• Etusivu
  • Kasvillisuus

Näsiä on kavalan kaunis kevään kukkija

Tiina Painokallio
Päivitetty 31.10.2024
20227_69229.jpg

(Kuva: Pixabay)

Näsiä, lehtonäsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pystykasvuinen, noin metrin korkuiseksi kasvava pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtiensä puhkeamista. Etelä-Suomessa näsiän kaunis ja voimakkaasti tuoksuva kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Näsiä on kasvupaikkansa suhteen melko vaatelias pensas.

Näsiän erityispiirteet

Ulkonäkö

Näsiä on matalahko, noin 30–120 cm korkea pensas, jolla on koristeelliset kukat. Kukinnan jälkeen kehittyy pieniä, kirkkaanpunaisia, kiiltäviä marjoja.

Kasvupaikat

Näsiää tavataan luonnonvaraisena koko Suomessa, etenkin lehtomaisilla alueilla, joissa maaperä on kostea ja ravinteikas.

Näsiän kukinta

Kukinta alkaa yleensä aikaisin keväällä, kun lumi on sulanut. Kukkia esiintyy runsaasti varressa ja oksissa, ja pensas on kukinnan aikaan erityisen näyttävä.

Missä näsiää esiintyy?

Näsiä on Suomessa luonnonvarainen, varjoisten ja kosteiden lehtojen melko harvinainen kasvi. Puutarhakasvina näsiä viihtyy myös aurinkoisemmalla paikalla, jossa se kasvaa monivartiseksi ja runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Näsiästä on punavioletin lajikkeen lisäksi tummanpunakukkaisia ja valkokukkaisia lajikkeita.

Loppukesällä pensasta koristavat hehkuvanpunaiset marjat ovat pahan makuisia ja myrkyllisiä. Kotipuutarhureidenkin kannattaa muistaa, että näsiäpensas on erittäin vaarallinen.

<p data-block-key="9wsb7">Lehdoissa tavattavaa näsiää on vuosikymmenten aikana opittu arvostamaan – ja pelkäämään. Jo <i>Elias Lönnrot</i> luonnehti näsiää sanomalla, että &quot;koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat&quot;. (Kuva: Pixabay)</p>
Lehdoissa tavattavaa näsiää on vuosikymmenten aikana opittu arvostamaan – ja pelkäämään. Jo Elias Lönnrot luonnehti näsiää sanomalla, että "koko kasvi sisältää erinomaisen kirpeyden, liiatenki marjat". (Kuva: Pixabay)
Huomio

Huomio

Näsiä tappaa vaikka suden!

Houkuttelevan punaiset ja suurina ryppäinä kasvavat näsiän marjat suorastaan tyrkyttävät itseään. Marjat ovat kuitenkin hyvin vaarallisia; jo parin marjan syöminen voi saada lapsen sairaalakuntoon. Näsiän “kavala kauneus” viittaa siis sen houkuttelevaan ulkonäköön yhdistettynä myrkyllisyyteen.

Aikuiselle 10–15 marjan myrkyt käyvät kohtaloksi. Jo pelkästään marjan kuoren myrkyt voivat aiheuttaa allergisia oireita. Kasvin kuoren ja marjojen hartsimainen metsereiini on todellakin tappavaa.

Näsiää on syytä varoa myrkyllisyytensä vuoksi

Ruotsalainen C.F. Nyman kirjoitti vuonna 1868 näsiästä: "Jo vanhastaan tiedetään, että kuusi marjaa tappaa suden tai ainakin koiran".

Vanha kansa onkin käyttänyt näsiän marjoja petojen myrkyttämiseen; muutama marja raadon sisällä vei voiton pahemmastakin pedosta.

Näsiää, kuten muitakin myrkkykasveja, on käytetty hyödyksi pieninä annoksina. Yhden marjan pitäminen hampaankolossa riitti taltuttamaan hammassäryn ja näsiän kuori oli pitkään arvostettua apteekkitavaraa.

Vielä 1900-luvun alkupuolella näsiän marjoja käytettiin myös lapsilla riisitaudin, toisin sanoen D-vitamiinin puutostaudin ehkäisyyn. Melko riskialtis lääkitys!

Tiesitkö? Linnut ovat kuitenkin hyvin persoja näsiän marjoille, eikä metsereiini vaikutakaan niihin mitenkään haitallisesti.

Näsiää on pidetty myös maagisena kasvina, ja sen kuorta on käytetty aiemmin kansanlääkinnässä. Joissain kulttuureissa näsiän uskottiin suojelevan pahalta tai tuovan onnea, mutta nykypäivänä sitä ihaillaan ensisijaisesti kauniin ulkomuotonsa vuoksi.

Lisätietoa näsiästä voit lukea Puutarha.netin Kasvikortistosta
- ja myös Keskustelupalstalta löytyy juttua näsiästä!

<p data-block-key="1fu67">Näsiän punaiset, mutta myrkylliset marjat. (Kuva: E. Ylikoski)</p>
Näsiän punaiset, mutta myrkylliset marjat. (Kuva: E. Ylikoski)
Kasvillisuus
kasvit
ympäristö
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_79921.jpg
Onko palmusara kuollut? Asiantuntija vastaa
Onkohan kaikki toivo menetetty palmusaran kohdalla? Ei vielä yhtään viherrä, enkä osaa juurista päätellä ovatko vielä hengissä. Tarkoitus oli jakaa tänä keväänä. Viime talvena talvehtivat hyvin tuossa laatikossa.
20237_71454.jpg
Perinnekasvi: keltasauramo
Keltasauramo (Anthemis tinctoria) on yksi puutarhojen perinnekasveista.
20228_79413.jpg
Voiko poppelin hävittää suolalla? Asiantuntija vastaa
Poppelin voi hävittää, kun kuorii tyven huolellisesti nyt alkukesällä. Vuoden päästä sen voi kaataa. Mutta kuulin sellaisenkin konstin, että kun katkaistujen poppelien kannolle laittaa karkeata merisuolaa, ne kuolevat. Onko näin?
20237_4260.jpg
Pensasaidan istuttaminen
Pensasaidan perustamiseen käytetään yleensä paljasjuurisia piiskataimia, jotka istutetaan lehdettöminä keväällä tai syksyllä. Astiassa tai paakussa kasvaneita, haaroittuneita aitataimia voi istuttaa vaikka keskellä kesää. Leikattavaan pensasaitaan taimia istutetaan 3–4 kappaletta metrille, lajista riippuen. Vapaasti kasvavaan aidanteeseen istutetaan 1–2 kpl/m.
20203_63322.jpg
Rastaat, puutarhan jokavuotinen ongelma
Vaikka rastaista yleensä ajatellaan marjatarhurin jokavuotisena riesana, on niistä myös yllättävääkin hyötyä puutarhurille. Rastaat nimittäin syövät puutarhastasi lehtokotiloita, joita moni muu lintu ei suostu käyttämään ravinnokseen. Erityisesti mustarastaat ovat päässeet lehtokotiloiden makuun. Kaiken lisäksi voit nauttia aikaisesta keväästä pitkälle kesään mustarastaan kauniista laulusta.Räkättirastastaat kyllä käyvät marjojesi kimppuun, jos et ole suojannut niitä kunnolla.
20225_78177.jpg
Orvokit kestävät huonoakin säätä
Toukokuun alku on erinomaista orvokkien istutusaikaa. Orvokit eivät hätkähdä huonoakaan säätä. Räntäsade tai pikkupakkanen saa orvokit painamaan päänsä vain hetkeksi – lämpötilan noustessa ne jatkavat taas kukintaansa.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton