Näsiä on kavalan kaunis kevään kukkija
Näsiä on kasvupaikkansa suhteen melko vaatelias pensas. (Kuva: Pixabay)
Näsiä, lehtonäsiä eli riidenmarja (Daphne mezereum) on pystykasvuinen, noin metrin korkuiseksi kasvava pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtiensä puhkeamista. Etelä-Suomessa näsiän kaunis ja voimakkaasti tuoksuva kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle.
Näsiän erityispiirteet
Ulkonäkö
Näsiä on matalahko, noin 30–120 cm korkea pensas, jolla on koristeelliset kukat. Kukinnan jälkeen kehittyy pieniä, kirkkaanpunaisia, kiiltäviä marjoja.
Kasvupaikat
Näsiää tavataan luonnonvaraisena koko Suomessa, etenkin lehtomaisilla alueilla, joissa maaperä on kostea ja ravinteikas.
Näsiän kukinta
Kukinta alkaa yleensä aikaisin keväällä, kun lumi on sulanut. Kukkia esiintyy runsaasti varressa ja oksissa, ja pensas on kukinnan aikaan erityisen näyttävä.
Missä näsiää esiintyy?
Näsiä on Suomessa luonnonvarainen, varjoisten ja kosteiden lehtojen melko harvinainen kasvi. Puutarhakasvina näsiä viihtyy myös aurinkoisemmalla paikalla, jossa se kasvaa monivartiseksi ja runsaasti kukkivaksi pensaaksi. Näsiästä on punavioletin lajikkeen lisäksi tummanpunakukkaisia ja valkokukkaisia lajikkeita.
Loppukesällä pensasta koristavat hehkuvanpunaiset marjat ovat pahan makuisia ja myrkyllisiä. Kotipuutarhureidenkin kannattaa muistaa, että näsiäpensas on erittäin vaarallinen.
Huomio
Näsiä tappaa vaikka suden!
Houkuttelevan punaiset ja suurina ryppäinä kasvavat näsiän marjat suorastaan tyrkyttävät itseään. Marjat ovat kuitenkin hyvin vaarallisia; jo parin marjan syöminen voi saada lapsen sairaalakuntoon. Näsiän “kavala kauneus” viittaa siis sen houkuttelevaan ulkonäköön yhdistettynä myrkyllisyyteen.
Aikuiselle 10–15 marjan myrkyt käyvät kohtaloksi. Jo pelkästään marjan kuoren myrkyt voivat aiheuttaa allergisia oireita. Kasvin kuoren ja marjojen hartsimainen metsereiini on todellakin tappavaa.
Näsiää on syytä varoa myrkyllisyytensä vuoksi
Ruotsalainen C.F. Nyman kirjoitti vuonna 1868 näsiästä: "Jo vanhastaan tiedetään, että kuusi marjaa tappaa suden tai ainakin koiran".
Vanha kansa onkin käyttänyt näsiän marjoja petojen myrkyttämiseen; muutama marja raadon sisällä vei voiton pahemmastakin pedosta.
Näsiää, kuten muitakin myrkkykasveja, on käytetty hyödyksi pieninä annoksina. Yhden marjan pitäminen hampaankolossa riitti taltuttamaan hammassäryn ja näsiän kuori oli pitkään arvostettua apteekkitavaraa.
Vielä 1900-luvun alkupuolella näsiän marjoja käytettiin myös lapsilla riisitaudin, toisin sanoen D-vitamiinin puutostaudin ehkäisyyn. Melko riskialtis lääkitys!
Tiesitkö? Linnut ovat kuitenkin hyvin persoja näsiän marjoille, eikä metsereiini vaikutakaan niihin mitenkään haitallisesti.
Näsiää on pidetty myös maagisena kasvina, ja sen kuorta on käytetty aiemmin kansanlääkinnässä. Joissain kulttuureissa näsiän uskottiin suojelevan pahalta tai tuovan onnea, mutta nykypäivänä sitä ihaillaan ensisijaisesti kauniin ulkomuotonsa vuoksi.
Lisätietoa näsiästä voit lukea Puutarha.netin Kasvikortistosta
- ja myös Keskustelupalstalta löytyy juttua näsiästä!
Aiheeseen liittyvää
Perinnekasvi: Harjaneilikka
Etelänversosurmaa havaittu Suomessa ensimmäisen kerran tänä syksynä
Pihasuunnittelu kaipaa joskus apua: mitä, mihin, miten?
Hyvä pihasuunnitelma maksaa itsensä takaisin
Kestävä piharakentaminen
Kukkapenkki muurikivistä
Luetuimmat
Uusimmat