Kurpitsa

(Cucurbita)

Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja. Ne muodostavat suuria, joko pitkulaisia tai pallomaisia, kovakuorisia hedelmiä. Suurimmillaan ne voivat kasvaa jopa 50 kilon painoisiksi!

Kurpitsan malto on joko keltainen tai voimakkaan oranssi. Sitä käytetään pääasiassa etikkasäilykkeisiin. Kurpitsaa voidaan toki myös raastaa ruokien lisäkkeeksi tai käyttää salaatteihin. Kurpitsaa voi käyttää myös lämpimien ruokien valmistuksessa. Se käy esimerkiksi keittoihin, patoihin ja suolaisten leivonnaisten täytteeksi. Kurpitsasta voi tehdä myös makeita piirakoita, marmeladeja ja jälkiruokia.

Kurpitsat säilytetään viileässä, +8 - +12 asteen lämpötilassa. Kurpitsat ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä.

Kurpitsa taimet pitää esikasvattaa; se onnistuu kotioloissa mainiosti. Siemenet kylvetään toukokuun alussa halkaisijaltaan 6-10 cm ruukkuihin, 3-5 cm syvyyteen. Esikasvatuksessa käytetään peruslannoitettua ja kalkittua kasvuturvetta. Karaise eli vie päivisin ulos toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Taimet istutetaan ulos kompostiin ilmojen lämmettyä siten, ettei lämpötilan pitäisi laskea alle 10°c asteen; yleensä siis kesäkuun alussa yöhallojen mentyä ohi. Istutettaessa riitää, että taimissa on yksi kasvulehti.

Huom.! Maan pH 6,5 - 7. Kehitys pysähtyy alle 10 asteisessa maassa. Kastelu on tärkeää.

Latvo eli katkaise pisimmät versot. Korjaa sato ennen kuoren kovettumista. Siemeniä voi kasvattaa itujen tapaankin.

Kesäkurpitsaa (Cucurbita pepo) kannattaa kasvattaa jokaisessa puutarhassa, niin helppo ja monipuolinen kesäkeittiön vihannes se on. Kesäkurpitsan taimet tarvitsevat tilaa tainta kohti 1 - 2 neliömetriä. 3 - 4 taimesta riittää lämpimänä kesänä perheelle yllin kyllin syötävää. Kesäkurpitsat ovat parhaimmillaan keskenkasvuisina 15 - 20 sentin mittaisina.

Jättikurpitsa (Cucurbita maxima) tarvitsee kasvutilaa kesäkurpitsaa enemmän, 2 - 4 neliömetriä. Yhdestä taimesta saa onnistuessaan talven kurpitsasäilykkeet.

Etelä-Suomessa voi toki kokeilla kesäkurpitsan suorakylvöäkin. Siemenet kylvetään harjuun tehtyyn 5 - 7 sentin vakoon. Siemenet peitetään, kuitenkin niin, että vako jää näkyviin. Päälle levitetään kirkas muovi. Kun taimet ovat kasvaneet vaon pohjalta niin suuriksi, että ottavat muoviin kiinni, tehdään muoviin reikä. Muovi poistetaan, kun on tarvetta kitkeä rikkakasvit.

Kurpitsan taudit ja tuholaiset

Spagetti- ja patissionkurpitsa

Spagettikurpitsa on yksi kurpitsan lajikkeista. Ulkomuodoltaan se muistuttaa isoa hunajamelonia. Se on väriltään vaalea, keltainen. Spagettikurpitsan malto muuttuu kypsennettäessä spagettimaiseksi. Keskellä olevia siemeniä ei syödä. Ennen käyttöä siemenet poistetaan. Maultaan spagettikurpitsa on mieto.

Kurpitsa keitetään suolalla maustetussa vedessä tai kypsennetään uunissa noin 200 asteessa. Puolikkaan kurpitsan keittoaika on koosta riippuen noin 30 minuuttia tai paloina 15-20 minuuttia. Kypsän kurpitsan sisus kaavitaan esim. haarukalla tarjolle. Lisänä voi tarjota kasvis-, liha- tai kalakastiketta. Spagettikurpitsa käy myös pata- ja laatikkoruokiin, keittoihin ja muhennoksiin.

Patissionkurpitsa on vaalea, keltainen tai vihreä piparkakkureunainen kurpitsa. Sitä tarjotaan suolalla maustetussa vedessä keitettynä, täytettynä tai kuorrutettuna. Kuorta ja siemeniä ei syödä.

Myytävänä on myös koristekurpitsoita, joita kuitenkin käytetään vain koristeluun. Niitä ei voi syödä.

Lähde: www.kasvikset.fi