TAKAISIN
Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.
Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta, kuten Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.
Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.
Kompostoimalla jätteet kiertoon
Julkaistu: 12.2.2018
Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.
Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.
Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.
Kompostin elinoloista pitää huolehtia
Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.
Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta, kuten Biolan Komposti- ja Huussikuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.
Komposti parantaa maan elinvoimaisuutta
Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.
Maanparannusaineena käytetään yleensä puolivalmista katekompostia. Talousjätekompostorista tyhjennettävä komposti on useimmiten juuri katekompostivaiheessa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti maanpinnalle katteeksi. Syksyllä levitettävän katekompostin voi mullata kevyesti maahan. Sopiva kompostin levitysmäärä on 2-5 cm kerros.
Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.
Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.
Kun puolivalmista kompostorista tyhjennettyä katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostorissa, sillä kypsyvä komposti ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeätä peittää, jottei sadevesi huuhtele siitä vesiliukoisia ravinteita. Muutaman kuukauden aikana aktiivikomposti kypsyy tummanruskeaksi, rakenteeltaan muruiseksi kompostimullaksi.
Lisätietoa kompostoinnista...
Lisätietoa kompostoinnista...