• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kompostoimalla jätteet kiertoon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.07.2023
20237_82670.jpg

(Kuva: Biolan)

Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.

Kompostin elinoloista pitää huolehtia


Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.

Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Komposti parantaa maan elinvoimaisuutta


Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Maanparannusaineena käytetään yleensä puolivalmista katekompostia. Talousjätekompostorista tyhjennettävä komposti on useimmiten juuri katekompostivaiheessa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti maanpinnalle katteeksi. Syksyllä levitettävän katekompostin voi mullata kevyesti maahan. Sopiva kompostin levitysmäärä on 2–5 cm kerros.

Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.

Kun puolivalmista kompostorista tyhjennettyä katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostorissa, sillä kypsyvä komposti ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeätä peittää, jottei sadevesi huuhtele siitä vesiliukoisia ravinteita. Muutaman kuukauden aikana aktiivikomposti kypsyy tummanruskeaksi, rakenteeltaan muruiseksi kompostimullaksi.

Lisätietoa kompostoinnista

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Ohje

Ohje

Biojätteen keräysvelvoite

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Hoitotyöt
kasvit
kompostointi
komposti
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Puutarha.net-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20213_68980.jpg
Bokashi-kompostointi on siisti ja tehokas tapa kierrättää biojäte
Mikäli ison talouskompostorin hankinta ei ole ajankohtaista tai mahdollista, kompostointia voi harjoittaa myös pienimuotoisemmin. Bokashi-keittiökompostointi tuottaa ravintorikasta bokashi-kompostia läpi vuoden. Se toimii pienissäkin kotitalouksissa, joissa biojätteen määrä jää vähäisemmäksi. Bokashi-kompostointimenetelmä on kotoisin Japanista, jossa sanapari boka shi tarkoittaa käynyttä eloperäistä ainetta. Bokashi-kompostoinnissa orgaaninen aine hapatetaan eli fermentoidaan ilmatiiviissä astiassa hajuttomasti.
20237_82668.jpg
Kasvijätteet puutarhakompostiin
Syksy saapuu, ja moni alkaa miettimään puutarhajätteiden hävittämistä kotipihastaan. Piha ja puutarha ovat täynnä kuihtuvia kasveja, lehtiä ja oksia yllin kyllin. Maatuvat kasvinjätteet ovatkin näppärää viedä pihan perälle muuttumaan arvokkaaksi mullaksi tai katteeksi, eikä täyttämään roska-astiaa tai viereistä tyhjää tonttia. Kompostoimalla jätteet vähennät jätehuollon kustannuksia ja saat hyvän mielen sekä ilmaista maanparannusainetta.Sairaat kasvinosat ja rikkakasvien siemenet vaativat tuhoutuakseen lämpöä (yleensä 55 °C), joten ne kannattaa kompostoida vain hyvin toimivassa kompostissa tai ei ollenkaan. Huonosti kompostoituneet taudinaiheuttajat nimittäin palaavat uuden mullan mukana puutarhaan.Niinpä kompostoriin ei saa laittaa juolavehnän tai muiden monivuotisten rikkojen siemeniä, peruna-ankeroisen saastuttamaa multaa tai mukuloita, kaalikärpäsen, sipulikärpäsen tai porkkanakärpäsen vioittamia kasveja, möhöjuurisia juuria tai multaa, pahkamätäisiä sipuleita, rengasmätäisiä perunoita eikä juureskellarin jätteitä keväällä. Kompostiin ei myöskään saa lisätä tuhkaa tai kalkkia, jotka muuttavat kompostin liian emäksiseksi.
20237_82666.jpg
Talvikuivike pitää lämpökompostorin aktiivisena
Talvella komposti tarvitsee erityisen paljon energiaa ja ravinteita hajotustoiminnan ylläpitämiseksi.
20232_69361.jpg
Kevätkalkitus ja -lannoitus kannattaa
Liian hapan kasvualusta altistaa sammaleelle ja heikentää kasvien ravinteidenottokykyä. Puutarhan kalkituksella parannat kasvuoloja.
20237_74080.jpg
Kompostori rakastaa kinkun lämmintä rasvaa!
Nyt on vuotuisen kinkunrasvaongelman aika. Ongelmaksi joulupöydän herkun paistorasva muuttuu, jos sen kaataa viemärin tukkeeksi tai rottien iloksi. Työläs vaihtoehto on jäähdyttää ja paketoida rasva erilliseen purkkiin laitettavaksi sekajätteeseen. Sen sijaan kompostorin pieneliöt odottavat joulukinkun rasvaa vesi kielellä. Samalla lämmin rasva tuo kompostoriin talvella tarvittavaa lämpöenergiaa.
20237_82507.jpg
Ongelmia ruusupavussa ja hopeaputouksessa ‒ Asiantuntija vastaa
Miksiköhän ruusupavun taimien lehdistä osa käpristyy ja ruskettuu päistä, toiset taimet kuitenkin ovat virkeitä? Olen lannoittanut niitä kanankakasta tehdyllä lannoitevedellä muutaman kerran. Voisiko niitä lannoittaa joka kastelukerta vai onko liikaa?Miksiköhän sitten hopeaputous on niin kitukasvuinen tänä vuonna? Viime vuonna oli tosi komea, kun lannoitin kesäkukkalannotteella joka kerta. On istutettu kesäkukkamultaan, mutta halvempaan sellaiseen kuin viime vuonna, voisiko olla syy?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton