• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Julkaistu 24.07.2006Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

202211_80303.jpg
Omenapuun istutus syksyllä? Asiantuntija vastaa
Voiko vielä istuttaa omenapuun taimen, onko tälle syksylle liian myöhäistä (Jyväskylän alueelle)? Entä miten on koristepensaiden laita, esim. syyshortensia?
Puutarhanet_kuvaa_ei_loytynyt_1920x1080.jpg
Lumensulatus
Turvallisuutta lisäävä ja energiatehokas lumenpoistajaUponor-lumensulatusjärjestelmä on energiatehokas ja turvallinen ratkaisu lumensulatukseen ja isojen rakennusten peruslämmitykseen. Se sopii katujen, torien ja kenttien sulattamiseen, kun lumen poisto tavallisin menetelmin on vaikeaa. Uponor toimittaa järjestelmän kuhunkin käyttökohteeseen täydellisesti mitoitettuna. Energiatehokas ja matalalämpötilainen Uponor-lumensulatusjärjestelmä soveltuu hyvin energian nykyaikaisiin käyttötapoihin. Järjestelmässä menoveden lämpötilaksi riittää +35 °C, minkä ansiosta järjestelmä voi käyttää lukuisia erityyppisiä lämmönlähteitä, kuten kaukolämmön paluuvettä, prosessien jätelämpöä ja lämpöpumppua. Lämmönlähteestä tuleva ensiölämpö siirretään vaihtimella lumensulatusjärjestelmään. Putkipiirissä oleva kiertovesipumppu kierrättää lämpimän veden järjestelmässä. Maanpinnan alla sijaitseva lämpötila-anturi pitää lämpötilan halutulla tasolla. Menoputkessa oleva anturi rajoittaa putkipiireihin menevän veden maksimilämpötilan. Uponor-lumensulatus on turvallinen ja kestävä järjestelmä. Lumensulatuksessa jakotukki ja liittimet asennetaan maahan, jolloin niiden materiaali on polyeteeni. Pienissä kohteissa, kuten omakotitaloissa jakotukki voidaan asentaa myös taloon tai autotalliin, jolloin se on metallia. Putkien materiaali on PEXiä, eli ristisilloitettua polyeteeniä. Syöpymisvaaraa ei ole.
20221_74405.jpg
Hiidenportin kansallispuisto tuo alueelle työtä ja toimeentuloa
Hiidenportin kansallispuiston vaikutukset paikallistalouteen ovat yli kolminkertaistuneet vajaan vuosikymmenen aikana. Metsähallituksen tuoreen kävijätutkimuksen mukaan retkeilijät jättivät alueelle tänä vuonna lähes 1,8 miljoonaa euroa. Retkeilyn suosion kasvu ja koronapandemia näkyvät myös Hiidenportissa.
20221_75447.jpg
Nyt vietetään Kansallista Lottaruokaviikkoa
Pula-aikana tarveaineita oli niukalti, jolloin säästäväisyys korostui. Mitään ei heitetty pois. Samainen periaate ohjaa myös lottaruokaviikkoa. Edellisen päivän ylijäänyt ruoka hyödynnetään seuraavana päivänä suussa sulavasti.
20217_71460.jpg
Perinnekasvi: Ketoneilikka
Ketoneilikka (Dianthus deltoides) on osa Perinnekasvi puutarhasta toiseen -artikkelisarjaamme, jossa esittelemme puutarhojemme perinnekasveja.
20216_71144.jpg
Tiedätkö mitä eroa on valkoisella ja ruskealla leivinpaperilla?
Jokainen on varmasti nähnyt ja ehkä käyttänytkin sekä valkoista että ruskeaa leivinpaperia, mutta oletko koskaan miettinyt, mitä eroa niillä on? Miksi juuri valkoinen ja ruskea, mitä eroa niillä on, muuta kuin väri? Onko jompikumpi kenties toista ympäristöystävällisempi vaihtoehto? Metsä Tissue kertoo meille syyn värierolle.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton