• Etusivu
  • Kasvillisuus

Paprikassa on runsaasti flavonoideja

Rakentajan toimitus
Päivitetty 07.08.2018
20089_12770.jpg

(Capsicum annuum)

Paprikat ovat kotoisin Etelä-Amerikasta. Niitä on viljelty jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Kolumbus toi paprikat Eurooppaan. Euroopassa espanjalaiset ja unkarilaiset alkoivat yleisesti viljellä paprikoita. Sitä kutsuttiin Espanjan pippuriksi. Paprika ei ole vihannes, vaan yksivuotinen marjahedelmä. Se viihtyy hyvin samankaltaisissa oloissa kuin tomaatti. Ne eroavat vain lämpötilan suhteen: paprika tarvitsee hieman enemmän lämpöä eli viljelylämpötila on n. 20 astetta, yölläkin lämpötilan on oltava yli 8 astetta. Ne ovat hieman helpompia kuin tomaatit: Paprika kasvaa helpommin tanakaksi, se on terveempi eikä siitä tarvitse poistaa varkaita.

Lajikkeita ja jopa värejä on runsaasti: suklaanvärisiä, vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja...

Paprika kylvetään helmi-maaliskuussa. Itämisaika on 8-14 vrk. Kylvös laitetaan heti itämisen jälkeen aurinkoiselle paikalle, lisävalona voi käyttää loisteputkea tai kasvilamppua. Taimien ollessa parin sentin korkuisia, ne koulitaan ruukkuihin, joissa on istutusmultaa. Ulkona paprikaa kasvatetaan taimisäkissä tai ruukuissa, jotka sijoitetaan mahdollisimman aurinkoiseen ja suojaiseen paikkaan, niin että kaikki versot saavat aurinkoa. Taimiväli on kasvihuoneessa 0,5 m.

Vettä kuluu runsaasti, etenkin hedelmien kasvaessa kokoa. Multa pidetään tasaisen kosteana. Lannoitus aloitetaan parin kolmen viikon kuluttua istutuksesta. Etenkin fosforia tulee olla riittävästi voimakkaan kukinnan ja vahvan juuriston tuottamiseksi. Taimet voi latvoa, kun ne ovat n. 15 cm korkuisia (jätetään 3-4 oksaa). Ensimmäiset kukat poistetaan, jottei kasvu pysähdy. Ylimääräisiä sivuversoja voi poistaa ja typistää, ja näin ohjata kasvua muutamaan pääversoon. Elokuun lopulla taimet latvotaan, jotta voima ei kulu uusien versojen muodostukseen, vaan hedelmien tuotantoon. Syksyn tultua paprikaruukut voi nostaa jatkamaan kasvua sisälle, aurinkoiselle ikkunalle.

Paprikaa vaivaavat kasvihuoneessa usein kirvat. Tällöin ruukussa olevan kasvin voi siirtää ulos, jolloin ötökät usein häviävät. Muuten niitä voi torjua pelkällä vesiruiskutuksella tai mäntynesteliuoksella. Ansarijauhiaisia ja punkkeja voi torjua torjuntaeliöillä tai torjunta-aineilla. Harmaahomeen vaivatessa, kasvihuonetta pitää tuulettaa ja lämmittää. Härmää aiheuttaa kuivuus ja kuumuus eli sitä hoidetaan kosteuttamalla ja viilentämällä kasvihuonetta.

Paprikat korjataan sitä mukaa, kun ne valmistuvat. Sadonkorjuussa kannattaa käyttää terävää veistä tai sekatöörejä, jotta leikkaushaavasta tulee siisti. Jos hedelmiä korjataan jo vihreänä eli raakana, saadaan satoa enemmän. Kypsät hedelmät ovat kuitenkin paljon makeampia ja niissä on enemmän A- ja C-vitamiinia. A-vitamiinia on eniten punaisessa paprikassa. Paprika sisältää C-vitamiinia keskimäärin neljä kertaa niin paljon kuin appelsiini. Muista vitamiineista paprika sisältää merkittävästi E-vitamiinia sekä B-vitamiineja, muun muassa foolihappoa, josta suomalaisessa ruokavaliossa saattaa olla puutetta. Lisäksi paprikasta saa runsaasti flavonoideja.

Hyvä varastointilämpö on 7-8 astetta. Alle 5 asteen lämpötila huonontaa hedelmien laatua.

