Kompostointi – kierrätystä parhaimmillaan

• Kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta 5 m lähemmäs naapurin rajaa.
• Kompostin täytyy olla vähintään 15 m päässä lähimmästä talousvesikaivosta.
• Lämpökompostori sijoitetaan paikkaan, johon on helppo viedä biojätettä myös talvella. Luonnollinen paikka on esim. roska-astian vieressä.
• Puutarhakompostille paras paikka on tuulensuojainen ja varjoisa, ei kuitenkaan pimeä ja kylmä.
• Puutarhakompostilla on hyvä olla kosketus maahan, koska sieltä tulevat kompostin hajottajaeliöt, kuten lierot. Jos kompostilla on pohja, pane sinne 'siemeneksi' vanhaa kompostia tai multaa.
• Sijoita komposti mahdollisimman lähelle jätteen syntypaikkaa, niin säästät askelia.

Kotitalousjätteestä noin kolmasosa on biojätettä. Kompostoimalla biojätteestä saadaan arvokasta maanparannusainetta ja samalla säästetään jätekuljetusmaksuissa. Kompostoimalla kodin ja puutarhan biojätteet saat siis ilmaiseksi ravinteikasta ja muhevaa multaa puutarhaan. Kaiken lisäksi kompostointi on myös ekoteko!

Kompostoinnissa luodaan jätteitä hajottaville pieneliöille (mm. bakteereille, lieroille ja sienille) hyvät toimintaolosuhteet. Perusvaatimuksina ovat oikea hiili/typpi-suhde, hapen ja kosteuden riittävä saanti sekä oikea lämpötila. Kun perusasiat ovat kunnossa, kompostoituminen etenee kolmessa vaiheessa – uutta kompostia syntyy jopa muutamassa kuukaudessa!

Hiiltä tarvitaan pieneliöiden energian tuottamiseen ja typpeä solujen rakentamiseen. Hiiltä on muun muassa hakkeessa, sahanpurussa, risuissa, puunkuoressa, turpeessa, oljissa, heinässä ja kuivissa lehdissä.

Typpeä löytyy muun muassa lannasta, virtsasta, tuoreesta kasvijätteestä ja naateista. Optimaalinen suhde on hiiltä 30 osaa, typpeä 1 osa. Yleensä puutarhakompostissa on hiiltä tarpeeksi, mutta typpeä liian vähän. Tällöin lahoaminen on hidasta. Talousjätekompostorissa tilanne on usein päinvastainen: typpeä on liikaa, jolloin palaminen on nopeaa, mutta typpeä karkaa ilmaan haisevana ammoniakkina.

Happea tarvitaan runsaan pieneliötoiminnan hengitykseen. Hapettomissa oloissa hajoaminen on epätäydellistä ja syntyy orgaanisia happoja, jotka laskevat pH:ta ja synnyttävät hajuhaittoja. Kompostista tulee löyhkäävä tunkio. Ilmavuutta voi parantaa lisäämällä joukkoon karkeampaa ainetta, esimerkiksi kuorihaketta, kääntämällä kompostia ja lisäämällä typpipitoisen aineksen päälle hiilipitoista kateainetta. Kate tasaa samalla lämpöä, ja osaltaan estää typpeä karkaamasta ilmaan.

Ilman kosteutta pieneliöt eivät voi elää. Yleisin syy kompostin toimimattomuuteen on juuri kuivuus. Optimaalinen kosteus-% on noin 50–70. Tällöin nyrkillisestä kompostia valuu puristettaessa tippa tai kaksi vettä. Liian isot oksat ja muu kasvijäte tekevät kompostista helposti liian harvan. Tilannetta voi parantaa kastelemalla.

Lämpötilaa nostaa pieneliöiden toiminta. Kompostin pitää olla kuuma jo 20 cm syvyydeltä. Kuumuutta voi kokeilla: työnnä kompostin sisään pitkä tikku, pidä sitä siellä minuutin ajan ja kokeile, onko se kuuma – jos on, lahoaminen on jo hyvässä vauhdissa. Lämpöä kuitenkin haihtuu, etenkin kompostin uloimmasta kerroksesta, ja tällöin vain ydin kompostoituu. Niinpä etenkin pieni komposti kannatta eristää.

Tee vähintään kuutiometrin kokoinen komposti. Pienempi komposti kuivuu, eikä pysy tarpeeksi lämpimänä.

Kerroksinen kasakomposti

Kompostin teko aloitetaan pohjustamalla sen alusta karkealla jätteellä, kuten silputuilla risuilla. Notkea salaojaputki on myös hyvä vaihtoehto, sillä se on helppo ottaa pois, kun kompostin tyhjentää. Alustan ilmavuus on tärkeää siksi, että komposti saisi palamiseen eli lahoamiseen tarvittavaa happea riittävästi.

Jäätyminen ei haittaa kompostia, keväällä kompostien sulamisen jälkeen lahoaminen jatkuu. Voit myös istuttaa lämpimälle ja ravinteikkaalle kompostikasalle kesäkurpitsan.

Kehikkokomposti

Kehikossa lämpö ja kosteus pysyvät paremmin kuin pelkässä kasassa, joten hajoaminen on nopeampaa. Voit pitää kahta kehikkoa: toisessa on valmista kompostia, toista täytetään kesän (ja talvenkin) mittaan.

Edullinen häkkikomposti syntyy rautakaupan myymästä kanaverkosta tai aitaverkosta ja muutamasta maahan isketystä tolpasta. Neljä metriä verkkoa ympyrän muotoisena on sopiva määrä.

Voit valmistaa kehikkokompostin myös pajusta. Pajuista punottu ympyrän mallinen kompostori on pihassa kaunis yksityiskohta. Jos teet pajukompostorisi keväällä, saat kasvuun lähtevästä pajusta maastoon sopeutuvan, elävän ulkoseinän. Pajua voit sitten trimmata muotoon leikkaamalla.

Lämpökompostori

Talousjätteitä varten tarvitaan lämpökompostori. Jotta kompostointi onnistuu myös talvella, pitää lämpöeristeen olla vähintään 5 cm. Myös kannen pitää olla hyvin eristetty. 200 litran kompostori on sopiva nelihenkisen perheen talousjätteille. Voit ostaa kotitalousjätteille tarkoitetun kompostorin valmiina tai valmistaa sen itse vaikka vanhasta pakastimesta.

Tekotavasta riippuen kompostin kypsyminen kestää kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Kuumakompostorista saa pikakompostia jo parissa kuukaudessa.

Kompostimulta on valmista, kun se on mullan näköistä ja tuoksuista, siinä on kompostilieroja, eikä siinä ole näkyviä kappaleita (hitaasti maatuvia munankuoria lukuun ottamatta). Hyvä merkki on myös se, että kompostin lämpötila ei enää nouse, vaikka sitä sekoitetaan.

Huom! Komposti ei parane vanhetessaan, vaan jatkaa hajoamistaan, kunnes alkaa jo menettää ravinteitaan ja eloperäisyyttään. Onko kompostimulta riittävän kypsää?

Kompostointi on helppoa ja samalla myös jätehuoltokustannukset pienenevät.

Puutarhakompostiin voi laittaa kaikki puutarhajätteet (haravointijätteet, puiden lehdet, kukkavarret, naatit, kuivuneet siemenettömät rikkaruohot, silputut oksat, sienten ja marjojen perkuujätteet) ja jopa lakaisutomut.

Talousjätekompostoriin voi laittaa muun muassa ruokajätteet, kahvi- ja teepurut suodatinpusseineen, pehmeät paperit ja lemmikkieläinten jätökset. Talousjätteitä varten tarvitaan eristetty kuumakompostori.

Huom! Kalkki ja tuhka eivät sovi kompostiin, sillä ne tekevät kompostin liian emäksiseksi lahottajabakteereille ja lisäävät typpikaasujen karkaamista.

Osaatko hyödyntää kompostoimalla aikaan saamaasi, ravinteikasta maanparannusainetta? Lue lisää artikkelista Mihin kompostimultaa käytetään? Millaisen kompostorin sinä tarvitsisit? Lue artikkeli Millainen on hyvä kompostori.