TAKAISIN
(Kuva: Pixabay)
Loppukesällä pensasta koristavat hehkuvanpunaiset marjat ovat pahan makuisia ja myrkyllisiä.
Lehdoissa tavattavaa näsiää on vuosikymmenten aikana opittu arvostamaan – ja pelkäämään. Jo Elias Lönnrot luonnehti näsiää sanomalla, että ”koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat”.
Kotipuutarhureidenkin kannattaa muistaa, että näsiäpensas on erittäin vaarallinen.
(Kuva: Pixabay)
Kuva: Veli Pohjonen (http://commons.wikimedia.org)
- ja myös Keskustelupalstalta löytyy juttua näsiästä!
Näsiä – kavalan kaunis kevään kukkija
Päivitetty: 25.7.2022
Näsiä, lehtonäsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pystykasvuinen, noin metrin korkuiseksi kasvava pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtiensä puhkeamista. Etelä-Suomessa näsiän kaunis ja voimakkaasti tuoksuva kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Näsiä on kasvupaikkansa suhteen melko vaatelias pensas.
(Kuva: Pixabay)Missä näsiää esiintyy?
Näsiä on Suomessa luonnonvarainen, varjoisten ja kosteiden lehtojen melko harvinainen kasvi. Puutarhakasvina näsiä viihtyy myös aurinkoisemmalla paikalla, jossa se kasvaa monivartiseksi ja runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Näsiästä on punavioletin lajikkeen lisäksi tummanpunakukkaisia ja valkokukkaisia lajikkeita.Loppukesällä pensasta koristavat hehkuvanpunaiset marjat ovat pahan makuisia ja myrkyllisiä.
Lehdoissa tavattavaa näsiää on vuosikymmenten aikana opittu arvostamaan – ja pelkäämään. Jo Elias Lönnrot luonnehti näsiää sanomalla, että ”koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat”.
Kotipuutarhureidenkin kannattaa muistaa, että näsiäpensas on erittäin vaarallinen.
(Kuva: Pixabay)
Näsiä tappaa vaikka suden!
Houkuttelevan punaiset ja suurina ryppäinä kasvavat näsiän marjat suorastaan tyrkyttävät itseään. Marjat ovat kuitenkin hyvin vaarallisia; jo parin marjan syöminen voi saada lapsen sairaalakuntoon – ja 6 marjaa tappaa.
Aikuiselle 10–15 marjan myrkyt käyvät kohtaloksi. Jo pelkästään marjan kuoren myrkyt voivat aiheuttaa allergisia oireita. Kasvin kuoren ja marjojen hartsimainen metsereiini on todellakin tappavaa.
Näsiää on syytä varoa myrkyllisyytensä vuoksi
Kuva: Veli Pohjonen (http://commons.wikimedia.org)
Ruotsalainen C.F. Nyman kirjoitti vuonna 1868 näsiästä: ”Jo vanhastaan tiedetään, että kuusi marjaa tappaa suden tai ainakin koiran”.
Vanha kansa onkin käyttänyt näsiän marjoja petojen myrkyttämiseen; muutama marja raadon sisällä vei voiton pahemmastakin pedosta.
Näsiää, kuten muitakin myrkkykasveja, on käytetty hyödyksi pieninä annoksina. Yhden marjan pitäminen hampaankolossa riitti taltuttamaan hammassäryn ja näsiän kuori oli pitkään arvostettua apteekkitavaraa. Vielä 1900-luvun alkupuolella näsiän marjoja käytettiin myös lapsilla riisitaudin, toisin sanoen D-vitamiinin puutostaudin ehkäisyyn. Melko riskialtis lääkitys!
Tiesitkö? Linnut ovat kuitenkin hyvin persoja näsiän marjoille, eikä metsereiini vaikutakaan niihin mitenkään haitallisesti.
Vanha kansa onkin käyttänyt näsiän marjoja petojen myrkyttämiseen; muutama marja raadon sisällä vei voiton pahemmastakin pedosta.
Näsiää, kuten muitakin myrkkykasveja, on käytetty hyödyksi pieninä annoksina. Yhden marjan pitäminen hampaankolossa riitti taltuttamaan hammassäryn ja näsiän kuori oli pitkään arvostettua apteekkitavaraa. Vielä 1900-luvun alkupuolella näsiän marjoja käytettiin myös lapsilla riisitaudin, toisin sanoen D-vitamiinin puutostaudin ehkäisyyn. Melko riskialtis lääkitys!
Tiesitkö? Linnut ovat kuitenkin hyvin persoja näsiän marjoille, eikä metsereiini vaikutakaan niihin mitenkään haitallisesti.
Lue lisää näsiästä
Lisätietoa näsiästä voit lukea Puutarha.netin Kasvikortistosta- ja myös Keskustelupalstalta löytyy juttua näsiästä!