Ohje

Ohje

Lisää paprikasta...
Kasvikortistossasekä Keskustelupalstalla

Lue myös artikkeli Paprika antaa potkua!

Kasvillisuus
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20238_63821.jpg
Helmililja on varhainen kevätkukkija
Pitkän ja pimeän talven jälkeen sipulikukat luovat värikkyyttä silloin, kun perennat eivät vielä ole heränneet kasvuun ja puut ja pensaat ovat paljaita. Talvenkestävät helmililjat kukkivat toukokuussa.
20224_77859.jpg
Pihasuunnitelma maksaa itsensä takaisin
Pihasuunnitelman voi tehdä itse tai siihen voi palkata ammattilaisen. Jos ammattiapu tuntuu uudisrakentajasta tarpeelliselta, kannattaa pihasuunnittelijaan ottaa yhteyttä heti tontin hankinnan jälkeen. Olemassa olevan pihan uudistajan taas kannattaa miettiä rauhassa ainakin yhden kesän yli, ja kirjata ylös mitä uutta pihaansa kaipaa ja mitä sieltä todella haluaa pois.
20239_7649.jpg
Huonekasvien siemeniä - vaikka lahjaksi
Siemenen itämisprosessi tarvitsee vettä, happea ja lämpöä. Vettä saadessaan kuivunut siemen imee kosteutta ja turpoaminen alkaa. Turvonnut alkio alkaa erittää gibberelliiniä, jonka seurauksena varastoravinto siirtyy alkion kasvusolukkoon ja mahdollistaa kasvun. Vettä tarvitaan edelleen runsaasti, jotta solujen laajentumiseen tarvittava nestejännitys saavutetaan. Kolmas tärkeä tekijä on oikea lämpötila.
202211_79894.jpg
Mikä vaivaa pensasruusuja? Asiantuntija vastaa
Meillä on Kuusamossa olosuhteisiin nähden lämmin eteläinen rinne, johon olemmme istuttaneet vuosia sitten erilaisia ruusuja multavaan, ravinteiseen ja läpäisevään rinteeseen, mm. suviruusu, mökinruusu, kempeleenruusu, valamonruusu ja juhannusruusu. Mutta mikä ihme on, kun ne kaikki kasvattavat juurensa aivan maanpintaan ikäänkuin maavarsina ja niistä hentointa versoina ruusut levittäytyvät, mutta eivät pysy pystyssä. Multtaa olen lisännyt kolmen neljän sentin kerroksena – ei ole auttanut. Ollaan myös poistettu versoja, joten ne eivät myöskään kasva liian tiheässä. Mistähän johtuu tällainen kasvutapa? Onko kasvualustan maanlaadulla väliä? Perustettaessa aluetta pohjalle laitettiin palanutta karjanlantaa ja 30 senttiä puutarhamultaa. Talven perästä ruusut ovat taas pitkin pituuttaan.
20231_23283.jpg
Huonekasvien lannoitusta jatketaan vielä
Voidakseen hyvin, huonekasvit tarvitsevat säännöllistä hoitolannoitusta kasvukaudella, helmikuusta marraskuulle. Talven pimeys ja kuiva sisäilma tulevat jälleen koettelemaan kasveja, joten huolellista hoitoa ja ravinteita kannattaa tosiaan tarjota vielä koko lokakuunkin ajan. Näin kasvit pääsevät lepokaudelle hyväkuntoisina ja virkeinä.Hoitolannoitukseen soveltuvat esimerkiksi Biolanin luonnonmukaiset kasviravinteet: multaan sijoitettavat pitkävaikutteiset Luonnonravinnepuikot, kasteluveden mukana annettava Luonnonravinneneste tai rakeinen Biolan Kanankakka. Luonnonlannoitteet lisäävät kasvualustan multavuutta ja kuohkeutta.Kaikki nämä ravinteet soveltuvat myös yrttien ja muiden syötävien kasvien lannoitukseen.
202312_79766.jpg
Joulun jätteet kiertoon
Joulun ja joulupyhien aikana sekä sen jälkeen meiltä itsekultakin löytyy runsaasti hävitettävää materiaalia. Muistetaan kuitenkin, että suurin osa niistä on kierrätyskelpoista ja niille löytyvät omat kierrätyspaikkansa.Käydäänpä asioita vähän kertauksena läpi. Mietitään samalla, voisimmeko kierrättää, uusiokäyttää tai toimia jotenkin ekologisemmin.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton