milloin ensimmäinen pajunkissa pilkistää pajupusikon oksissa ja niin edelleen. Myös lintu-, perhos- sekä eläinhavainnot on hauska kirjata ja seurata kuinka usein se alussa mainittu tikka kävikään pihapuussa, vai oliko se vain ohikulkumatkalla. Vilahtiko kettu kenties metsänreunalla? Tee päiväkirjastasi juuri sellainen, kuin itse haluat.

Pidä päiväkirjan pitäminen rentona harrastuksena äläkä suotta ota siitä paineita, että jokaiselle päivälle on löydyttävä jokin mielenkiintoinen havainto. Älä myöskään suotta sensuroi tapahtumia, vaan tallenna rohkeasti ylös kuvin ja tekstein hauskat luontohetket ja -retket.

(Kuva: Pixabay)
(Kuva: Pixabay)

Nyt kaikki rohkeasti nenät irti ruuduista ja ulos nauttimaan luonnon ihmeistä!

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202312_83334.jpg
Viikon kysymys: Menestyykö suomalainen mansikka Espanjassa?
Vuosi sitten toin tänne Espanjaan mansikan rönsyjä, joista talven aikana saimme mansikoita ihan mukavasti. Ystävällinen naapuri on kesän aikana kastellut niitä ja ne ovat hyvinvoivia ja vihreitä. Nyt kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä, jotta tänäkin talvena saisimme mansikoita? Eli miten alan kukittamaan? Puutarhoissa täällä en ole nähnyt mansikan taimia, mutta keväällä kyllä mansikoita tulee myyntiin. Toki paikallinen puutarhuri osaisi neuvoa, mutta kieli ei taivu espanjaan.
20121_29172.jpg
Luonnon oma makeutusaine: STEVIA
Mikä se on?Asterikasveihin (Asteraceae) kuuluva Stevia on kasvisuku, johon kuuluu noin 240 kasvia. Yksi niistä on Stevia rebaudiana, josta saadaan makeutusaine steviaa. Vuonna 1931 ranskalaiset kemistit eristivät stevialle makean maun antavat glykosiidit. Näille yhdisteille annettiin nimet steviosiidi ja rebaudiosiidi. Stevia rebaudianan lehdistä saadaan siis glykosideistä koostuvaa stevia-tiivistettä, joka on 100-300 kertaa makeampaa kuin sokeri ja kestää myös kuumentamista - eikä sisällä kaloreita! Stevia voi siis olla esimerkiksi diabeetikoille tai kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille mainio, kaloriton ja glukoositon makeutusaine. Stevia on sallittu EU-komission päätöksellä elintarvikkeiden makeutusaineena 1.12.2011 lähtien!
20065_97.jpg
Perennoja koon mukaan
Matalia kivikko- ja reunaperennojaMatalia perennoja ovat mm. rönsyakankaali, kaukasianpitkäpalko, alppitähti, tarharistikki, kaunokainen, karpaattienkello, hopeahärkki, kesäpikkusydän, ketoneilikka, sammalleimu, kuunlilja, keijunkukka, esikko, maksaruohot, patjarikko, mehitähti, pikkutalvio ja sarviorvokki.Lisätietoa kasveista löydät Puutarha.netin Kasvikortistosta...
20_P_56146.jpg
Ilotulitteet ja ympäristö
Vuosi vaihtuu melkoisessa paukkeessa - ja katkussa. Onko ilotulituksesta jotain haittaa ympäristölle?Ainakin näin maallikosta vaikuttaa siltä, että vuoden vaihtuessa ja paukkeen lisääntyessä, myös suussa ja hengityselimissä maistuu ja tuntuu. Ruudinkatkuista ilmaa on ikävä hengittää ja se pistää yskittämään - ja maistuu ikävältä suussa... Mitä ilotulitteet oikein sisältävät, onko niistä jotain seurauksia ympäristöllemme - entä meille itsellemme?
14_P_77005.jpg
Kysymyksiä nurmikosta
Apua, sammal valtaa pihan? Miten siitä päästä eroon? Entä millainen apulanta sopii nurmikolle? Puutarha.netin asiantuntijat vastaavat muiden muassa näihin Ilta-Sanomien lukijoita askarruttaneisiin kysymyksiin.*Kysymyksiä ja vastauksia voit käydä lukemassa Puutarha.netin Kysy, niin vastaamme -palstalla. Voit esittää myös oman kysymyksesi! Palvelun käyttö edellyttää kirjautumista.* Kysymykset vastauksineen julkaistu Ilta-Sanomien verkkosivulla.
20238_82834.jpg
Pensailla väriä puutarhaan
Syyskaudella istuttajan apuna ovat ilmankosteus, viilenevät yöt ja silloin tällöin sattuvat sateet. Kastelun tarve on aina vähäisempää syyskauden istutuksille. Syksyllä istutetut kasvit hyödyntävät kevätkosteuden ja lähtevät nopeasti kasvuun heti ilmojen lämmetessä. Astiataimia voi mainiosti istuttaa koko syksyn, mutta paljasjuurisia taimia vasta 15.9. jälkeen – kunhan ensin yöhallat tuleennuttavat lehtipensaat.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton