• Etusivu
  • Kasvillisuus

Kurpitsa

Rakentajan toimitus
Päivitetty 17.07.2018
20066_196.jpg

(Cucurbita)

Kurpitsat ovat kurkun ja melonien sukulaiskasveja. Ne muodostavat suuria, joko pitkulaisia tai pallomaisia, kovakuorisia hedelmiä. Suurimmillaan ne voivat kasvaa jopa 50 kilon painoisiksi!

Kurpitsan malto on joko keltainen tai voimakkaan oranssi. Sitä käytetään pääasiassa etikkasäilykkeisiin. Kurpitsaa voidaan toki myös raastaa ruokien lisäkkeeksi tai käyttää salaatteihin. Kurpitsaa voi käyttää myös lämpimien ruokien valmistuksessa. Se käy esimerkiksi keittoihin, patoihin ja suolaisten leivonnaisten täytteeksi. Kurpitsasta voi tehdä myös makeita piirakoita, marmeladeja ja jälkiruokia.

Kurpitsat säilytetään viileässä, +8 - +12 asteen lämpötilassa. Kurpitsat ovat herkkiä etyleenille, joten niitä ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten vieressä.

Kurpitsan kasvatus ja hoito


Kurpitsa

taimet pitää esikasvattaa; se onnistuu kotioloissa mainiosti. Siemenet kylvetään toukokuun alussa halkaisijaltaan 6-10 cm ruukkuihin, 3-5 cm syvyyteen. Esikasvatuksessa käytetään peruslannoitettua ja kalkittua kasvuturvetta. Karaise eli vie päivisin ulos toukokuun lopulla ja kesäkuun alussa. Taimet istutetaan ulos kompostiin ilmojen lämmettyä siten, ettei lämpötilan pitäisi laskea alle 10°c asteen; yleensä siis kesäkuun alussa yöhallojen mentyä ohi. Istutettaessa riitää, että taimissa on yksi kasvulehti.

Huom.! Maan pH 6,5 - 7. Kehitys pysähtyy alle 10 asteisessa maassa. Kastelu on tärkeää.

Latvo eli katkaise pisimmät versot. Korjaa sato ennen kuoren kovettumista. Siemeniä voi kasvattaa itujen tapaankin.

Kesäkurpitsaa (Cucurbita pepo) kannattaa kasvattaa jokaisessa puutarhassa, niin helppo ja monipuolinen kesäkeittiön vihannes se on. Kesäkurpitsan taimet tarvitsevat tilaa tainta kohti 1 - 2 neliömetriä. 3 - 4 taimesta riittää lämpimänä kesänä perheelle yllin kyllin syötävää. Kesäkurpitsat ovat parhaimmillaan keskenkasvuisina 15 - 20 sentin mittaisina.

Jättikurpitsa (Cucurbita maxima) tarvitsee kasvutilaa kesäkurpitsaa enemmän, 2 - 4 neliömetriä. Yhdestä taimesta saa onnistuessaan talven kurpitsasäilykkeet.

Etelä-Suomessa voi toki kokeilla kesäkurpitsan suorakylvöäkin. Siemenet kylvetään harjuun tehtyyn 5 - 7 sentin vakoon. Siemenet peitetään, kuitenkin niin, että vako jää näkyviin. Päälle levitetään kirkas muovi. Kun taimet ovat kasvaneet vaon pohjalta niin suuriksi, että ottavat muoviin kiinni, tehdään muoviin reikä. Muovi poistetaan, kun on tarvetta kitkeä rikkakasvit.

Kurpitsan taudit ja tuholaiset

Spagetti- ja patissionkurpitsa

Spagettikurpitsa on yksi kurpitsan lajikkeista. Ulkomuodoltaan se muistuttaa isoa hunajamelonia. Se on väriltään vaalea, keltainen. Spagettikurpitsan malto muuttuu kypsennettäessä spagettimaiseksi. Keskellä olevia siemeniä ei syödä. Ennen käyttöä siemenet poistetaan. Maultaan spagettikurpitsa on mieto.

Kurpitsa keitetään suolalla maustetussa vedessä tai kypsennetään uunissa noin 200 asteessa. Puolikkaan kurpitsan keittoaika on koosta riippuen noin 30 minuuttia tai paloina 15-20 minuuttia. Kypsän kurpitsan sisus kaavitaan esim. haarukalla tarjolle. Lisänä voi tarjota kasvis-, liha- tai kalakastiketta. Spagettikurpitsa käy myös pata- ja laatikkoruokiin, keittoihin ja muhennoksiin.

Patissionkurpitsa on vaalea, keltainen tai vihreä piparkakkureunainen kurpitsa. Sitä tarjotaan suolalla maustetussa vedessä keitettynä, täytettynä tai kuorrutettuna. Kuorta ja siemeniä ei syödä.

Myytävänä on myös koristekurpitsoita, joita kuitenkin käytetään vain koristeluun. Niitä ei voi syödä.

Lähde: www.kasvikset.fi

Kasvillisuus
kasvatus
vihannes
taudit
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20072_3663.jpg
Viljellyistä sienistä hyvän olon herkkuja
Sienten osuus suomalaisessa ruokavaliossa on vähäinen, vaikka sieniä saadaan niin luonnosta kuin viljeltyinäkin. Kaikilla ei ole sienestämiseen mahdollisuutta eikä taitoja. Aina eivät säätkään ole luonnonsienille suosiollisia, kuten viime kesä osoitti. Sen sijaan viljeltyjä sieniä voi kuka vain hankkia kaupoista kautta koko vuoden.Itäsuomalaisia lukuun ottamatta suomalaisten sienituntemus ja sienten käyttö ravintona on kovin nuorta. Nykyään viljellyt sienet tarjoavat helpon tavan tutustua sieniin, koska ne ovat sellaisenaan valmiita syötäviksi ja käytettäviksi ruokiin. Niitä ei tarvitse edes pestä. Mahdollisen kasvualustasta jääneen turpeen voi pyyhkäistä pois talouspaperilla.
20226_78657.jpg
Kurkun ja kurpitsan taudit ja tuholaiset
Kurpitsalla on aika vahva suoja erilaisia tauteja vastaan, mutta se voi toisinaan kärsiä sieni-, bakteeri- ja virustaudeista. Kurkulle ominaista ovat useat tuholaiset, jotka pyrkivät tuhoamaan satoa.
20226_78662.jpg
Hedelmäpuiden tauteja ja tuholaisia
Runsaan ja herkullisen hedelmäsadon saavuttamiseksi, hedelmäpuiden tulisi olla terveitä. Torju siis taudit ja tuholaiset ajoissa, ettei sato kärsi tai pahimmassa tapauksessa hedelmäpuu kuole.
Muhevainen oma sato
Omaa satoa parvekepuutarhasta helposti ja vaivattomasti
Parvekkeilla ja patioilla kasvattaminen kiinnostaa, sillä niillä halutaan viettää aikaa ja kasvit tuovat sinne viihtyisyyttä. Ruokaa voi mainiosti tuottaa ruukuissa eikä erillistä kasvimaata tarvita. Parveke- tai patioviljelyssä ei tarvitse tinkiä istutusten kauneudesta, sillä monet satoa tuottavat lajit ovat jo itsessään kauniita. Asukkaat kaipaavat tietoa siitä, mitä voi kasvattaa ja miten se tapahtuu. Tässä vinkkejä jaettavaksi asukkaille vaikkapa asukastiedotteeseen tai yhtiökokoukseen.
20174_48987.jpg
Pakkaskevät on armoton kasveille
Pääsiäisen jälkeenkin sää jatkuu usein lähes talvisena. Kylmä kevät altistaa monet kasvit pakkasvaurioille. Älä siis kiirehdi kukkapenkin siivouksessa tai nurmikon haravoinnissa. Vielä ehdit myös leikata pensaita. Mutta nyt on viimeinen hetki pelastaa tuijat ja alppiruusut ruskettumiselta; onhan kevätsuojaus kunnossa?
20232_38378.jpg
Varastolannoitus helpottaa taimikasvatusta ja ruukkuviljelyä
Varastolannoituksessa koko kasvukauden aikainen ravinnetarve voidaan antaa kasville kerralla. Esimerkiki puikkoina annosteltavat ravinteet sopivat tähän tarkoitukseen loistavasti.Varastolannoitukseen soveltuvat muutkin hidasliukoiset lannoitteet, kuten kanankakkarakeet. Koska kerralla annettava ravinnemäärä on kuitenkin suuri, niin lannoitepanos jätetään yhtenäiseksi osioksi kasvualustaan. Jos sama määrä lannoitetta sekoitettaisiin koko multamäärään, kasvualustan ravinnepitoisuus nousisi liikaa. Kasvin juuret hakevat ravinteita varastolannoiteosasta ja vettä laimeammasta kasvualustaosasta.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton