• Etusivu
  • Hoitotyöt

Kompostoimalla jätteet kiertoon

Rakentajan toimitus
Päivitetty 20.07.2023
20237_82670.jpg

(Kuva: Biolan)

Kompostointi on luonnollinen osa omakotitalouden jätehuoltoa. Omassa kompostorissa eloperäisen jätteen voi kierrättää lähellä syntypaikkaansa. Kompostin lopputuotteena syntyy arvokasta humuspitoista maanparannusainetta puutarhaan. Talousjätteen lisäksi kompostiin kelpaavat puutarhajäte ja kuivakäymäläjäte.

Kompostoimalla säästät luontoa ympärilläsi ja myös selvää rahaa. Mikäli voit käyttää syntyvän mullan omassa pihapiirissäsi, sinun kannattaa ehdottomasti itse kompostoida. Tällöin jätteitä ei tarvitse kuljettaa, säästät jätehuoltokustannuksissa ja saat käyttöösi ilmaista, puhdasta maanparannusainetta. Monet taloyhtiöt ovat säästäneet satoja euroja kompostoimalla omat talous- ja pihajätteensä. Nykyisen jätelainsäädännön hengen mukaisesti kaikki kierrätyskelpoinen jäte tulisi hyödyntää. Biojätteen paikka ei ole kaatopaikalla.

Kompostin elinoloista pitää huolehtia


Komposti on luonnon elävä prosessi, jossa luonnon pieneliöt hajottavat eloperäistä jätettä ravinnokseen. Lopputuotteena pieneliöiden hajotustoiminnasta syntyy humuspitoista kompostia, hiilidioksidia ja vesihöyryä. Pieneliöt tarvitsevat elääkseen riittävästi happea, kosteutta ja ravintoa. Lisäksi oikea lämpötila ja hiili/typpi-suhde parantavat kompostoitumista. Ihmisen tehtävänä on huolehtia kompostin hajottajaeliöiden elinolosuhteista.

Jotta komposti säilyy riittävän ilmavana, pitää jätteen sekaan lisätä kasausvaiheessa seosainetta, kuten oksahaketta tai valmiskuiviketta. Kuivike tasaa myös kompostin liiallista kosteutta. Kompostin sopivan kosteuden voi havainnoida puristamalla kompostimassaa nyrkissä: Kompostin kosteus on sopiva, kun massa kiiltelee kosteutta tai siitä irtoaa korkeintaan pari tippaa vettä.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Komposti parantaa maan elinvoimaisuutta


Komposti on erinomaista maanparannusainetta. Kompostin sisältämät ravinteet virkistävät maan luonnollista pieneliötoimintaa ja humusyhdisteet parantavat maan vesitaloutta. Elävässä maassa kasvit viihtyvät vehreinä. Tavallinen talous- tai puutarhakompostin ravinnepitoisuus ei kuitenkaan ole kovin korkea, joten kompostin käyttö ei korvaa kasvien normaalia lannoitusta.

(Kuva: Biolan)
(Kuva: Biolan)

Maanparannusaineena käytetään yleensä puolivalmista katekompostia. Talousjätekompostorista tyhjennettävä komposti on useimmiten juuri katekompostivaiheessa. Kasvukauden aikana katekompostin voi levittää nimensä mukaisesti maanpinnalle katteeksi. Syksyllä levitettävän katekompostin voi mullata kevyesti maahan. Sopiva kompostin levitysmäärä on 2–5 cm kerros.

Maaperään kasvien juuristolle ei puolikypsää katekompostia kannata vielä sekoittaa, sillä se saattaa häiritä kasvien ravinteiden ottoa. Kasvualustana kannattaa käyttää vain ehdottoman kypsää jälkikompostoitua kompostia sekoitettuna esimerkiksi luonnonmukaisesti lannoitettuun kasvuturpeeseen noin 2:1.

Kun puolivalmista kompostorista tyhjennettyä katekompostia jälkikompostoidaan, se kypsyy varsinaiseksi kompostimullaksi. Jälkikompostoinnin voi tehdä esimerkiksi kasassa tai eristämättömässä kompostorissa, sillä kypsyvä komposti ei enää lämpene. Jälkikomposti on tärkeätä peittää, jottei sadevesi huuhtele siitä vesiliukoisia ravinteita. Muutaman kuukauden aikana aktiivikomposti kypsyy tummanruskeaksi, rakenteeltaan muruiseksi kompostimullaksi.

Lisätietoa kompostoinnista

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Ohje

Ohje

Biojätteen keräysvelvoite

Jätelaki uudistui ja sen myötä biojätteen keräysvelvoite laajenee heinäkuuhun 2024 mennessä yli 10 000 asukkaan taajamissa joka kiinteistöön – myös omakoti- ja vapaa-ajan asuntoihin. Vaihtoehtoina on hankkia kompostori tai tyhjennettävä biojäteastia, joko omaksi tai kimppaan naapureiden kanssa.

Biojäte on maatuvaa elintarvike- ja keittiöjätettä, jota syntyy päivittäin ruoanlaiton ja aterioinnin yhteydessä.

Hoitotyöt
Kiinnostuitko? Tilaa Puutarha.net-uutiskirje
Oletko multasormi, maailmanluokan puutarhuri tai innokas kaikkien kasvien kokeilija? Puutarha.net-uutiskirjeestä saat viikoittain ideoita, ohjeita, infoa ja inspiraatiota suoraan sähköpostiisi. Tutustu muiden pihan- ja puutarhanhoitajien kokeiluihin ja kokemuksiin, nappaa talteen arvokkaat asiantuntijavinkit, ohjeet ja tuoteideat tai yksinkertaisesti fiilistele kasvi- ja kukkaloistoa tai mielenkiintoisia harvinaisuuksia.

Aiheeseen liittyvää

Curuba hedelmä
Tunnetko curuban?
Curuba on yksi passionhedelmälajike. Se on kotoisin Andien ylätasangoilta Kolumbiasta ja on myös Kolumbian kansallishedelmä.
20227_79062.jpg
Valinnan vaikeus
Mitä pitäisi ottaa huomioon, kun miettii puutarhaan uusia pensaita ja puita? Voiko hankkia vain "kaikkea kivaa" vai kannattaisiko asiaa miettiä hieman etukäteen?
20239_82988.jpg
Edullinen, mutta arvokas porkkana
Porkkanan oranssi väri tulee karotenoideista, erityisesti beetakaroteenista, joka muuttuu elimistössä A-vitamiiniksi. Riittävä A-vitamiinin saanti huoltaa ihoa, limakalvoja ja näkökykyä ja väitetäänpä vanhenemisen seurauksienkin vähenevän. Antioksidanttina beetakaroteeni suojaa soluja ulkoisilta rasitteilta, esimerkiksi ihosoluja auringon säteiltä.
20208_66096.jpg
Valitse kotipihan kasvit oikein
Kotipihan kasveja valitessa kannattaa ensimmäiseksi huomioida kasvuolosuhteet – siis valon määrä sekä maaperän kosteus ja koostumus. Lisäksi kasvivalintoihin vaikuttaa pihan maantieteellinen sijainti. Suomi on pitkä maa ja mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä ankarammiksi kasvuolosuhteet muuttuvat.
202211_80017.jpg
Yli satavuotias syreeni kuolee? Asiantuntija vastaa
Pihassamme kasvaa yli 100-vuotias syreeni. Se on 3 sukupolvea vanha ja osa siitä tuotiin meille n. 16 v sitten. Se on kasvanut ja voinut hyvin tähän asti. Nyt puolet pensaasta näivettyy ja ruko on oudon näköinen. Voiko meille tärkeä syreeni pelastua?
20138_35948.jpg
Paprika antaa potkua ja väriä aterialle
Paprikoiden perheeseen kuuluvat makeat vihannespaprikat ja tuliset maustepaprikat. Värikkäät vihannespaprikat antavat lempeää makua salaatteihin ja lukuisiin ruokiin; mausteiset chilipaprikat tuovat ihanaa sähäkkyyttä!Paprikoita on monenvärisiä, -muotoisia ja -makuisia. Maun voimakkuuden mukaan ne jaetaan makeisiin vihannespaprikoihin ja voimakkaan tulisiin, mausteena käytettäviin maustepaprikoihin. Paprikan siemenet sisältävät kapsaisiini-nimistä ainetta, joka antaa paprikoille maun. Siemenistä kapsaisiini leviää vähitellen laimentuen muihin hedelmän osiin.Vihannespaprikat ovat kooltaan isoja ja muodoltaan kulmikkaita, pyöreitä tai suippoja. Maku vaihtelee eri lajikkeilla, joidenkin ollessa hyvinkin makeita, toiset taas varsin mauttomia. Väriltään vihannespaprikat ovat vihreitä, keltaisia, punaisia, oransseja, valkoisia ja mustan sinipunaisia. Vihreät paprikat ovat raakoja paprikoita, jotka kypsyessään vaihtavat väriä keltaiseksi tai punaiseksi. Keltaiset ja punaiset paprikat ovat makeimpia, kun taas vihreät ja sinipunaiset paprikat ovat kirpeämpiä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton