• Etusivu
  • Kasvillisuus

Taikinamarja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.09.2013
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg

(Ribes alpinium)

Taikinamarja on 80–150 cm korkea, varpumainen, kaksikotinen pensas. Lehdet ovat vihreät ja kolmiliuskaiset, isohampaiset ja 2–4 cm pitkät. Lehdet ovat molemmin puolin nystykarvojen verhoamat. Taikinamarja on kaksikotinen kasvi. Kesäkuun alussa hedepensaisiin puhkeaa 20–30 pientä, kellanvihreää kukkaa ja emipensaisiin terttuja, joissa on 2–5 kukkaa. Taikinamarjan marjat ovat punaisia, mauttomia ja jauhoisia ja marjan hedelmäliha tuntuu tarttuvan kieleen taikinankaltaisesti, josta marjan suomenkielinen nimi lienee peräisin.

Taikinamarja kasvaa luontaisesti Etelä-Suomessa, Pohjanlahden rannikolla Keski-Pohjanmaalle asti ja idempänä Etelä-Savon korkeudelle. Pensaat kasvavat lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä, etenkin kivikkoisissa ja kallionseinämien alaisissa paikoissa ja hikevillä harjunrinteillä. Taikinamarjaa käytetään myös koristekasveina puutarhassa.

Taikinamarjaan tulee keväällä lehdet hyvin aikaisin (Suomen etelärannikolla jo huhtikuun lopulla), joten se sopii esimerkiksi kevätsipulikukkaryhmien taustalle. Se sopii myös aita- ja aidannepensaaksi koska on nopeakasvuinen, hyvin leikkausta kestävä ja viihtyy sekä auringossa että varjossa.

Satoa taikinamarjasta?

Marjoja voi syödä, ne eivät ole myrkyllisiä. Marjaa on käytetty muiden marjojen lisänä ja lehtiä teeaineksissa. Marjamehua voidaan sekoittaa voimakkaamman makuisiin mehuihin. Taikinamarjan aromi on melko karvas ja marja on pehmeä.
Taikinamarjaa on yleisemmin käytetty koristepensaana, sillä se sietää myös karuja ja kuivia maita sekä leikkaamista.

Taikinamarjan poiminta-aikaa on elo-syyskuun alkupuoli.

Huomio

Huomio

Erotatko taikinamarjan muista heukoista?

Taikinamarja kuuluu herukoiden sukuun ja se muistuttaa hyvin paljon punaherukkaa, mutta marjojen maut ovat aivan erilaiset (taikinamarjan marjat ovt melko mauttomat punaherukkaan verrattuna). Taikinamarjan lehdet ovat pienemmät ja marjavarret pystyjä, kun ne punaherukalla ovat riippuvia.

Lähde: www.arctic-flavours.fi

Kaipaatko lisää tietoa taikinamarjasta?

Lue mitä Puutarha.netin Kasvikortistossa kerrotaan taikinamarjasta.

Taikinamarjalla on myös oma viestiketjunsa Puutarha.netin Keskustelupalstalla!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202112_74133.jpg
Pian pamahtaa!
Ilotulitteita; raketteja, patoja, suihkuja ja vaikka mitä muita, ammutaan vuoden vaihtuessa miljoonia kappaleita meillä Suomessakin. Loistavat raketit takaavat vuoden vaihtumisen juhlavissa tunnelmissa – vaikka niitä ei itse lähettäisikään.
20228_79410.jpg
Viikon kysymys: Tuija-aidan istutus ja kastelu
Olemme istuttaneet uuden omakotitalon pihaan tuija-aidan ja tuntuu, että olemme ihan hukassa kuinka paljon noita pitäisi kastella. Nyt on vielä ollut todella kuumaa ja kuivaa. Ensimmäiset muutamat viikot kasteltiin joka päivä reilusti juurille, mutta osa tuijista tuntuu kuivuvan latvoista ja osa oksista on haalistuneet, etenkin niiltä osin mitä ovat auringossa.Ostimme kosteusmittarin, joka näyttää, että tuijien multa olisi kostean ja märän vaiheilla joka paikassa. Joten muutaman päivän nyt olemme ottaneet vähän rauhallisemmin kastelun kanssa. Mutta silti tuntuu, että ne vain kuivuvat kuivumistaan. Mikä neuvoksi? Jatketaanko reilua, jokapäiväistä kastelua vai otetaanko rauhallisemmin ja kastellaan reilummin esimerkiksi joka toinen päivä tai harvemmin? Meillä ei ole kuorikatteita tuijien juurilla, kannattaisiko se?
20108_22760.jpg
Kasviksia nyt monipuolisesti
Kuivuuttakin enemmän monia avomaan kasviksia on koetellut kova kuumuus. Salaatit ja erilaiset kaalit ovat kärsineet kuumuudesta kaikkein eniten. Ahkera sadetus on auttanut, ja toisaalta varastoitavien kasvisten satokausi jatkuu vielä elo-syyskuun ajan. Jos vettä saadaan tasaisina, parhaimmillaan 15 – 20 mm:n jaksottaisina sateina, kasvikset saavat uutta puhtia ja kasvu jatkuu suotuisasti.Maantieteelliset ja aivan paikallisetkin erot kasvuolosuhteissa ovat olleet suuria. Kovassa kuumuudessa kasvi sulkee ilmarakosensa, yhteyttäminen pysähtyy ja kasvu lakkaa, koska kasvi ei saa vettä eikä ravinteita. Touko-kesäkuussa muun muassa juurekset kasvoivat hyvin, mutta heinäkuussa kasvu oli kovin vähäistä. Toisaalta esimerkiksi Pohjanmaalta löytyy alueita, joissa sateita on saatu riittävästi. Kuivuutta puolestaan oli pisimpään Itä-Suomessa ja lounaisilla ja eteläisillä rannikkoalueilla. Rajumyrskyt eivät ole kasvisviljelmiä turmelleet.
20087_12161.jpg
Kasvikset kuuma ruokateema
Sadonkorjuun runsauden äärellä Euroopan kasvistuotannon etujärjestön Freshfelin tekemän tutkimuksen tulokset kertovat karua kieltä suomalaisten kasvisten kulutuksesta. Kuulumme kasvisten syöjinä häntäpään maihin. Vain Liettuassa, Virossa ja Luxemburgissa väestö käyttää vähemmän kasviksia kuin suomalaiset. Meillä kasvisten kulutusluku on vain puolet kaikkien EU-maiden keskiarvosta.Vähäinen kasvisten käyttö on yksi oleellisimmista syistä kansanterveydellisiin ongelmiin Suomessa. Niin maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomessa Valtion ravitsemusneuvottelukuntakin suosittavat käyttämään kasviksia päivittäin vähintään 400 g. Kotimaiset Kasvikset ry on kiteyttänyt viestin helposti muistettavaan muotoon Puoli kiloa päivässä. Jäämme selvästi alle vähimmäissuositusten, jotka saisivat mielellään ylittyäkin.
20238_61259.jpg
Pikkupuiden parhaimpia
Puusuvuista pihlajia pidetään yhtenä kauneimmista. Pihlaja on koristeellinen kaikkina vuodenaikoina; valkoiset kukinnot, punaiset marjat ja näyttävä syysväritys keräävät katseita. Puutarhan viheristutuksissa pihlaja on yksi käytetyimmistä puista. Useimpiin puihin verrattuna kotipihlaja on pienehkö ja monesti pensaan tavoin monihaarainen. Pienuudesta on etua, sillä puu mahtuu ahtaalle rivitalopihalle ja jopa katualueelle.
20214_69909.jpg
Lapsiystävällisen pihan suunnittelu
Pihaa suunnitellaan aina siihen elämäntilanteeseen sopivaksi, jossa sillä hetkellä ollaan. Kun lapset ovat pieniä, piha pitäisi olla pienille lapsille turvallinen ja viihtyisä leikkipaikka. Lasten kasvaessa piha muuntuu kasvavien lapsien mukaan ja lasten aikuistuttua piha muutetaan tarvittaessa aikuisten pihaksi.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton